Nykyajan kielenopas, luku 10 Lauseet ja virkkeet:

Lauserakenteen merkitys

Tekstin virke- ja lauserakenne on enemmänkin tyyliasia kuin oikeakielisyyttä. Kielen­oppaissa onkin yleensä keskitytty siihen, miten korjataan mutkikkaiden rakenteiden virheet. Usein on kuitenkin parempi välttää mutkikkaita rakenteita.

Mutkistuminen lisää virheiden todennäköisyyttä. Ensinnäkin syntyy rakenteita, jotka poikkeavat niin paljon puhekielestä, että luontainen kielitaju ei kerro esimerkiksi sitä, mihin sijamuotoon objekti kuuluu. Toiseksi pelkkä virkkeen pituus voi aiheuttaa sen, että kir­joit­ta­ja­kaan ei pysty hahmottamaan sitä kokonaisuutena. Voi syntyä jopa anakoluutti eli tilanne, jossa virke alkaa yhdellä tavalla ja sitten, ehkä siksi että kirjoittajan mielessä kilpailee kaksi vaihtoehtoista rakennetta, jatkumaan toisella tavalla. (Edellä olevassa virkkeessä on tarkoi­tuk­sel­li­nen anakoluutti esimerkin vuoksi.) Etenkin muutettaessa mutkikasta virkettä on syytä olla tarkkana: yhden kohdan muuttaminen voi vaatia muutoksia muuallekin.

Joskus kuitenkin monisanaisuus tai mutkikkuus on tarkoituksellista. On kielenkäytön muo­to­ja, joissa ilmaisun pitää olla mutkikasta, ainakin jonkun mielestä. Pitää ehkä noudattaa jotakin vanhaa kaavaa tai muotovaatimusta. Kenties ehdotus pitää muotoilla kautta rantain, ei liian suoraksi ja selväksi. Näin annetaan vastaanottajalle tilaisuus kieltäytyä kohteliaasti.

Onko tekstillä tarkoitus viestiä, suorittaa riitti vai ostaa aikaa? Tekstin todellinen tarkoitus on tärkeä. Juhlapuheilla on oma tarkoituksensa, samoin jarrutuspuheilla ja välttelevillä vas­tauk­sil­la. Joissakin tilanteissa täytyy kääntää hyvän tyylin säännöt päälaelleen.