16.1 Rekisterit

Edellisen luvun suorittimessa kaikki laskutoimitukset suoritettiin muistin kautta, esim. yhteenlaskettavat luvut haettiin tietyistä muistiosoitteista ja tulos talletettiin myös muistiin.

Jatkuvat tiedon siirto muistiin ja takaisin on kuitenkin hidasta (prosessorin näkökannalta).

• Kaiken lisäksi usein jo seuraava konekäsky käyttää edellisen konekäskyn tuottamaa lukua, jolloin muisti kuormittuu turhaan.

Tätä varten kaikissa nykyisissä prosessoreissa on tietty määrä rekistereitä, jotka ovat "muistipaikkoja prosessorin sisällä".

Rekistereiden määrä ja koko riippuu paljon prosessorin merkistä, mutta niitä on yleensä 8-32, ja niiden koko vaihtelee 8-64 bitin välillä.

Rekistereiden pääasiallinen tarkoitus on toimia välitulosten talletuspaikkoina. Koska rekisterit sijaitsevat prosessorin sisällä, ei siirtämistä muistiin ja takaisin tarvita.

• Yleensä useimmat prosessorien konekäskyt tekevätkin laskutoimituksia nimenomaa rekistereiden sisällöillä, ja prosessorissa on omat käskynsä, joilla rekistereiden sisältö voidaan tallettaa muistiin ja toisin päin.

Prosessorin rekisterit ovat yleensä joko yleiskäyttöisiä (mikä tahansa rekisteri kelpaa mihin tahansa tehtävään) tai erikoisrekisterejä (rekisteriä voidaan käyttää vain esim. aritmetiikkaan).

Kotisivu | Edellinen sivu | Ylös | Seuraava sivu
Sanahaku | Hakemisto