Subject: Re: Mikä on tieteessä tärkeintä: Kapea-alainen erikoistuminen vai yhtenäisen kuvan aikaansaaminen?
From: Erkki Laitila
Date: Thu, 18 Feb 2010 08:57:01 +0200
To: Antti Valmari
CC: hannu-matti.jarvinen@, ilkka.haikala@, kk@, ava@, tarja.systa@

Antti Valmari tarkastelee asioita näköjään yhdestä ainoasta roolista yhden yhteisön näkökulmasta ja yrittää tyrmätä muut ajattelutavat.
Varmaan hän ylenkatsoo filosofiaa, ohjelmistotekniikkaaa, laskennan teoriaa, ajattelun teorioita (kognitio) ja monia muita tieteenaloja. Hänen olisi syytä muistaa, että tiedehän on kehittynyt alun alkaen monesta eri suunnasta, ja matematiikka on siitä vain yksi rajattu osa. Formaalit menetelmät ovat ilmeisesti Valmarin aluetta. Hänen pääasiallaisena mantrana taitaa olla Kripken graafi, mitä kukaan ei koskaan käytä teollisuudessa tietääkseni. Se on erittäin erittäin erittäin yksinkertainen relaatiomalli, jonka jokainen ohjelmoija voi tehdä hyvin nopeasti ja näin hän pääsee kokeilemaan kaikkea, mitä Valmari on luonut.

Olen ohjelmoinut predikaattilogiikkaa käyttäen 25 vuotta, suurin osa päätoimisesti. Se ei varmaan riitä Valmarille jotta voisin tietää mitä predikaatti tarkoittaa, mutta mietin sen sijaan millä valmiuksilla hän itse opettaa Prologia yliopistossa.

Jos Antti Valmari olisi lukenut kirjaani (related work), hän olisi saanut selville kuinka monenlaisia väärinkäsityksiä Turingin koneesta onkaan. Niitä on paljon. Kannattaisi kysyä vaikka Pertti Saariluomalta mitä mieltä hän on Turingin koneen ja ajattelun suhteesta.
Tieteen päätehtävä on yhdistää näkemyksiä, mutta aina se ei onnistu. Vastasin tässä tämän viestin otsikkoon. Se tuli esille myös PITAC-komitean raportissa.

Valmari ei vastannut otsikossa olevaan kysymykseen, vaan aloitti käsittämättömät jorinat, mikä piirre on hyvin tyypillinen kapea-alaiselle tarkastelijalle, joka ei (enää) hyväksy uusia ajattelutapoja.
Myöskään hän ei vastannut 10 kohdan listaan kun luettelin IT-tutkimuksen ongelmia. Vai voiko Antti Valmari sanoa, että IT-alalla ei olisi ongelmia ja että se olisi hyvin järjestyksessä ja kaikki asiakkaat tyytyväisiä?

Tutkimuksessani on erittäin tiivis ydin ja sitä ei kukaan pysty asiallisesti romuttamaan, sillä se toimii työkalussa ideaalisen hyvin. Toinen asia sitten on, että ei ole hyviä tutkimusfoorumeita, joihin sitä veisi tarjolle koska se on uusi lähestymistapa, kun näköjään perustutkimus Suomessa on romahtanut ja panostetaan kaikenlaiseen hypeen kuten lean ja ketterät menetelmät.... Olen pitänyt esityksiä alueestani, jonka olen valitettavasti joutunut kehittämään kokoon aivan yksin, jo 10 eri maassa.


Tämä viestinvaihto kuvaa eräällä masentavalla tavalla tieteen ja tutkimuksen ongelmallisuutta Suomessa armon vuonna 2010, missä raha on mennyt tiedon edelle hallitsemaan kaikkia hankkeita. Älyllistä pohdintaa ei haluta.
Solvaamisen sijaan pitäisi saada aikaan rakentavaa keskustelua - älykkäiden ihmisten kanssa. Kirjani on kirjoitettu tarpeeseen. En ole koskaan Antti Valmaria nähnyt, en myöskään Reino Kurkisuoniota. Siinä en varmaan ole mitään menettänyt.

Erkki Laitila