Kielten nimiä ja koodeja

Sisällys:

Tämä dokumentti sisältää tietoja kielten nimistä suomeksi, englanniksi ja ranskaksi sekä niiden koodeista lähinnä ISO 639-2 -standardin mukaan.

(Names and codes for languages. The names are in English, Finnish and French.)

(Noms et codes pour langues. Les noms sont en anglais, finnois et français.)

Kielten valikoima vastaa virallisen dokumentin ISO 639-2/RA Change Notice kuvaamaa tilannetta 2005-09-21. Huomioon ei ole otettu useimpia Kotoistus-hankkeessa tehtyjä kielten ja kielimuotojen nimien muutoksia; vrt. kritiikkiini Kannanotto kielten nimiin.

Kielet, jotka on mainittu ISO 639:ssä

Seuraava taulukko sisältää kielten nimiä englanniksi, suomeksi ja ranskaksi sekä kielten kolmi- ja kaksikirjaimisia tunnuksia (koodeja). Jos kolmikirjaimisia tunnuksia on kaksi, niin ensimmäinen niistä on ns. bibliografinen tunnus ja toinen ns. terminologinen tunnus. Englannin- ja ranskankieliset nimet sekä koodit ovat standardin ISO 639-2 mukaiset, ja suomenkieliset nimet, paitsi sulkeissa olevat, ovat standardin SFS-ISO 639 mukaiset; hakasulkeissa olevat merkinnät viittaavat muihin lähteisiin.

Taulukon jälkeen on toinen taulukko, jossa on suomensukuisten kielten nimiä. Siinä ovat mukana ne SFS-ISO 639:ssä luetellut kielet, joita ei lainkaan mainita ISO 639-2:ssa.

Englanninkielinen nimi Suomenkielinen nimi Ranskankielinen nimi 639-2 639-1
Abkhazian abhaasi abkhaze abk ab
Achinese (atše, aceh [MKK]) aceh ace  
Acoli (atšoli, acholi [MKK]) acoli ach  
Adangme (adangme [LDR]) adangme ada  
Adyghe; Adygei (adyge; [MKK]; adygei; adyghe [LDR]) adyghé ady  
Afar afar (afari) afar aar aa
Afrihili (afrihili) afrihili afh  
Afrikaans afrikaans afrikaans afr af
Afro-Asiatic (Other) (muut afroaasialaiset kielet [LDR]) afro-asiatiques, autres langues afa  
ainu (ainu) aïnou ain  
Akan akan akan aka ak
Akkadian (akkadi [LDR]) akkadien akk  
Albanian albania albanais alb/sqi* sq
Aleut aleutti aléoute ale  
Algonquian languages (algonkin-kielet [LDR]) algonquines, langues alg  
Altaic (Other) (muut altailaiset kielet [LDR]) altaïques, autres langues tut  
Amharic amhara (amhari) amharique amh am
Apache languages apassi (apašši) apache apa  
Arabic arabia arabe ara ar
Aragonese (aragonia [MKK]) aragonais arg an
Aramaic aramea araméen arc  
Arapaho (arapaho [USK]) arapaho arp  
Araucanian araukaani araucan arn  
Arawak arawak arawak arw  
Armenian armenia arménien arm/hye* hy
Artificial (Other) (muut tekokielet [LDR]) artificielles, autres langues art  
Assamese assami assamais asm as
Asturian; Bable (asturia [MKK], astuuri [LDR]) asturien; bable ast  
Athapascan languages (athapaski [NSSK], athapaska [STSK], athabaska [STSK], sathabasca-kielet [LDR]) athapascanes, langues ath  
Australian languages (australialaiset kielet [LDR]) australiennes, langues aus  
Austronesian (Other) (muut austronesialaiset kielet [YSA]) malayo-polynésiennes, autres langues map  
Avaric avaari avar ava av
Avestan (avesta [TK]) avestique ave ae
Awadhi (awadhi [MKK]) awadhi awa  
Aymara aimara, aymara (aymará [KPO]) aymara aym ay
