---------------------------------------------------------------------------- Kirjoittaja : Pasi Ojala Kostulantie 67/50 39230 Osara Kirjoitettu : 28.12.1991, revised 23.3.1992, 2.11.1992 Kone(et) : A500 (A2000A) A600 ? A1000 Liitteitä : Tietoisku Flicker-fixereistä (ff-info.jut) Videokorttipaikan nastajärjestys yms. videoslot.tau Disclaimer : Vaikka tämä toimiikin, en ota minkäänlaista vastuuta mistään. Distribution: Tätä versiota ei saa levittää kuin kirjoittajan luvalla, ©1991-1996 Pasi Ojala Muuta : Mahdollisen tunnustuksen virityksen käyttökelpoisuudesta voi lähettää tilille TSOP 506326-559792 :-) Mahdolliset kommentit osoitteeseen albert@cs.tut.fi. ----------------------------------------------------------------------------- A2320 Viissataseen - Virittelyn aatelia Videokorttipaikkaan asennettavan Flicker-fixerin käyttö A500:ssa tai A2000:n A-mallissakaan ei ole mahdotonta. Halpuutensa vuoksi korttimalli voi olla parempi vaihtoehto kuin Denisen kantaan asennettava. Monen niin sanotun hyötykäyttäjän mielessä on monesti käväissyt päänsäryn ohella ajatus flicker-fixerin ja tarvittavan monitorin hankinnasta, mutta ajatus on ehkä kariintunut käytetyn Amiga-mallin puutteisiin. A2000:n A-mallissa ei ole tarvittavaa toista videokorttipaikan liitintä ja A500:ssa ei kyseistä laajennusmahdollisuutta ole lainkaan. Koneen vaihto on tähän asti ollut ainoa ratkaisu tavallisille pulliaisille. Nyt kerromme miten kortin saa myös näihin 'ongelmamalleihin'. Markkinoilla on myös flicker-fixer -malleja, jotka voidaan asentaa suoraan Denisen kannalle. Tällaista mallia valmistaa mm. ICD. Hinta on kuitenkin yli 2300 mk, kun videokorttipaikkaan asennettava Commodoren A2320 maksaa 1700mk. Säästö on siis huomattava ja rahaa jää enemmän kunnollisen monitorin hankintaan. Korttimalleja löytyy myös varsin edullisesti käytettyinä. Miksi juuri A2320 ? A2320 on markkinoiden laadukkaimpia flicker-fixereitä, eikä vain siksi, että se on Commodoren itsensä valmistama. A2320 tukee sekä PAL- että NTSC-näyttötiloja ja toimii oikein myös suurimmassa mahdollisessa overscan-tilassa (736*564). Kortti tunnistaa itse näyttötilan Deniseltä tulevan signaalin avulla. Videokäytössä voi kääntää kortin ohituskytkintä tai katsoa kuvaa vanhasta monitorista. A2320:ssä Scan Line Doubling on tehty kunnolla eikä haamuista ole harmia. Kortti huomaa myös productivity-tilan. Tässä tilassa signaali on jo valmiiksi VGA-taajuuksista, joten se päästetään suoraan monitorille. Valitettavasti ECS-Denisen toista uutta grafiikkatilaa, Super-Hires -tilaa ei tunnisteta, ja sitä käytettäessä vaakaresoluutio puolittuu, ellei A2320:ä kytketä pois päältä. Sama ongelma on kaikissa fixereissä. Vaaditaan B2000 A2320 on hyvä ratkaisu, mutta mitä jos sinulla onkin 'vain' A500 tai vanhempi A2000-malli, jossa on vain toinen puolikas videokorttipaikkaa ? Ei hätää. Kortin voi laittaa suoraan myös A2000:n A-malliin, mutta silloin on käytössä vain 16 väriä, koska osa värisignaaleista on puuttuvassa