Ajatuksia SI-järjestelmästä, luku 1 Miksi SI-järjestelmä?:

Lisätietoja (linkkejä)

Suomen Standardisoimisliiton (SFS) sivuilla myös vapaasti luettavissa oleva PDF-muotoinen SI-opas, joka on hyvä tiivistelmä SI-järjestelmän perusasioista. Tosin siinä on sellainen virhe, että eräät johdetut yksiköt on kirjoitettu tyyliin J/K·kg. Standardi edellyttää, että jos tun­nuk­ses­sa on jakomerkki, sen jälkeen ei ole jako- eikä kertomerkkiä ilman, että sulkeilla osoi­te­taan järjestys yksikäsitteisesti, esim. J/(K·kg). (Virhe on korjattu oppaan verkkoversiossa.)

SFS on vahvistanut useita standardeja SI-järjestelmän soveltamisesta Suomessa. Suurelta osin kyse on vain kansainvälisten standardien suomennoksista, joihin on tehty joitakin täydennyksiä. Ne löytyvät SFS-standardien luokituksessa ryhmästä 01.060: Suureet ja yksiköt (aiemmin ryhmään 10). SFS-standardit ovat huomattavan kalliita ostaa, mutta niitä voi lukea kirjastoissa; eräisiin kirjastoihin hankitaan kaikki SFS-standardit.

Keskeisimpiä mainituista standardeista ovat SFS-ISO 31-0 + A1, Suureet ja yksiköt. Osa 0: Yleiset periaatteet, ja laajempi SFS-ISO 1000 + A1, SI-yksiköt sekä suositukset niiden kerrannaisten ja eräiden muiden yksiköiden käytöstä.

Monissa ohjeissa viitataan yhä standardiin SFS 2300, vaikka se on kumottu jo vuonna 1999, jolloin SFS-ISO 1000 + A1 korvasi sen.

EU:ssa on voimassa mittayksikködirektiivi (80/181/ETY). Valitettavasti direktiivin suomenkielinen versio on melko kelvottomassa muodossa, koska siitä puuttuvat taulukot ja liitteet. On kuitenkin saatavilla direktiivin täydellinen versio PDF-muodossa. Direktiivin uudistaminen on vireillä; ks. EU:n sivua Units of measurement.

Mittatekniikan keskus Mikes hoitaa mittaukseen liittyviä tutkimus-, kehitys-, testaus- ym. tehtäviä. Sen sivustossa on aihepiiriin liittyviä julkaisuja, esimerkiksi (PDF-muotoinen) esitelmä Pituusmetrologia, joka käsittelee mm. metrin historiaa ja tarkkaa mittaamista.

Internetix sisältää fysiikan kurssissaan laajahkon suomenkielisen esityksen suureista ja yksiköistä.

Mittayksikköasetus (371/1992) sisältää tiiviissä muodossa SI-järjestelmän perusteita, mm. perusyksiköiden määritelmät.

Henri Heinosen sivu SI-järjestelmä esittää taulukkomuodossa perusyksiköt määritelmineen, etuliitteet ja ne johdannaiset, joilla on erityisnimi.

ABB:n käsikirja Teknisiä tietoja ja taulukoita sisältää luvun Yleistietoa (PDF-muotoinen), jossa on laajahko luku Suureet ja mittayksiköt.

Jopa anglosaksinen maailma on osittain siirtymässä SI-järjestelmän käyttöön. Aihetta käsittelee muun muassa dokumentti Toward a Metric America..., jonka kautta löytyy runsaasti tietoja myös itse SI-järjestelmästä. Sama koskee U.S. Metric Association sivuja.

Toisaalta manner-Euroopassakin esiintyy vielä paljon SI-järjestelmästä poikkeavia käytäntöjä. EU:n toimielinten tekstinlaadinnan ohjeiden liite A3, Mittayksiköitä ja merkkejä, ja sen muunkieliset vastineet (joihin sivulta pääsee valikon kautta) kuvaa eri kielissä ja maissa käytettyjä yksiköitä. Mukana on selvästi yksiköitä, jotka eivät kuulu SI-järjestelmään eivätkä sovi sen kanssa käytettäviksi, kuten paardenkracht-uur (pkh) (hevosvoimatunti) ja quintal (q) (100 kg), sekä meille outoja etuliitteen ja yksikön yhdistelmiä kuten hectomètre (hm) ja centiare (ca) ("senttiaari", siis m²). Saksan kielessä käytetään massan yksikköä Zentner, joka tarkoittaa joko 50 kg tai 100 kg! Tämän sekaannuksen taustasta ks. Vikten av Q – en etymologisk överraskning.

Muita Webistä löytyviä aiheeseen liittyviä tietoja:

Google-hakukoneessa on hauska piirre: Jos syötteeksi annetaan esimerkiksi 42 feet in metres", niin vastaus kertoo, paljonko 42 jalkaa on metreinä. Tosin vastauksessa on myös linkki, jolla voi tehdä Google-haun, siltä varalta, että käyttäjä todella halusi sitä. Mittayksiköistä voi käyttää myös tunnuksia, esim. 42 ft in m.

Nyyseissä (news-järjestelmässä) on SI-järjestelmää käsittelevä keskusteluryhmä misc.metric-system. Sillä on laaja FAQ.