Nykyajan kielenopas, luku 1 Yleistä tästä oppaasta:

Oppaan taustaa

Opas perustuu osittain pitkäaikaiseen tiedonkeruuseen ja miettimiseen, osittain eräisiin lyhyisiin kielenhuollon kursseihin, joita olen pitänyt ja jotka ovat pakottaneet kiteyttämään asioita. Tarkoitukseni oli alun perin saada tämä opas julkaistuksi painettuna. Kielenoppaita on kuitenkin markkinoilla paljon, mutta verkossa ei yhtään tämän laajuista. Päädyin lopulta julkistamaan oppaan verkossa (6. syyskuuta 2004).

Opas on alkujaan kirjoitettu MS Word -ohjelmalla ja sitten muunnettu HTML-muotoon mm. HTML-Kit-ohjelman avulla. Tulos ei ole kovin tyylikäs, mutta suhteellisen toimiva. Alku­peräinen ajatus paperijulkaisemisesta kuitenkin heijastuu siinä, että kokonaisuus ei ole niin ”verkkomainen” kuin se olisi, jos se olisi alun perin suunniteltu verkossa käytettäväksi.

Oppaan tulostamiseen paperille sopii ehkä parhaiten opas yhtenä HTML-dokumenttina. Tyyliohjeen (CSS-koodin) vaikutuksesta ulkoasu paperilla on osittain toinen kuin kuva­ruudulla.

Oppaan kieliasu on eri vaiheissa tarkistettu Wordin oikoluvulla (kieliasun tarkistuksella) tiukimpien toiminta-asetusten mukaan. Päätin kuitenkin olla muuttamatta eräitä ilmaisuja, joita Word suositti korjattaviksi. Erityisesti jätin koko joukon mutta-sanalla alkavia virkkeitä, juurikaan-sanoja ja sellaisia taivutusmuotoja kuin ”Wordiä” (eikä ”Wordia”). Myöhemmin olen tarkistanut kieliasun Oikofixillä.

Oppaan nimi Nykyajan kielenopas heijastaa liittymistä kielenoppaiden vanhaan perin­tee­seen. Nykysuomen sanakirjan mukaan ”kielenopas” on ”aputeos, joka sisältää kielen­käyttöä koskevia ohjeita”, ja sanan ”kieliopas” sanakirja mainitsee tois­sijaisena rinnak­kais­muoto­na. Uudemmassa Suomen kielen perussanakirjassa ovat osat vaihtuneet, ja tämä heijastelee paljolti sitä, että kirjojen nimissä on ”kieliopas” käynyt tavalliseksi. Muutos tuntuu tar­peet­to­mal­ta, ja jos jompikumpi sanoista onnistutaan ymmärtämään väärin, niin se on var­maan­kin ”kieliopas”. Se nimittäin nykyisin usein tarkoittaa sup­peah­koa teosta, joka esittää jonkin vieraan kielen perusteita. Esimerkiksi yhdistelmä ”matka- ja kieliopas” on mat­kai­li­joil­le tarkoitettu tietopaketti vieraasta maasta ja kielestä. Sehän on aika lailla eri asia kuin oikea­kielisyys­opas, joka on tarkoitettu lähinnä kieltä äidinkielenään puhuville – ja lähinnä kir­joit­ta­mi­sen avuksi.