liittimessä. Hätätilassa tämäkin saattaa jollekulle riittää, mutta Tosi Mies (TM) ei tähän tyydy. Järki käteen, kolvi kuumenemaan ja kaivellaan emolevy esiin eli poistetaan koneesta kuoret ja näkyvyyttä haittaavat levyasemat. Sitten kytkentäkaavion avustuksella selvitetään puuttuvien signaalien paikka emolevyllä (Denisen lähellä) ja vedetään johtimet puskuripiireiltä flicker-fixer -korttiin. Johtoja tarvitsee vetää vain kahdeksan kappaletta, jotta saadaan kaikki kortin tarvitsevat signaalit. Valitettavasti johdot on juotettava suoraan korttiin, koska A2000:n emolevyllä olevat piirit estävät liittimen käytön. Mitä signaaleja A2320 oikeastaan tarvitsee ? Kortti puskuroi kuvat digitaalimuodossa, joten tarvitaan signaalit R0-R3, G0-G3 ja B0-B3 eli eri värikomponentit. Lisäksi tarvitaan tahdistussignaalit _Vsync ja _Hsync sekä kellosignaali _VC1, joka löytyy A500:n kytkentäkaaviosta nimellä _CCKB. Toimiakseen kortti tarvitsee vielä +5V käyttöjännitteen ja maatason. A2000:n A-mallissa suurin osa signaaleista löytyy siitä ainokaisesta videokorttipaikkaliittimestä. Asentaminen A2000-malliin Ainakin emolevyjen versioissa 3 ja 4 on kaksi 74HC244-puskuripiiriä Denisen oikealla puolella. Piirien komponenttinumerot ovat U77 ja U78. Vastaavat numerot löytyvät piirien lähistöltä piirilevyyn painettuina. Punainen ja sininen värisignaali puskuroidaan U78:ssä. U77 on varattu vihreälle värille ja muutamalle synkronointisignaalille. Johdotettavat signaalilinjat ovat R0, R1, R2, G0, G1, G2 sekä B1 ja B2. Loput signaalit löytyvät ensimmäisestä videokorttipaikan liittimestä. Työhön voi käyttää tavallista lattakaapelia, mutta sen pituuden on hyvä jäädä alle 30 cm. Koska kortti asennetaan videokorttipaikkaan, ei pidempiä johtoja pitäisi tarvitakaan. Tuumasta toimeen Työ kannattaa aloittaa tinaamalla johtimien päät ensin puskuripiireihin ja sitten vasta kiinni Flickerfixeriin. Lattakaapelin voi jakaa kolmeen osaan, jos se tuntuu helpommalta tavalta seurata eri signaaleja. Punaiset R0, R1 ja R2 juotetaan piirin U78 nastoihin 18, 16 ja 14. Vihreät G0, G1 ja G2 juotetaan piirin U77 nastoihin 3, 5 ja 7. Sininen B1 juotetaan piirin U78 nastaan 5 ja B2 saman piirin nastaan 7. Ja TTL-piirien numerointihan alkaa ykkösestä piirin päässä olevan loven vasemmalta puolelta ja jatkuu vastapäivään. R0, R1 ja R2 juotetaan Flickerfixerin toisen kortinreunan liuskoihin 2, 3 ja 4. Eli R0 tulee nastaan 2 ja R2 nastaan 4. G0, G1 ja G2 juotetaan vastaavasti nastoihin 6, 7 ja 8. Sininen B1 juotetaan nastaan 10 ja B2 nastaan 11. Värisignaalit kannattaa juottaa suoraan kiinni puskuripiirien kyseisiin nastoihin. Tietenkin signaalit voi etsiä myös emolevyltä ja juottaa johtimet vaikka läpivienteihin, mutta 74-sarjan puskuripiirit kestävät kyllä kohtuullista lämmittämistä. Denisen voi nypätä kannastaan irti johtojen juottamisen ajaksi, jos pelkää tinan roiskumista. Suurempi vaara lienee kuitenkin käräyttää Denise irroitus- tai takaisinlaittovaiheessa staattisella