Azerbaijani azeri, azerbaidžani azéri aze az
Balinese (bali [MKK]) balinais ban  
Baltic (Other) (muut balttilaiset kielet [LDR]) baltiques, autres langues bat  
Baluchi balutši, belutši baloutchi bal  
Bambara (bambara [TK]) bambara bam bm
Bamileke languages (bamileke [LDR]) bamilékés, langues bai  
Banda (banda [MKK]) banda bad  
Bantu (Other) (muut bantukielet [YSA]; bantu [LDR]) bantoues, autres langues bnt  
Basa (bassa, basa [MKK]) basa bas  
Bashkir baškiiri bachkir bak ba
Basque baski, euskera, euskara basque baq/eus* eu
Batak (Indonesia) batak, batakki batak (Indonésie) btk  
Beja bedauje (bedža, beja [MKK]) bedja bej  
Belarusian valkovenäjä biélorusse bel be
Bemba (bemba [MKK]) bemba bem  
Bengali bengali bengali ben bn
Berber (Other) (muut berberikielet [YSA]; berberi [LDR]) berbères, autres langues ber  
Bhojpuri (bhodžpuri [MKK]) bhojpuri bho  
Bihari bihari bihari bih bh
Bikol (bicol [LDR], bikol) bikol bik  
Bini (bini [LDR]) bini bin  
Bislama bislama bichlamar bis bi
Blin; Bilin (blin [LDR]) blin; bilen byn  
Bosnian bosnia bosniaque bos bs
Braj (bradž [MKK]) braj bra  
Breton bretoni breton bre br
Buginese (bugi [MKK]) bugi bug  
Bulgarian bulgaria bulgare bul bg
Buriat (burjaatti [LDR]) bouriate bua  
Burmese burma birman bur/mya* my
Caddo (caddo [LDR]) caddo cad  
Carib karib (karibi, karaibi [NSSK]) caribe car  
Catalan katalaani (aiemmin: katalonia) catalan cat ca
Caucasian (Other) (muut kaukasialaiset kielet [LDR]) caucasiennes, autres langues cau  
Cebuano (cebuano, sebuano [LDR], cebu [MKK]) cebuano ceb  
Celtic (Other) (muut kelttiläiset kielet [LDR]) celtiques, autres langues cel  
Central American Indian (Other) (muut Keski-Amerikan intiaanikielet [LDR]) indiennes d'Amérique centrale,
autres langues
cai  
Chagatai tšagatai djaghataï chg  
Chamic languages (tšam, cham [MKK]) chames, langues cmc  
Chamorro (chamorro [LDR], tšamorro) chamorro cha ch
Chechen tšetšeeni tchétchène che ce
Cherokee (cherokee, tsalagi [MKK]) cherokee chr  
Cheyenne (cheyenne [LDR]) cheyenne chy  
Chibcha chibcha (tšibtša [NSSK]) chibcha chb  
Chinese kiina chinois chi/zho* zh
Chinook jargon (chinook [MKK]) chinook, jargon chn  
Chipewyan (chipewya [MKK], chipewyan, chippewa) chipewyan chp  
Choctaw (choctaw [LDR]) choctaw cho  
Chuang; Zhuang (tšuang, zhuang [MKK]) chuang; zhuang zha za
Church Slavic kirkkoslaavi (muinaiskirkkoslaavi, muinaisbulgaria) slavon d'église chu cu
Chuukese (truk [MKK], chuuk) chuuk chk  
Chuvash tšuvassi tchouvache chv cv
Classical Newari; Old Newari (klassinen newari, klassillinen newari, vanha kirjanewari) newari classique nwc  
Coptic kopti copte cop  
Cornish (korni [TK]) cornique cor kw
Corsican korsika (Korsikan kieli [AVK])) corse cos co
Cree cree cree cre cr
Creek muskogi muskogee mus  
Creoles and pidgins (Other) (muut kreolit ja pidginit [LDR]) créoles et pidgins divers crp  
Creoles and pidgins,
English-based (Other)
pidginenglanti créoles et pidgins anglais, autres cpe  
Creoles and pidgins,
French-based (Other)
(muut ranskaan perustuvat kreolit ja pidginit [LDR]) créoles et pidgins français, autres cpf  
