Ennen välimerkkejä tarkastellaan tässä lyhyesti välilyöntien käyttöä. Syynä on etenkin se, että välimerkkien käytön säännöt ottavat myös kantaa siihen, tuleeko välimerkin eteen tai jälkeen välilyönti.
Sana välilyönti tarkoittaa suppeassa merkityksessä erityistä merkkiä, joka saa aikaan tyhjän välin. Tätä ns. tavallista välilyöntiä käytetään etenkin sanojen välissä. Kirjoituskoneella tai tietokoneella kirjoitettaessa välilyönti saadaan aikaan leveällä näppäimellä, joka on kirjainnäppäinten alla. Tietokonealalla tästä merkistä käytetään usein nimitystä blanko, englannissa sanaa space.
Kielen säännöissä käytetään usein ilmaisua tyhjä väli eikä välilyönti. Osittain tämä johtuu siitä, että halutaan kiinnittää huomiota itse asiaan, kuten sanojen erottamiseen tyhjillä väleillä, eikä merkkiin tai näppäimeen, joilla välit saadaan aikaan. Lisäksi välilyönti usein mielletään ”venymättömäksi” tyhjäksi väliksi, kun taas tyhjät välit voivat olla erilevyisiä esimerkiksi palstan tasaamiseksi. Tässä oppaassa kyseisiä ilmaisuja kuitenkin käytetään samaa tarkoittavina.
Peräkkäisiä välilyöntejä käytetään joskus tekstin muotoilemiseksi. Tämä on kuitenkin epävarmaa ja vaikeasti hallittavaa. Peräkkäisiä välilyöntejä syntyy usein vahingossa. Verkkosivuilla (HTML:ssä) peräkkäiset välilyönnit vastaavat yhtä välilyöntiä. Sen sijaan tekstinkäsittelyssä ja ladonnassa ne usein vaikuttavat ulkoasuun, yleensä kielteisesti: sanojen välit ovat epätasaisia. Esimerkiksi MS Word -ohjelman oikolukutoiminto havaitsee peräkkäiset välilyönnit, jolloin ne on helppo korjata.
Sanaa välilyöntimerkki käytetään myös laajemmassa merkityksessä. Silloin se tarkoittaa tavallisen välilyönnin lisäksi myös erilaisia muita merkkejä, joilla tuotetaan tyhjää tilaa. Joitakin niistä käsitellään tarkemmin seuraavassa. Hiukan laajempi kuvaus aiheesta on sivulla Unicode spaces.
Tekstin ladonnassa voidaan yleensä jakaa teksti eri riveille tavallisen välilyönnin kohdalta. Toisin sanoen välilyönti voi korvautua rivinvaihdolla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia muita välilyöntimerkkejä kuin tavallista välilyöntiä.
Yhdistävä välilyönti on erityinen merkki, joka tarkoittaa sellaista tyhjää väliä, jonka kohdalta tekstin jakaminen eri riveille ei ole sallittua. Se siis toimii kuten tavallinen välilyönti, mutta yhdistää eli sitoo toisiinsa ne sanat tai muut ilmaisut, joiden välissä se on, niin etteivät nämä ilmaisut joudu eri riveille.
Ellei ole vaaraa eri riveille jakautumisesta, voidaan sitovan välilyönnin sijasta käyttää tavallista välilyöntiä.
Yhdistävän välilyönnin englanninkielinen nimi on no-break space. Suomen kielessä käytetään myös mm. seuraavia nimityksiä: sitova välilyönti, katkeamaton välilyönti, kova välilyönti. Myös esiintyy nimityksiä, joissa välilyönti-sanan tilalla on väli-sana.
Esimerkiksi Microsoft Word -ohjelmassa
yhdistävä välilyönti saadaan aikaan
näppäilyllä Ctrl+Vaihto+välilyönti
eli siten, että
välilyöntinäppäintä
näpäytettäessä pidetään sekä
Vaihto- eli shift-näppäintä
(tasonvaihtonäppäintä) että
Ctrl-näppäintä alas painettuna. HTML:ssä taas voidaan
käyttää merkintää välilyönnin tilalla.