sähköllä. Luodaan korttipaikka - A500 A500:ssa ei ole videokorttipaikkaa ensinkään, joten homma on astetta hankalampi. Kunnon laitteistoguru kuitenkin ratkaisee pulmat yhdessä vilauksessa. Tarvitaan vain 20-napaista lattakaapelia (tai häiriösuojattua johtoa, jos kortti tulee koneen ulkopuolelle) ja sopiva kortinreunaliitin, jossa on tarpeeksi nastoja (vähintään 2x39). Käyttää voi myös kahta 36-nastaista liitintä (2x18) tai johdot voi juottaa suoraan A2320:n liittimiin. Itse vältän suoraan juottamista, jos vain mahdollista. Korttia voi silloin helposti kokeilla kaverin B2000:ssa, jos viritys ei heti ensimmäisellä kerralla toimisikaan eikä laitteen myyminen eteenpäin vaikeudu. Johtimia tarvitaan vähintään 17 kappaletta, mutta häiriöiden vähentämiseksi kannattaa maajohtimia vetää useampia. Tarvittavat signaalit löytyvät tässäkin tapauksessa Denise-piirin takana lojuvista kahdesta puskuripiiristä. Tarvittavat nastat näkyvät taulukossa, jossa näkyvät myös vastaavat kytkentäpisteet A500:ssa. Ainakin A2320:ssä on jokainen videoslotin maalinja kytketty kortin maatasoon, joten maa voidaan vetää näistä mihin tahansa. A500:ssa käytetään jostain merkillisestä syystä puskureina kaksisuuntaisia 74HCT245-piirejä U40 ja U41, joista suunnanvalinta on vedetty videokäyttöjännitteeseen. Yksi etu on se, että johtojen juottamiseen tarvitsemme vain toisen puolen nastoja, niitä Denisestä kauimpina olevia. Toisaalta tilanahtaus vaikeuttaa juottamista. Omassa koneessani on rev.4 äitilevy, joten jos omassa koneessasi on eri puskuripiirit, pitää oikeat nastat etsiä kytkentäkaavion avulla. Sama koskee A600:n omistajia. Kadonneiden signaalien keihästäjät U40:n nastat 11-14 ovat vihreän värin puskuroidut signaalit G0-G3. Nastoista 15-18 löytyy punainen väri R0-R3 ja vastaavasti piirin U41 nastoista 15-18 siniset B0-B3. Puskuripiirien nastat 19 ja 10 on kytketty maahan ja lattakaapelin maajohdot kannattaakin juottaa näihin nastoihin, koska ne ovat sopivan lähellä. Kellosignaali _CCKB löytyy U41:n nastasta 14. _Hsync- ja _Vsync-signaaleja ei puskuripiireistä kuitenkaan löydy, ja ne onkin helpointa vetää RGB-liittimestä koneen sisäpuolelta. Kyseiset liuskat ovat koneen sisältä katsoen kaksi vasemmanpuoleisinta , 12= _Vsync ja 11= _Hsync. Nämä linjat menevät suoraan Agnukseen, joten turhia sähköshokkeja tulisi välttää. Linjat ovat kuitenkin kaksisuuntaisia, joten Agnuksessa on tietyt suojaukset jännitepiikkien varalta. Käyttöjännitteen vedossa kannattaa olla tarkkana ja se täytyy ottaa jostakin TTL-piiristä. Ei kuitenkaan kyseisistä Denisen puskuripiireistä, sillä niiden jännite otetaan videokäyttöjännitteestä, joka on vain 4.2V. Videokäyttöjännite on erotettu muusta systeemistä häiriöiden vähentämiseksi. Tällä jännitteellä ei flicker-fixer todennäköisesti toimi lainkaan, ei ainakaan itselläni toiminut. Sopiva paikka voisi olla U33:n (74F04) nasta 14. Lattakaapelin toisen pään johdot juotetaan sitten 'videokorttipaikan' liittimen vastaaviin nastoihin. Jo ennen