Kotisivu | Edellinen sivu | Ylös | Seuraava sivu


17.3 Suoritin


Tietokoneen prosessorin eli suorittimen toteutus riippuu itse tietokonelaitteesta.

  • Joissain sulautetuissa järjestelmissä (esim. matkapuhelin, automaattisorvi) suoritin saattaa koostua yhdestä ainoasta mikropiiristä, ns. mikrokontrollerista. Mikrokontrollerissa samalle mikropiirille on siis ahdettu prosessoriyksikön lisäksi erilaisia oheispiirejä tai jopa muistia.
  • Yleensä suorittimessa on itse mikroprosessorin lisäksi muitakin mikropiirejä. Suuremmissa koneissa itse "mikro"prosessorikin saattaa olla hajautettu usealle eri mikropiirille.

Suorittimen toimintaa tahdistaa kello, joka on tietyllä vakiotaajuudella värähtelevä piiri. Tämän piirin taajuus on koneen kellotaajuus, ja se kertoo, kuinka monta kellojaksoa suoritin suorittaa sekunnissa.

  • Se, mitä suoritin ehtii kellojakson aikana tehdä, riippuu taas itse suorittimesta ja väylän toteutuksesta.
  • Niinpä esim. 50 MHz:n suoritin ei välttämättä ole nopeampi kuin toisenmallinen 40 MHz:n suoritin.
  • Samoin kaksi 33 MHz:n konetta eivät välttämättä ole yhtä nopeita, jos esim. toisen väylä on toteutukseltaan toista hitaampi.

Yhden suorittimen konekäskyyn saattaa kulua useita kellojaksoja, ja määrä riippuu usein suoritetusta käskystä.

  • Esim. hyppykäsky saattaa olla hyvinkin nopea, kun taas jakolasku saattaa kestää useita kymmeniä kellojaksoja.

Uusimmissa suorittimissa käytetään liukuhihnoitusta, jossa suorittimessa voi olla samanaikaisesti suorituksessä useita eri vaiheissaan olevia käskyjä.




Kotisivu | Edellinen sivu | Ylös | Seuraava sivu
Sanahaku | Hakemisto