Creoles and pidgins,
Portuguese-based (Other)
(muut portugaliin perustuvat kreolit ja pidginit [LDR]) créoles et pidgins portugais, autres cpp  
Crimean Turkish; Crimean Tatar (krimintataari; *krimin turkki, *krimin tataari [LDR]) tatar de Crimé crh  
Croatian kroatia (kroaatti [YSA]) croate scr/hrv* hr
Cushitic (Other) (muut kuušilaiset kielet, muut kuušilaiskielet) couchitiques, autres langues cus  
Czech tšekki tchèque cze/ces* cs
Dakota sioux, dakota dakota dak  
Danish tanska danois dan da
Dargwa (dargva [MKK], dargiini [NSSK], dargi [STSK]) dargwa dar  
Dayak dajak, dajakki dayak day  
Delaware delaware delaware del  
Dinka (dinka [MKK]) dinka din  
Divehi (divehi [TK], malediivi [TK]) maldivien div dv
Dogri (dogri [MKK]) dogri doi  
Dogrib (dogrib [LDR]) dogrib dgr  
Dravidian (Other) (muut dravidakielet [LDR]) dravidiennes, autres langues dra  
Duala (duala [LDR]) douala dua  
Dutch hollanti (flaami) néerlandais dut/nld* nl
Dutch, Middle (ca. 1050–1350) (keskihollanti [LDR]) néerlandais moyen (ca. 1050–1350) dum  
Dyula (djula [MKK]) dioula dyu  
Dzongkha bhutani, dzongkha dzongkha dzo dz
Efik (efik [MKK]) efik efi  
Egyptian (Ancient) (egypti [YSA], muinaisegypti [LDR]) égyptien egy  
Ekajuk (ekajuk [LDR]) ekajuk eka  
Elamite (elami [MKK]) élamite elx  
English englanti anglais eng en
English, Middle (1100–1500) (keskienglanti [YSA]) anglais moyen (1100–1500) enm  
English, Old (ca. 450–1100) (muinaisenglanti [YSA]) anglo-saxon (ca. 450–1100) ang  
Erzya ersä, ersämordva, erzä erza myv  
Esperanto esperanto espéranto epo eo
Estonian viro, eesti estonien est et
Ewe (ewe [TK]) éwé ewe ee
Ewondo (ewondo [LDR]) éwondo ewo  
Fang (fang [LDR]) fang fan  
Fanti (fanti [LDR]) fanti fat  
Faroese fääri (färi) féroïen fao fo
Fijian fidži fidjien fij fj
Filipino; Pilipino pilipino filipino; pilipino fil  
Finnish suomi finnois fin fi
Finno-Ugrian (Other) (muut suomalais-ugrilaiset kielet [LDR]) finno-ougriennes, autres langues fiu  
Fon (fong [MKK], fon [STSK]) fon fon  
French ranska français fre/fra* fr
French, Middle (ca. 1400–1600) (keskiranska [YSA]) français moyen (1400–1600) frm  
French, Old (842–ca. 1400) (muinaisranska [YSA]) français ancien (842–ca. 1400) fro  
Frisian friisi frison fry fy
Friulian (friuli [NSSK], friuliaani) frioulan fur  
Fulah fulfulde, fulani peul ful ff
Ga (ga [LDR]) ga gaa  
Gaelic; Scottish Gaelic skotti, gaeli (skottigaeli) gaélique; gaélique écossais gla gd
Galician (Gallegan) galicia (galego [MKK]) galicien glg gl
Ganda ganda, luganda ganda lug lg
Gayo (gayo [LDR]) gayo gay  
Gbaya (gbaja [MKK], gbaya [STSK]) gbaya gba  
Geez etiopia, ge'ez (muinaisetiopia [MKK]) guèze gez  
Georgian gruusia, georgia (kartveli) géorgien geo/kat* ka
German saksa allemand ger/deu* de
German, Low (alasaksa [LDR]) allemand, bas nds  
German, Middle High (ca. 1050–1500) (keskiyläsaksa [LDR]) allemand, moyen haut (ca. 1050–1500) gmh  
German, Old High (ca. 750–1050) (muinaisyläsaksa [LDR]) allemand, vieux haut (ca. 750–1050) goh  