puskuripiireihin juottamista kannattaa tehdä lista lattakaapelin eri johtojen signaaleista. Toisen pään juottaminen on silloin paljon helpompaa. Lopuksi kannattaa vielä yleismittarilla tarkistaa, ettei eri linjojen välillä ole oikosulkuja (maalinjat ovat tietenkin asia erikseen). Johdot voivat mennä joko suoraan flickerfixerille tai DB25-liittimelle, jolle voi muotoilla reiän kotelon oikeaan takaseinään. Lopputulos on erillistä väliliitintä käytettäessä siistimpi ja konetta voi helpommin liikutella. Tällöin tarvitaan vielä välijohto koneesta flickerfixerille. Ehdottamani nastajärjestys vähentää vioittumisriskiä vaikka kortti liitettäisiin vahingossa rinnakkaisporttiin, sillä käyttöjännite-, maa- ja signaalilinjat ovat suurimmaksi osaksi rinnakkaisliityntää vastaavilla paikoilla. Muutamien signaalilinjojen suunta on päinvastainen, mutta tämän ei pitäisi aiheuttaa rikkoutumista. En tietenkään suosittele A2320:n liittämistä rinnakkaisporttiin tai päinvastoin .. Kokeilemaan Sitten vain kortti paikalleen, monitori kortin perään ja virta päälle. Mikäli kuva ilmaantuu ruutuun normaalisti, mitään ei ole pahasti vialla. Jos värit näyttävät virheellisiltä, kannattaa ladata jokin piirto-ohjelma ja tutkia palettia säätelemällä, mikä bitti tai mitkä bitit ovat väärin. Näin saa heti tietää, mistä etsiä vikaa. Ensimmäisissä A2320-malleissa on D/A-muuntimissa virhe, joka aiheuttaa väriarvojen 7 ja 8 näkymisen yhtä tummina näytöllä, mutta näitä malleja ei ole enää juurikaan liikenteessä. Vika voidaan korjata kolmen vastuksen juottamisella. Jos ruudulla näkyy oikeannäköinen kuva, mutta se ei suostu pysähtymään keskelle ruutua, on vika _Vsync-signaalissa. Jos se taas on viturallaan sivusuunnassa kannattaa tarkistaa _Hsync-signaalin kytkentä. Jos amiga aluksi boottaa, mutta resetoi hetken päästä itsensä, on jompi kumpi synkronointisignaaleista kytkeytynyt maahan tai ne ovat muuten vain ristissä ja se huomataan Agnusta testattaessa. Jos näkyy vain mustaa, eli ei siis näy mitään, on kortin käyttöjännite riittämätön tai monitorin johdossa on vikaa. On syytä myös tarkistaa, että monitori on päällä :-). Kun kortti toimii kunnolla, suoritetaan normaalit säätötoimenpiteet, jotka on selvitetty flicker-fixerin ohjekirjassa. Asennusta kokeiltiin A2000-mallissa Commodoren oman A2320-flickerfixerin sekä Microwayn vastaavan laitteen kanssa. Commodoren Flickerfixer toimi erinomaisesti, mutta Microwayn Flickerfixerin kanssa oli pieniä tahdistusongelmia. Se sekoitti parittomat ja parilliset puolikuvat keskenään, mikä ei lainkaan auta parantamaan näytön luettavuutta. Vika saattoi olla testiyksilön alkukankeutta, mutta kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella muihin kuin Commodoren flicker-fixeriin. Myös A500:ssa A2320 toimi heti kunnolla. Korttipaikan sijoitus Mihin kortin sitten saa sopimaan ? A2000:ssa on videokorttipaikka, mutta A500:n koteloon ei paljon tavaraa mahdu. Itse ajattelin sitä ensin lisämuistin paikalle, mutta siinä ei