Pisteytysperiaatteita

Tällä sivulla on kerrottu yleisiä periaatteita, joita Antti Valmari pyrkii noudattamaan pisteyttäessään omien vastaa viivalle -tyyppisten tenttiensä vastauksia.

Täysin oikeasta vastauksesta tulee tietenkin aina maksimipisteet ja selvästi väärästä nolla pistettä. Kokemus osoittaa, että muiden tapausten arvosteluun on mahdoton antaa kaiken kattavat täsmälliset säännöt. Seuraavassa annetaan yleisiä periaatteita, mutta aina tulee vastaan yksittäisiä tapauksia, joissa ne eivät riitä tai joissa ne johtavat epäoikeudenmukaiselta tuntuvaan tulokseen. Joudutaan siis käyttämään harkintaa.

Kahden pisteen tehtävä arvostellaan tyypillisesti siten, että melkein oikea vastaus tuottaa yhden ja sinnepäin vastaus nolla pistettä. Kolmen pisteen tehtävä arvostellaan tyypillisesti siten, että melkein oikea vastaus tuottaa kaksi ja sinnepäin vastaus yhden pisteen. Pieniä virheitä kohdellaan siis melko ankarasti. Syynä on se, että oikeat vastaukset ovat yleensä niin lyhyitä, että melkein samanlaiseen vastaukseen voi osua arvaamalla.

Jos vastaus jakaantuu luontevasti osiin, niin kukin osa pisteytetään erikseen ja pisteet lasketaan yhteen. Vastauksen osista voidaan antaa myös pisteen osia, mutta koko tehtävän pistemääräksi annetaan aina kokonaisluku.

Vääristä vastauksen osista ei pääsääntöisesti anneta miinuspisteitä. Viivaa ei siis kannata jättää tyhjäksi, jos opiskelija on epävarma, onko hänen vastauksensa oikea. Tästä periaatteesta on kuitenkin poikkeuksena, että yhden osan vastausta saatetaan käyttää sen arvioimiseen, mitä opiskelija on tarkoittanut toisen osan vastauksella. Esimerkiksi jos opiskelija kohtaan ”mikä on lehmä?” vastaa ”lehmä on se kun lypsetään” ja jättää kohdan ”mitä hyötyä on lehmistä?” tyhjäksi, niin sinnepäin-piste saattaa tulla, mutta jos hän vastaa jälkimmäiseen kohtaan ”tyhmiltä asiakkailta kannattaa lypsää paljon rahaa huonoilla ohjelmilla”, niin koko tehtävä menee nollille, koska lakkaa näyttämästä siltä, että vastaaja ajatteli todellisia lehmiä.

Jos sama virheellinen vastaus esiintyy useilla opiskelijoilla, sen pisteyttämisestä tehdään päätös, jota pyritään noudattamaan jokaisen kohdalla. Käytännössä tätä vaikeuttaa se, että usein opiskelijoiden vastaukset eivät ole täysin samoja. Joskus opiskelijoiden vastauksista muodostuu jatkumo, johon joudutaan vetämään raja johonkin, vaikka se johtaisi siihen, että hyvin vähän toisistaan eroavista vastauksista toinen saa pisteen ja toinen ei.

Jos sama pieni virhe toistuu samanlaisena samassa tai saman tehtäväryhmän tehtävässä, niin toistoista ei vähennetä pisteitä, jos tehtävä voidaan silti arvostella mielekkäästi. Tulkinnanvaraisia asioita, joista ei ole tehty linjapäätöstä, tulkitaan vuorotellen opiskelijan haitaksi ja eduksi siten, että kokonaistulos olisi mahdollisimman oikeudenmukainen.