Vuoden 2004 lopulla innostuin penkomaan sukujuuriani. Tässä esitetyt tulokset on kerätty osittain suoraan kirkonkirjoista, osittain verkosta löytyvästä julkiseksi laitetusta materiaalista.
Verkosta otetussa materiaalissa on harvoin perheen kaikkia lapsia, sen sijaan kirkonkirjoista olen aina noukkinut kaikki eli koko perheen kerralla. Samoin Hiskistä olen koettanut aina löytää kaikki saman perheen lapset. Ei se silti takaa sitä, että kaikki varmasti olisivat mukana, ja varsinkin Hiskin kanssa voi tulla vähän ylimääräisiäkin mukaan.
Olen tutkinut sekä äitini että isäni sukua sekä vaimoni sukua.
Isäni, Eeli Järvisen, suku on Satakunnasta (Kiukainen, Nakkila, Ulvila, Pori, Eurajoki, Lappi TL jne.). Tästä haarasta Kiukaisten osalta tiedot on haettu kirkonkirjoista niin pitkälle kuin niitä löytyi. Muita seurakuntia olen satunnaisilla Porin käynneillä tarkistellut, loput Hiskistä. Nyttemmin Hiskin tietoja olen tarkistellut SSHY:n arkistosta osoitteessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm. Näillä sivuilla olen päässyt alueen muidenkin seurakuntien kirkonkirjoihin, ja moni asia on selvinnyt vasta niistä. Apuna on lisäksi ollut satakuntalaissukujen yahoo-lista, jolta löytyy uskomattoman avuliaita ihmisiä. Tehdyistä tutkimuksista tämä lienee "valmein", jos sukututkimus voi koskaan olla valmis. Näihin sukutauluihin on nyt lisätty lähteet. Vinkkinä uusille sukututkijoille: merkitkää lähteet aina talteen, vaikka tekisittekin vain itsellenne. Ristiriitaista tietoa on mahdoton arvioida, jos tiedon lähdettä ei ole tallella. Lisäksi minulle kävi niin, että kaikkia lähteitä en enää edes löytänyt.
Äitini, Martta Perälän, suku on Etelä-Pohjanmaalta, Alajärveltä, ja hänen kauttaan kuulun hyvin tutkittuihin sukuihin Vilppu Keisari, Nelimarkka, Strang ja Hyytiäinen. Suurin osa tiedoista on kerätty verkosta julkaistuista tiedoista (erityisesti Martti Strangin tutkimuksista) ja Hiskistä. Myös IGI on ollut käytössä. Koska niin vähän tiedoista olen voinut tarkistaa varsinaista lähteistä, tätä en toistaiseksi julkaise. SSHY:n arkistoja en ole vielä ehtinyt penkoa tältä osin kuin hyvin vähän.
Vaimoni isän, Eino Järvelän, puoleinen suku on Tampereen lähistöltä, Ylöjärven, Kurun, Ikaalisen, Teiskon, Messukylän ja Oriveden maisemissa. Tämä suku on työläin tutkittava, sillä Hiskissä ei ole Messukylää, enkä toistaiseksi ole löytänyt muita verkkolähteitä (paitsi IGI, mutta siitä ei juuri ole ollut iloa) avuksi. Jokin verran apua on ollut Messukylän historiakirjasta. Vaikka tämä haara on pahasti kesken, julkaisen sen silti, jos joku vaikka olisi ollut samoilla jäljillä ja voisi antaa vinkkejä. Toisaalta juuri tämän haaran tiedot ovat suurelta osin kirkonkirjoista kaivettuja ja tarkastettuja. Tästäkään puusta en ole SSHY:n arkistoja vielä ehtinyt penkoa täysin läpi.
Vaimoni äidin, Liisa Salmen, puoleinen suku menee sekin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle (Perho, Veteli), ja yhdistyy tuohon aiemmin mainittuun Vilppu Keisariin. Pääasialliset lähteet samat kuin oman äitini suvussa, tosin ensimmäiset kolme sukupolvea on asianajaja selvittänyt erään perimysjutun yhteydessä hyvin tarkkaan läpi. Tämä selvitys auttoi kovasti pääsemään oikeasta haarasta kiinni Hiskiin ja muihin lähteisiin. Martti Strangin julkaisujen lisäksi apuna ovat olleet mm. Heikki Koskelan, Lauri Kiviniemen ja Jorma Höykinpuron verkossa julkaistut tutkimukset. Erityisesti henkilökuvaukset ovat enimmäkseen Martti Strangin käsialaa; osa on kotoisin mm. Helsingin yliopiston ylioppilasluettelosta. Edelleen, SSHY:n arkistoja en ole vielä ehtinyt penkoa tältä osin.
Nimeämiskäytännöstä sen verran, että jos olen olennaiset tiedot itse löytänyt Hiskistä tai paremmista lähteistä, etunimet ovat lähteen esittämässä muodossa, eli yleensä ruotsiksi. Ruotsinkielisissä nimissä oikeinkirjoitus vaihtelee, mutta niin se vaihtelee itse lähteissäkin. Monesti olen hieman säännönmukaistanut nimiä, esimerkiksi käytän muotoa Matts, vaikka kirjoitusasu olisikin ollut Matz, isännimen kirjoitan muotoon -son tai -dotter, vaikka tiettyjen nimien kanssa on käytössä muitakin genetiivejä (Jakobsson -> Jacobi). Pidän kirkonkirjojen nimiä sikäli parempana kuin suomennettuja, että jälkimmäisiä ei kuitenkaan tiedä varmaksi, ja lähteistä on helpompi löytää alkuperäisellä nimellä. Sukunimissä olen koettanut käyttää muualla jo suomennettuja nimiä. Jos etunimet ovat suomenkielisiä, se tarkoittaa (siis ajalta ennen kirkonkirjojen vaihtumista suomenkielisiksi), että tieto on noukittu jonkun muun tekemästä tutkimuksesta.
Tapahtumapaikaksi on pyritty merkitsemään se paikka, mistä tieto löytyy. Esimerkki: Vanhimmat tiedot Kiukaisten alueelta on Euran kirjoissa. Niinpä merkitsen esimerkiksi syntymäpaikaksi Euran, jotta lähdeviite "kirkonkirjat, rippikirjat" viittaisi oikeaan paikkaan. Kun Kiukainen sitten sai omat kirjansa, merkitsen ne tietysti Kiukaisten mukaan. Vastaava tulee vastaan myös Lappajärven ja Vimpelin kesken, koska vanhimmat Vimpelin (ja Alajärven ja Evijärven) tiedot ovat Lappajärven kirjoissa. Nakkilakin löytyy Ulvilasta jne.
Toivottavasti näistä omista tutkimuksistani on yhtä paljon hyötyä jollekulle kuin mitä minulle on ollut verkosta löytämistäni tiedoista. Jos löydät virheitä tai puutteita, lähettele viestiä. Osoite on hannu-matti.jarvinen miau tut.fi, jossa miau on tietenkin @-merkki.
Hannu-Matti Järvinen