Esimerkiksi ilmaisussa ”10 €” on syytä käyttää yhdistävää välilyöntiä. Olisi ikävännäköistä ja jopa standardin vastaista, jos €-merkki joutuisi uuden rivin alkuun. Lisäksi voi olla hyödyllistä käyttää yhdistävää välilyöntiä kiinteästi yhteen kuuluvien ilmaisujen välissä silloinkin, kun eri riveille jakautumisesta ei ole vaaraa. Tämä johtuu siitä, että käytännössä yhdistävä välilyönti on yleensä myös ”venymätön välilyönti”.
Venymättömyys tarkoittaa, että jos tietokoneohjelma latoo tekstin tasalevyiseen palstaan, se pitää yhdistävät välilyönnit kiinteänlevyisinä vaikka tarvittaessa venyttää tavallisia välilyöntejä. Tämä on eduksi, koska yhdistävää välilyöntiä usein käytetään kiinteästi yhteen kuuluvien ilmaisujen välissä. (Tavallisten välilyöntien venyvyys riippuu ohjelmasta. Yksinkertaisimmassa tapauksessa ohjelma esittää ne kiinteänlevyisinä. Tasaus saattaa merkitä vain sitä, että ohjelma kasvattaa kaikkia sananvälejä yhtä paljon, jotta rivi tulee täyteen.)
Tämä on kiinteän, 15 cm:n levyiseksi tasattu teksti, jossa sanojen välit ovat vaihtelevanmittaiset.
Tämä on kiinteän, 15 cm:n levyiseksi tasattu teksti, jossa sanojen välit ovat vaihtelevanmittaiset, mutta ilmaisussa ”15 cm” on yhdistävä välilyönti.
Tässä oppaassa esitetään eräitä ohjeita siitä, milloin välimerkin tai erikoismerkin eteen tai jälkeen jätetään tyhjä väli ja milloin tyhjän välin tulee olla yhdistävä. Tässä oppaassa käytetty termi yhdistävä tyhjä väli tarkoittaa, että tulisi käyttää yhdistävää välilyöntiä tai tavallista välilyöntiä ja jotain keinoa rivinvaihdon estämiseen välin kohdalta. Keinona voi olla erityisten ladontaa ohjaavien koodien käyttö ja jopa tekstin ulkoasun korjaaminen ”käsin” siirtämällä rivinvaihto eri paikkaan.
Yleisesti pätee lisäksi, että jos merkin kummallakin puolella on käytettävä tyhjää väliä, niistä ensimmäisen tulisi olla yhdistävä. Esimerkiksi yhteenlaskun merkkinä käytetyn plussan ympärille kuuluu välilyönti, ja esimerkiksi ilmaisussa kissat + koirat tulisi siis ainakin ensimmäisen välilyönnin olla yhdistävä. Näin vältetään plusmerkin joutuminen rivin alkuun. Toinenkin välilyönti voi olla yhdistävä, jos typografisista syistä nähdään hyväksi.
Ellei mainintaa tyhjän välin käytöstä ole, ei tyhjää väliä käytetä tässä käsiteltyjen merkkien ympärillä.
Lisäksi voidaan yhdistävää tyhjää väliä käyttää kohdissa, joissa eri riveille jakaminen voisi aiheuttaa oudon tai luettavuutta heikentävän vaikutuksen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lyhyet, kiinteästi yhteen kuuluvat ilmaisut kuten ”ISO 9” tai ”sivu 5” sekä se, että kappaleen lopussa on hyvin lyhyt sana tms., jonka ei haluta jäävän yksinään rivin alkuun ns. orposanaksi. Lisäksi voidaan yhdistävää tyhjää väliä käyttää pisteen jäljessä silloin, kun piste ei lopeta virkettä, esimerkiksi ilmaisussa ”ym. asiat”.
Lisätietoja yhdistävän tyhjän välin (etenkin yhdistävän välilyönnin) käytöstä on kohdassa Sanojen ”sitominen yhteen”.