ollut tarpeeksi tilaa kun kotelonkin pitää mahtua kiinni. Jos A2320:stä jättää päätylevyn ja A500:sta peltipaidan pois, voi kortin sijoittaa levyaseman jatkoksi, mutta kortti pitää myös eristää hyvin emolevystä. Flicker-fixerin sijoituspaikka kannattaa harkita tarkoin, sillä mitä lyhyempi johto, sen parempi. Lisäksi suojaamattomassa johdossa eri värikomponenttien suuret kirkkauserot voivat aiheuttaa signaalien sekoamista, näytön värisemistä ja vilkkuvia pikseleitä. Herkimmin tätä tapahtuu Hires-tilassa, mutta Lores-tilassakin saattavat kirjaimet vääntyillä häiritsevästi. Tähän auttaa johdon lyhentäminen, suojatun kaapelin käyttäminen ja maajohtimien lisääminen. Itselläni on tällä hetkellä koneen sisällä kulkevassa lattakaapelissa joka kolmas johto maata ja minkäänlaista sekoittumista ei enää tapahdu. Kun vain joka viides johto oli maata, häiriöitä ilmeni enemmän tai vähemmän. Itse sijoitin A2320:n täysin viissatasen ulkopuolelle AT:n koteloon, jossa majailee myös 210-megainen SCSI-kovalevy ja virtalähde, joka antaa puhtia koko systeemille. Koneen oikeassa takareunassa oleva DB25-liitin mahdollistaa systeemin kätevän purkamisen, siirtämisen ja kokoamisen uudelleen. --------------------------------------------------------------------- Flicker Fixer - välkytyksen poistaja Videotyöskentelyssä tarpeellinen 50 Hz puolikuvataajuus aiheuttaa lomitetussa tilassa häiritsevää välkyntää, mikä pätee myös Amigan vastaavaan grafiikkatilaan. Interlace-tilassa kuva muodostetaan puolikuvista, joten kokonainen kuva päivittyy vain 25 kertaa sekunnissa. Tästä johtuu kuvan välkkyminen. Television lähes ääretön väriskaala ja liikkuva kuva vähentävät välkkymisen haittavaikutuksia, mutta Amigassa kuva on yleensä paikallaan ja värien määrä on rajoitettu. Välkkymisen saa pois kuvataajuutta nostamalla, mutta tähän tarvitaan sopiva ohjainkortti ja uusi monitori. Välkkymisen poistava kortti puskuroi amigasta tulevat puolikuvat ja näyttää niistä muodostamansa kuvan kaksinkertaisella taajuudella. Uusi kuva saadaan näkyviin normaalilla VGA- tai monitaajuusnäytöllä. Monitaajuus- eli multisync-monitorilla voi katsella myös normaalia Amigan näyttöä tai PC-koneiden eri näytönohjaimien muodostamaa kuvaa. Jos kyseessä on interlace-tila, flicker-fixer puskuroi puolikuvat ja lähettää niistä yhdistämänsä kuvan monitorille kaksinkertaisella taajuudella. Koska puskuria päivitetään vain puolikuva kerrallaan, muodostuu näytöllä liikkuviin kohteisiin haamukuvia. Tämä on normaalia, eikä haittaa tavallisessa käytössä. Pelikäytössä voi kääntää kortin ohituskytkintä (VGA-monitori ei pysty tätä tilaa näyttämään) tai katsoa normaalista videoliittimestä tulevaa kuvaa vanhasta monitorista. Pelit kyllä toimivat yleensä lomittamattomalla näytöllä, jolloin mitään ei tarvitse tehdä. Jos näyttö ei ole interlace-tilassa, lähetetään monitorille jokainen näytön rivi kaksi kertaa peräkkäin, jolloin normaalimonitorissa näkyvät tummat vaakaraidat katoavat ja väripinnat tulevat