Antti Valmari tarkastelee asioita näköjään yhdestä ainoasta roolista
yhden yhteisön näkökulmasta ja yrittää tyrmätä muut ajattelutavat.
Varmaan hän ylenkatsoo filosofiaa, ohjelmistotekniikkaaa, laskennan
teoriaa, ajattelun teorioita (kognitio) ja monia muita tieteenaloja.
Hänen olisi syytä muistaa, että tiedehän on kehittynyt alun alkaen
monesta eri suunnasta, ja matematiikka on siitä vain yksi rajattu osa.
Formaalit menetelmät ovat ilmeisesti Valmarin aluetta. Hänen
pääasiallaisena mantrana taitaa olla Kripken graafi, mitä kukaan ei
koskaan käytä teollisuudessa tietääkseni. Se on erittäin erittäin
erittäin yksinkertainen relaatiomalli, jonka jokainen ohjelmoija voi
tehdä hyvin nopeasti ja näin hän pääsee kokeilemaan kaikkea, mitä
Valmari on luonut.
Olen ohjelmoinut predikaattilogiikkaa käyttäen 25 vuotta, suurin osa
päätoimisesti. Se ei varmaan riitä Valmarille jotta voisin tietää mitä
predikaatti tarkoittaa, mutta mietin sen sijaan millä valmiuksilla hän
itse opettaa Prologia yliopistossa.
Jos Antti Valmari olisi lukenut kirjaani (related work), hän olisi
saanut selville kuinka monenlaisia väärinkäsityksiä Turingin koneesta
onkaan. Niitä on paljon. Kannattaisi kysyä vaikka Pertti Saariluomalta
mitä mieltä hän on Turingin koneen ja ajattelun suhteesta.
Tieteen päätehtävä on yhdistää näkemyksiä, mutta aina se ei onnistu.
Vastasin tässä tämän viestin otsikkoon. Se tuli esille myös
PITAC-komitean raportissa.
Valmari ei vastannut otsikossa olevaan kysymykseen, vaan aloitti
käsittämättömät jorinat, mikä piirre on hyvin tyypillinen
kapea-alaiselle tarkastelijalle, joka ei (enää) hyväksy uusia
ajattelutapoja.
Myöskään hän ei vastannut 10 kohdan listaan kun luettelin IT-tutkimuksen
ongelmia. Vai voiko Antti Valmari sanoa, että IT-alalla ei olisi
ongelmia ja että se olisi hyvin järjestyksessä ja kaikki asiakkaat
tyytyväisiä?
Tutkimuksessani on erittäin tiivis ydin ja sitä ei kukaan pysty
asiallisesti romuttamaan, sillä se toimii työkalussa ideaalisen hyvin.
Toinen asia sitten on, että ei ole hyviä tutkimusfoorumeita, joihin sitä
veisi tarjolle koska se on uusi lähestymistapa, kun näköjään
perustutkimus Suomessa on romahtanut ja panostetaan kaikenlaiseen hypeen
kuten lean ja ketterät menetelmät.... Olen pitänyt esityksiä alueestani,
jonka olen valitettavasti joutunut kehittämään kokoon aivan yksin, jo 10
eri maassa.
Tämä viestinvaihto kuvaa eräällä masentavalla tavalla tieteen ja
tutkimuksen ongelmallisuutta Suomessa armon vuonna 2010, missä raha on
mennyt tiedon edelle hallitsemaan kaikkia hankkeita. Älyllistä pohdintaa
ei haluta.
Solvaamisen sijaan pitäisi saada aikaan rakentavaa keskustelua -
älykkäiden ihmisten kanssa. Kirjani on kirjoitettu tarpeeseen. En ole
koskaan Antti Valmaria nähnyt, en myöskään Reino Kurkisuoniota. Siinä en
varmaan ole mitään menettänyt.
Erkki Laitila