Sananvälien venyminen voidaan käytännössä usein estää myös käyttämällä jotakin määrälevyistä välilyöntimerkkiä. Nämä ovat merkkejä, jotka vastaavat välilyöntiä, mutta joilla on suhteellisen tarkkaan määritelty kiinteä leveys.
| koodi | suomeksi | englanniksi | leveys | kuva |
|---|---|---|---|---|
| U+200B | leveydetön väli | zero-width space | 0 | |
| U+200A | hieno väli | hair space | noin 1/10…1/16 em | |
| U+2009 | ohuke | thin space | 1/5 em tai 1/6 em | |
| U+2005 | neljännesväli | four-per-em space | 1/4 em | |
| U+2002 | en-väli (puolikas) | en space | 1/2 em | |
| U+2003 | em-väli (neliö) | em space | 1 em | |
Em-yksikkö tarkoittaa fontin korkeutta ja vastaa karkeasti sanoen kahden merkin keskimääräistä leveyttä. Vaikka sen nimi alkujaan johtuu M-kirjaimesta, sillä ei ole mitään määriteltyä suhdetta tämän tai minkään muunkaan kirjaimen ulottuvuuksiin.
Tavallisen välilyönnin leveys vaihtelee fontin mukaan ja on keskimäärin noin 1/4 em. Sen leveys voi samaa fonttiakin käytettäessä vaihdella, jos taitto- tai muu ohjelma muutoinkin säätää merkkien ja sanojen välistystä esimerkiksi tasapalstan tuottamiseksi.
Typografiassa tärkein määrälevyinen väli on ohut väli eli ohuke (thin space), joka on kapeampi kuin tavallinen välilyönti, mutta erottaa merkit vielä aika selvästi toisistaan. Seuraavassa on ensimmäisellä rivillä tavallisia välejä, toisella ohukkeita. Esimerkki ei näy halutulla tavalla kaikissa selaimissa lähinnä fonttirajoitusten takia.
Ohukkeiden hyvä toteutus olisi sellainen, että ohjelma ladonnassa vain jättää sopivan tyhjän tilan merkkien väliin. Web-selaimet eivät kuitenkaan osaa tätä vaan ne lisäävät kyseiseen paikkaan merkin sellaisena, kuin se löytyy käytössä olevasta fontista. Yleisesti käytettävissä olevista fonteista vain muutamat, kuten Arial Unicode MS ja Lucida Sans Unicode, sisältävät ohukkeen. Muistakaan syistä ohuke ei toimi hyvin verkkosivuilla.
Tavallisen välin ja ohukkeen leveyksien suhde voi vaihdella fontin tai ohjelman mukaan. Unicode-standardin mukaan ohukkeen leveys on ”1/5 em (tai joskus 1/6 em”), mikä vastaa vajaata puolta yhden kirjaimen keskimääräisestä leveydestä. Käytännössä on paljon vaihtelua, ja taitto-ohjelmissa ohukkeen leveys on usein valittavissa. Niissä nimitys ”ohuke” tai vastaava tarkoittaakin ehkä taitollista käsitettä pikemminkin kuin määrälevyistä merkkiä.
Tässä oppaassa lähdetään siitä, että oikeinkirjoituksen kannalta ohuke ja neljännesväli rinnastetaan tavalliseen välilyöntiin. Hienon välin käyttö on tulkinnaltaan ongelmallisempi. Sitä voisi pitää pelkästään typografisena säätönä, jolloin sitä voisi käyttää missä tahansa oikeinkirjoitussäännöistä riippumatta. Kuitenkin se on merkistöstandardien kannalta välilyöntimerkki, joten sillä voi olla mm. tekstin rivityksessä sama vaikutus kuin välilyönnillä.
Unicode-standardissa on myös kapea yhdistävä välilyönti U+202F. Se kuitenkin sisältyy hyvin harvoihin fontteihin, eikä sen leveyttä tai käyttötarkoituksia ole määritelty.
Määrälevyisten välilyöntien kirjoittamista tietokoneella käsitellään lisää kohdassa Merkkien välistys.