yhtenäisiksi. Tätä toimintaa kutsutaan nimellä Scan Line Doubling. Tummat raidat katoavat myös normaalin puskuroinnin avulla, mutta tällöin muodostuu haamukuvia, jotka huomaa helpoimmin liikuttamalla hiirtä sopivalla nopeudella. Hyvän flicker-fixerin erottaa juuri normaalinäytön haamuttomuudesta. Flicker-fixerin pitäisi ottaa huomioon myös Super Denisen (ECS) uusi productivity-tila. Tässä tilassa signaali on jo valmiiksi VGA-taajuuksista, joten se päästetään suoraan monitorille. Haamukuvia ei esiinny, koska puskurointia ei tarvita. Värivaihtoehdot productivity-tilassa putoavat valitettavasti puoleen, eli neljän bitplanen syvyisellä ruudulla saa vain neljä eri väriä. Sama huono puoli on toisessa ECS-Denisen uudessa grafiikkatilassa, Super-Hires:issä. Lisäksi sitä ei voi helposti tunnistaa, ja vaakaresoluutio puolittuu normaaliin hires-tarkkuuteen, ellei fixeriä kytketä pois päältä. Ohituskytkimen kääntö saa taas normaalin näytön haitat esiin, eli muodostuu vaakaraitoja tai häiritsevää välkyntää. Normaali VGA-monitori ei myöskään pysty tulostamaan normaalia TV-kuvataajuutta eikä siten myöskään Super-Hires-tilaa maksimiresoluutiolla. Uusissa Amiga-malleissa flicker-fixerin tarve on pieni, koska AGA-piiristö tarjoaa monia uusia näyttötiloja, joiden kuvataajuus on jo valmiiksi tarpeeksi suuri. Kortti tarvitsisi kunnolla toimiakseen myös kaksinkertaisen määrän entistä tuplasti nopeampaa muistia. Lomitetut PAL- ja NTSC-tilat ovatkin tärkeitä lähinnä yhteensopivuuden nimissä, Amigaa videotyöskentelyyn käyttäville ja pelkän PAL- tai NTSC-television tai monitorin omistaville. ------------------------------------------------------------------------ A2000 videoslot ja kytkettävät signaalit A500:ssa A2320-Kortin Juotospuoli Komponenttipuoli 1 -NC- 2 -NC- 3 FLTLeft 4 FLTRight 5 -NC- 6 +5V U33 14 7 ARED 8 +5V 9 GND 10 +12V 11 AGREEN 12 GND 13 GND 14 _BSYNC 15 ABLUE 16 _XCLKEN 17 GND 18 BURST 19 _C4 20 GND 21 GND 22 _Hsync video 11 23 B0 U41 15 24 GND 25 B3 U41 18 26 _Vsync video 12 27 G3 U40 14 28 BSYNC 29 R3 U40 18 30 PIXELSW 31 -5V 32 GND 33 INTCLK 34 _VC1 U41 14 35 +5V 36 PSTROBE 1 GND U40 10 2 R0 U40 15 3 R1 U40 16 4 R2 U40 17 5 GND U40 19 6 G0 U40 11 7 G1 U40 12 8 G2 U40 13 9 GND U41 19 10 B1 U41 16 11 B2 U41 17 12 GND U41 10 13 BCOMP 14 IBASE 15 VCDAC 16 PPOUT 17 _VC3 18 PBUSY 19 _LPEN 20 _PACK 21 PSEL 22 GND 23 PPD0 24 PPD1 25 PPD2 26 PPD3 27 PPD4 28 PPD5 29 PPD6 30 PPD7 31 _LED 32 GND 33 RAWLEFT 34 Shield 35 RAWRIGHT 36 Shield Esimerkki DB25-liittimen signaaleista (vastaa lattakaapelin signaalien järjestystä) 1 GND U40 10/19 2 R0 U40 15 3 R1 U40 16 4 GND U40 10/19 5 R2 U40 17 6 R3 U40 18 7 GND U40 10/19 8 G0 U40 11 9 G1 U40 12 10 GND U40 10 11 G2 U40 13 12 G3 U40 14 13 GND U40 10 14 +5V U33 14 15 _HSYNC video 11 16 _VSYNC video 12 17 GND U41 10 18 _VC1 U41 14 19 GND U41 10 20 B0 U41 15 21 B1 U41 16 22 GND U41 10/19 23 B2 U41 17 24 B3 U41 18 25 GND U41 10/19 ------------------------------------------------------------------------