Germanic (Other) (muut germaaniset kielet [LDR]) germaniques, autres langues gem  
Gikuyu; Kikuyu kikuju kikuyu kik ki
Gilbertese (kiribati [LDR]) kiribati gil  
Gondi (gondi [MKK]) gond gon  
Gorontalo (gorontalo [LDR]) gorontalo gor  
Gothic (gootti [YSA]) gothique got  
Grebo (grebo [MKK]) grebo grb  
Greek, Ancient (muinaiskreikka) grec ancien grc  
Greek, Modern kreikka (nykykreikka) grec moderne gre/ell* el
Greenlandic; Kalaallisut grönlanti, grönlannineskimo, inuit (kalaallisut [MKK]) groenlandais kal kl
Guarani guarani (guaraní [KPO], guaraani [NSSK]) guarani grn gn
Gujarati gudžarati, gujarati goudjrati guj gu
Gwich’in (gwitšin [MKK]) gwich’in gwi  
Haida haida haida hai  
Haitian; Haitian Creole (haiti [LDR], haitinkreoli) haïtien; créole haïtien hat ht
Hausa hausa haoussa hau ha
Hawaiian (havaiji [LDR]) hawaïen haw  
Hebrew heprea, ivrit hébreu heb he
Herero herero herero her hz
Hiligaynon (hiligaino [MKK], ilongo [LDR]) hiligaynon hil  
Himachali (himachali [LDR]) himachali him  
Hindi hindi hindi hin hi
Hiri Motu (hiri-motu [TK]) hiri motu hmo ho
Hittite (heetti [LDR]) hittite hit  
Hmong (miao, hmong [MKK]) hmong hmn  
Hungarian unkari hongrois hun hu
Hupa hupa hupa hup  
Iban (iban [LDR]) iban iba  
Icelandic islanti islandais ice/isl* is
Ido ido ido ido io
Igbo igbo, ibo igbo ibo ig
Ijo (ijo [MKK]) ijo ijo  
Iloko (iloko, ilokano [MKK], iloco, ilocano) ilocano ilo  
Inari Sami inarinsaame, inarinlappi sami d'Inari smn  
Indic (Other) (muut intialaiset kielet [LDR]) indo-aryennes, autres langues inc  
Indo-European (Other) (muut indoeurooppalaiset kielet [LDR]) indo-européennes, autres langues ine  
Indonesian indonesia, bahasa indonesia indonésien ind id
Ingush (inguuši [MKK], inguši, inguusi) ingouche inh  
Interlingua (International
Auxiliary Language Association)
interlingua interlingua (langue auxiliaire internationale) ina ia
Interlingue (interlingue [LDR]) interlingue ile ie
Inuktitut (eskimo; [LDR]) inuktitut iku iu
Inupiaq inupiak inupiaq ipk ik
Iranian (Other) (muut iranilaiset kielet) iraniennes, autres langues ira  
Irish iiri irlandais gle ga
Irish, Middle (900–1200) (keski-iiri [LDR]) irlandais moyen (900–1200) mga  
Irish, Old (to 900) (muinaisiiri [LDR]) irlandais ancien (jusqu'à 900) sga  
Iroquoian languages irokeesi iroquoises, langues (famille) iro  
Italian italia italien ita it
Japanese japani japonais jpn ja
Javanese jaava (aiemmin: kavi) javanais jav jv
Judeo-Arabic (juutalaisarabia [LDR]) judéo-arabe jrb  
Judeo-Persian (juutalaispersia [LDR]) judéo-persan jpr  
Kabardian (kabardi [LDR]) kabardien kbd  
Kabyle kabyyli (kabili, kabyli [MKK]) kabyle kab  
Kachin (džingpho [MKK], kachin) kachin kac  
Kalmyk; Oirat (oiraatti [MKK], kalmukki [NSSK]) kalmouk; oïrat xal  
Kamba kamba, kikamva kamba kam  
Kannada kannada kannada kan kn
Kanuri kanuri kanouri kau kr
Karachay-Balkar (karachay-balkar [LDR], karatšai-balkaari) karatchaï balkar krc  
Kara-Kalpak karakalpakki karakalpak kaa  
Karelian carélien karjala, karjala-aunus krl  
Karen (karen [MKK]) karen kar  
Kashmiri kašmiri kashmiri kas ks
