Kotisivu | Edellinen sivu | Ylös | Seuraava sivu


Kuvan esitys muistissa


Nykyisin tietokoneet pystyvät jo näppärästi esittämään myös kuvia. Suurin osa näistä kuvista on ns. rasterikuvia, joissa kuva muodostuu pienistä pisteistä.

  • Mustavalkoisen rasterikuvan esittäminen muistissa on helppoa:
    • Kuvaa voidaan lähteä lukemaan vaikkapa vasemmasta ylänurkasta, ja esittää jokainen kuvan piste, "pikseli" (pixel) yhdellä bitillä, joka on 0, kun piste on valkoinen ja 1, kun piste on musta.
    • Kun yksi kuvan vaakarivi loppuu, aloitetaan seuraavan rivin alusta.
    • Näin saadaan koko kuva muistiin suureksi bittijonoksi. Tällaista muistissa olevaa kuvaa sanotaan yleensä bittikartaksi (bitmap).
  • Värikuva voidaan esittää muuten kuin mustavalkokuva, mutta pisteen esitetäänkin nyt yhden bitin sijaan monibittisenä kokonaislukuna, joka määrää pisteen värin.
    • Siis esim. yhdellä tavulla / pikseli voidaan esittää maksimissaan 256-värisiä kuvia.
    • Yhä yleisemmiksi ovat tulossa 24-bittiset kuvat, joissa yhden pikselin esittämiseksi käytetään 24 bittiä. Näin voidaan esittää yli 16.7 miljoonaa värisävyä, joka riittää jo valokuviinkin mainiosti.

Ongelmaksi kuvissa tulee helposti se, että yksikin kuva vie paljon muistia. Esim. 1024 x 1024 pikselistä muodostuva 24-bittinen kuva vie muistia 3 megatavua!

  • Tästä syystä kuvat usein pakataan talletusta varten.



Kotisivu | Edellinen sivu | Ylös | Seuraava sivu
Sanahaku | Hakemisto