Suku on ... niin mitä? Kiinnostavaa.

Vuoden 2004 lopulla innostuin penkomaan sukujuuriani. Ensimmäisessä innostuksessa vain keräsin tietoja enimmäkseen verkosta löytyneistä julkisiksi laitetuista tutkimuksista ja HisKistä. Törmäsin sitten ristiriitaisiin tietoihin, enkä pystynyt päättelemään onko aiemmin löytämäni tieto luotettavampi kuin uusi. Tässä vaiheessa aloin etsiä ensisijaisesti alkuperäisläheitä (ensin kirjaston mikrofilmeiltä ja sitten Suomen sukuhistoriallisen seuran (SSHY) sivuilta) ja merkitä lähteet talteen, jotta tietojen luotettavuuden vertaileminen onnistuisi paremmin. Näin varsinkin siksi, että en kaikkia merkittyjä tietoja löytänyt enää lainkaan. Sivuilla on vieläkin tietoja ilman lähdemerkintää. Nämä ovat silloin verkosta löytyneitä tietoja, joita en ole ehtinyt tai pystynyt uudestaan löytämään tai muuten tarkistamaan.

Olen tutkinut äitini, isäni ja vaimoni vanhempien sukuja.

Isäni, Eeli Järvisen, suku on Satakunnasta (Kiukainen, Eura, Nakkila, Ulvila, Pori, Eurajoki, Lappi TL jne.). Tässä haarassa tiedot ovat pääosin lähdetiedoissa merkittynä. Suurin osa on kotoisin kirkonkirjoista. Tehdyistä tutkimuksista tämä lienee "valmein", jos sukututkimus voi koskaan olla valmis.

Äitini, Martta Perälän, suku on Etelä-Pohjanmaalta, Alajärveltä, ja hänen kauttaan kuulun hyvin tutkittuihin sukuihin Vilppu Keisari, Nelimarkka, Strang ja Hyytiäinen. Sukuhaarat menevät myös Lappajärvelle, Vimpeliin, Veteliin, ja muutenkin Etelä-Pohjanmaalle. Haaroja lähtee myös kauemmaksi: Ristiinaan, Ruotsiin (Luulaja, Falun), Viroon, Saksaan ja Skotlantiin. Suuri osa tiedoista on kerätty verkosta julkaistuista tiedoista (erityisesti Martti Strangin tutkimuksista) ja HisKistä. Näistä julkaisen täällä isovanhemmistani lähtien taaksepäin viisi sukupolvea, koska enempää en ole ehtinyt tarkistaa kirkonkirjoista.

Vaimoni isän, Eino Järvelän, puoleinen suku on Tampereen lähistöltä, Ylöjärven, Kurun, Ikaalisen, Teiskon, Messukylän ja Oriveden maisemissa. Tiedot ovat enimmäkseen kirkonkirjoista, lähinnä vauhdittajana on käytetty Messukylän historiakirjaa sekä yhtä aiemmin tehtyä, mutta suppeampaa tutkimusta, sillä tiedot on lähdemerkintöjen mukaisesti tarkistettu kirkonkirjoista.

Vaimoni äidin, Liisa Salmen, puoleinen suku menee sekin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle (Perho, Veteli), ja yhdistyy tuohon aiemmin mainittuun Vilppu Keisariin. Ensimmäiset kolme sukupolvea on asianajaja selvittänyt erään perimysjutun yhteydessä hyvin tarkkaan läpi. Tämä selvitys auttoi pääsemään oikeasta haarasta kiinni muihin lähteisiin. Martti Strangin julkaisujen lisäksi apuna ovat olleet mm. Heikki Koskelan, Lauri Kiviniemen ja Jorma Höykinpuron verkossa julkaistut tutkimukset. Erityisesti henkilökuvaukset ovat enimmäkseen Martti Strangin käsialaa,

Nimiämis- ja lähdeviitekäytäntö

Nimeämiskäytännöstä sen verran, että etunimet ovat lähteen esittämässä muodossa, eli yleensä ruotsiksi. Ruotsinkielisissä nimissä oikeinkirjoitus vaihtelee, mutta niin se vaihtelee itse lähteissäkin. Monesti olen hieman säännönmukaistanut nimiä, esimerkiksi käytän muotoa Matts, vaikka kirjoitusasu olisikin ollut Matz, isännimen kirjoitan muotoon -son tai -dotter, vaikka tiettyjen nimien kanssa on käytössä muitakin genetiivejä (Jakobsson -> Jacobi). Pidän kirkonkirjojen nimiä sikäli parempana kuin suomennettuja, että jälkimmäisiä ei kuitenkaan tiedä varmaksi, ja itse en ole edes varma kaikkien esivanhempien käyttökielestä (varmaa on, että mukana on runsaasti ruotsinkielisiä suomenkielisten lisäksi, mutta myös muita). Edelleen, lähteistä on helpompi tarkistaa ja löytää alkuperäisellä nimellä. Sukunimissä olen koettanut käyttää muualla jo suomennettuja tai vakiintuneita nimiä. Jos etunimet ovat suomenkielisiä, se tarkoittaa (siis ajalta ennen kirkonkirjojen vaihtumista suomenkielisiksi), että tieto on noukittu jonkun muun tekemästä tutkimuksesta.

Tapahtumapaikaksi on pyritty merkitsemään se paikka, mistä tieto löytyy. Esimerkki: Vanhimmat tiedot Kiukaisten alueelta on Euran kirjoissa. Niinpä merkitsen esimerkiksi syntymäpaikaksi Euran, jotta lähdeviite "rippikirjat" viittaisi oikeaan paikkaan. Kun Kiukainen sitten sai omat kirjansa, merkitsen ne tietysti Kiukaisten mukaan. Vastaava tulee vastaan myös Lappajärven ja Vimpelin kesken, koska vanhimmat Vimpelin (ja Alajärven ja Evijärven) tiedot ovat Lappajärven kirjoissa. Nakkilakin löytyy Ulvilasta jne.

Toivottavasti näistä omista tutkimuksistani on yhtä paljon hyötyä jollekulle kuin mitä minulle on ollut verkosta löytämistäni tiedoista. Jos löydät virheitä tai puutteita, lähettele viestiä. Osoite on hannu-matti.jarvinen miau tut.fi, jossa miau on tietenkin @-merkki.

Hannu-Matti Järvinen

Sukutaulut