Kashubian (kašubi [NSSK], kashubi [LDR], kasubi [HS 2005-08-18]) kachoube csb  
Kawi (klassinen jaava, kavi [MKK]) kawi kaw  
Kazakh kazakki, kasakki (kazah [NSSK]) kazakh kaz kk
Khasi (khasi [MKK]) khasi kha  
Khmer khmer, kambodža khmer khm km
Khoisan (Other) (muut khoisankielet [YSA]) khoisan, autres langues khi  
Khotanese (khotani [NSSK]) khotanais kho  
Kikuyu; Gikuyu (kikuju [LDR]) kikuyu kik ki
Kimbundu kimbundu [MKK]) kimbundu kmb  
Kinyarwanda ruanda, kinjaruanda, njaruanda rwanda kin rw
Kirghiz kirgiisi (aiemmin: karakirgiisi) kirghize kir ky
Klingon; tlhIngan-Hol (klingon, klingoni) klingon tlh  
Komi (komi [LDR]) komi kom kv
Kongo kongo, kikongo kongo kon kg
Konkani (konkani [MSO]) konkani kok  
Korean korea coréen kor ko
Kosraean (kosrae [LDR]) kosrae kos  
Kpelle kpelle [MKK]) kpellé kpe  
Kru (kru-kielet [MKK]) krou kro  
Kuanyama; Kwanyama (kuanjama [TK]) kuanyama; kwanyama kua kj
Kumyk kumukki, kumykki koumyk kum  
Kurdish kurdi kurde kur ku
Kurukh (kurukh [MKK]) kurukh kru  
Kutenai (kutenai [LDR]) kutenai kut  
Kwanyama, Kuanyama kuanjama [MKK]) kwanyama; kuanyama kua kj
Ladino ladino, juutalaisespanja judéo-espagnol lad  
Lahnda lahnda, länsipandžabi [MKK]) lahnda lah  
Lamba (lamba [LDR]) lamba lam  
Lao lao lao lao lo
Latin latina latin lat la
Latvian latvia, lätti letton lav lv
Letzeburgesch; Luxembourgish letzeburg, luxemburg (letseburgi) luxembourgeois ltz lb
Lezghian (lezgi [MKK]) lezghien lez  
Limburgan; Limburger; Limburgish (limburgi [LDR]) limbourgeois lim li
Lingala lingala lingala lin ln
Lithuanian liettua lituanien lit lt
Lojban (lojban; *lojba [LDR]) lojban jbo  
Lower Sorbian (alasorbi; *ala-sorbi [LDR]) bas-sorabe dsb  
Lozi (lozi [LDR]) lozi loz  
Luba-Katanga (katangan)luba, baluba luba-katanga lub lu
Luba-Lulua (luba, baluba [NSSK]) luba-lulua lua  
Luiseno (luiseno [LDR]) luiseno lui  
Lule Sami luulajansaame, luulajanlappi sami de Lule smj  
Lunda (lunda [LDR]) lunda lun  
Luo (luo [MKK]) luo luo  
Lushai (lushai [LDR]) lushai lus  
Macedonian makedonia macédonien mac/mkd* mk
Madurese (madura [MKK]) madourais mad  
Magahi (magahi [MKK]) magahi mag  
Maithili (maithili [MKK]) maithili mai  
Makasar (makassar [MKK]) makassar mak  
Malagasy malagasi, madagassi (malagassi) malgache mlg mg
Malay malaiji malais may/msa* ms
Malayalam malajalam (malayalam) malayalam mal ml
Maltese malta maltais mlt mt
Manchu (mantšu [NSSK], mantsu [KPO])) mandchou mnc  
Mandar (mandar [LDR]) mandar mdr  
Mandingo mande, mandingo (mandenga [NSSK]) mandingue man  
Manipuri (meitei [MKK], manipuri [MSO]) manipuri mni  
Manobo languages (?manobo-kielet [LDR]) manobo, langues mno  
Manx manx (manksi [MKK]) manx; mannois glv gv
Maori maori maori mao/mri* mi
Marathi marathi marathe mar mr
Mari mari, tšeremissi mari chm  
Marshallese (marshall [MKK], marshalli [LDR]) marshall mah mh
Marwari (marwari [MKK]) marvari mwr  
Masai (maasai [MKK], masai, maa [STSK]) massaï mas  
Mayan languages maya maya, langues myn  
Mende (mende [MKK]) mendé men  
Mi'kmaq; Micmac (micmac [MKK]) mi'kmaq; micmac mic  
