Julkaistu Aamulehden yleisönosastopalstalla joskus vuonna 1998. Laitoin Internetiin 26.1.2001 saatuani tietää, että Aamulehdellä ei ole mitään sitä vastaan. Aamulehden toimituksen tekemät muokkaukset eivät näy tässä versiossa.

Luonnontieteitä yleissivistyksen vuoksi

Sunnuntain 16.8. Aamulehdessä pohdittiin pyrkimyksiä nostaa suomalaisten koululaisten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen heikkoa tasoa ja kytkettiin ne elektroniikkateollisuuden tarpeeseen saada lisää insinöörejä. Pelättiin, jos ei nyt aivan avoimesti niin ainakin rivien välissä, että luonnontieteiden tason nosto olisi uhka yleissivistykselle.

Minkä vuoksi luonnontieteet ja matematiikka nähdään usein vain peikkoina ja talouselämän välikappaleina? Riippumatta siitä, onko luonnontieteellinen maailmankuva pohjimmiltaan oikea, aineellinen maailma toimii suunnilleen niin kuin luonnontieteet väittävät. Jo tämän pitäisi riittää syyksi sisällyttää luonnontieteiden perusasiat osaksi yleissivistystä, eikä jättää niitä pelkästään insinööreille. Mutta on olemassa toinen, vieläkin tärkeämpi syy: luonnontieteet sovelluksineen ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiimme, yhteiskuntaan ja maailmaan ratkaisevalla tavalla. Niinpä niiden ymmärtäminen on tarpeen myös yhteiskunnan kehittämiseksi.

Se tosiasia, että luonnontieteiden sovellukset eivät aina ole olleet siunaukseksi, vain korostaa luonnontieteiden laajan ymmärtämisen tärkeyttä. Esimerkiksi ydinvoimassa on kyse sekä tiedoista, arvoista (onko meidän pakko saada halpaa energiaa) että arvostuksista (hyväksymmekö suuren onnettomuuden mahdollisuuden, jos tiedämme, että riski on pieni). Mitä vähemmän kansalaiset psytyvät keskustelemaan ydinvoimasta ja ympäristön saastumisesta muuten kuin tunnepohjalta, sitä suurempi on vaara, että todellinen päätösvalta liukuu pienelle asiantuntijoiden joukolle, jonka arvot eivät välttämättä ole samat kuin omamme.

Matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun osaamisesta on hyötyä myös yksilötasolla. On hyvä osata arvioida montako rullaa tapettia makuuhuoneen seiniin menee, mitkä ovat lainan todelliset kokonaiskustannukset, kannattaako maksaa tuhansia markkoja hivenaineterapiasta, ja osaanko itse kytkeä uuden kiukaani turvallisesti sähköverkkoon.

Matematiikan ja luonnontieteiden kouluopetuksessa tulisi suuren tietomäärän tuputtamisen sijasta tähdätä niiden ajattelutavan ymmärtämiseen. Monet luonnontieteiden tulokset saattavat tuntua järjen tai arkikokemuksen vastaisilta, jolloin niitä on vaikea hyväksyä oman toiminnan pohjaksi. Kuitenkin niidenkin takana ovat järki ja kokemus, arkikokemusta laajempi mutta silti samalla tavalla "oikeaan maailmaan" kytkeytynyt kokemus.

Esimerkiksi väite tupakan vaarallisuudesta saattaa tuntua hölmöltä, jos suvussa on satavuotias ketjupolttaja, joka on terve kuin pukki. Mutta, kuten tiedämme, kun yhden suvun sijasta tarkastellaan suuria ihmisjoukkoja, keuhkosyöpä on tupakoijien joukossa ratkaisevasti yleisempää kuin tupakoimattomien.

Koulun tulisi opettaa myös arvioimaan tietojen luotettavuutta. Maa on varmasti suunnilleen pallomainen ja kohtuullinen liikunta on taatusti hyväksi terveydelle, mutta tietääkseni vielä ei olla varmoja, estävätkö suuret C-vitamiiniannokset flunssaa. Tutkijat kyllä pyrkivät uusia tuloksia raportoidessaan korostamaan niiden epävarmuutta, mutta tiedotusvälineillä on valitettavasti tapana pudottaa "jossit" ja "ehkät" pois.

Luotettavuuden arviointi on tärkeää myös siksi, että kaikilla tieteestä puhujilla ei ole puhtaita jauhoja pusseissaan. Aina löytyy jostain niin rahanahne lääketieteen tutkija, että tupakkateollisuus saa värvättyä hänet todistamaan, että tupakointi ei oikeastaan aiheuta riippuvuutta eikä syöpää. Sama ilmiö saattaa tulla vastaan yksilötasollakin. Hammaslääkärille saattaa tulla kiusaus liioitella amalgaamipaikkojen haittavaikutuksia, jos asiakas pohtii niiden vaihdattamista muovisiin migreenin vuoksi, ja potilaista on viime aikoina ollut pulaa.

Yleissivistyksestä huolestuneiden ei siis tulisi vastustaa luonnontieteiden opetuksen parantamista. Heidän tulisi kannattaa sitä, mutta samalla vaatia, että ensisijaisena tavoitteena on periaatteiden eikä kaavojen osaaminen.

Antti Valmari