Minangkabau (minangkabau [MKK]) minangkabau min  
Mirandese (mirandeesi [AVK]) mirandais mwl  
Miscellaneous languages (erilaiset kielet; sekalaiset kielet [LDR]) diverses, langues mis  
Mohawk (mohawk [MKK]) mohawk moh  
Moksha mokša, mokšamordva moksa mdf  
Moldavian moldavia (moldova [NSSK, MKK], dakoromania) moldave mol mo
Mon-Khmer (Other) (muut mon-khmer-kielet [LDR]) môn-khmer, autres langues mkh  
Mongo mongo, lomongo mongo lol  
Mongolian mongoli mongol mon mn
Mossi mosi moré mos  
Multiple languages (monikielinen [LDR]) multilingue mul  
Munda languages (mundakielet [LDR], kolkielet [STSK]) mounda, langues mun  
Nahuatl nahuatl nahuatl nah  
Nauru nauru nauruan nau na
Navaho, Navajo navaho (navajo) navaho nav nv
Ndonga ambo, ovambo, ndonga ndonga ndo ng
Neapolitan (napoli; *napolin italia [LDR]) napolitain nap  
Nepali nepali népalais nep ne
Newari (newari [MKK], nevari) newari new  
Nias (nias [LDR]) nias nia  
Niger-Kordofanian (Other) (muut nigeriläis-kongolaiset l. nigeriläis-kordofanilaiset kielet [MKK]) nigéro-congolaises, autres langues nic  
Nilo-Saharan (Other) (muut nilosaharalaiset kielet [MKK], muut niililäis-saharalaiset kielet) nilo-sahariennes, autres langues ssa  
Niuean niue niué niu  
Nogai (nogai [LDR]) nogaï; nogay nog  
Norse, Old (muinaisnorja, muinaisskandinaavi [LDR]) norrois, vieux non  
North American Indian (Other) (muut Pohjois-Amerikan intiaanikielet [LDR]) indiennes d'Amérique du Nord, autres langues nai  
Northern Sami (pohjoissaame [LDR], pohjoislappi) sami du Nord sme se
North Ndebele (pohjoisndebele [TK]) ndébélé du Nord nde nd
Norwegian norja norvégien nor no
Norwegian Bokmål kirjanorja (bokmål, riksmål) norvégien bokmål; nob nb
Norwegian Nynorsk uusnorja (nynorsk, landsmål) norvégien nynorsk nno nn
Nubian languages (nubialaiset kielet; *nuubialaiset kielet [LDR]) nubiennes, langues nub  
Nyamwezi (nyamwezi [LDR]) nyamwezi nym  
Nyanja; Chichewa; Chewa (njandža [TK], tšewa [TK], nyanja [STSK], njanja [NSSK], chichewa) nyanja; chichewa; chewa nya ny
Nyankole (nyankole [LDR]) nyankolé nyn  
Nyoro (nyoro [LDR]) nyoro nyo  
Nzima (nzima [LDR], nzema) nzema nzi  
Ojibwa ojibwa ojibwa oji oj
Oriya orija oriya ori or
Oromo galla, afan oromo, oromo galla orm om
Osage (osage [LDR]) osage osa  
Ossetian; Ossetic osseetti ossète oss os
Otomian languages (otomangelaiset kielet [MKK], otomi [STSK]) otomangue, langues oto  
Pahlavi (pahlavi [LDR]) pahlavi pal  
Palauan (palau [MKK]) palau pau  
Pali (pali, pāli [STSK]STSK], paali [NSSK]) pali pli pi
Pampanga (pampanga [MKK]) pampangan pam  
Pangasinan (pangasinan [LDR]) pangasinan pag  
Panjabi pandžabi, punjabi pendjabi pan pa
Papiamento (papiamentu [MKK], papiamento [STSK],KPO]) papiamento pap  
Papuan (Other) (muut papuakielet [YSA], muut papualaiskielet [LDR]) papoues, autres langues paa  
Persian persia, nykypersia, farsi; Afganistanissa: dari persan per/fas* fa
Persian, Old (ca. 600–400 B.C.) (muinaispersia [LDR]) perse, vieux (ca. 600–400 av. J.-C.) peo  
Philippine (Other) (muut filippiiniläiskielet [LDR]) philippines, autres langues phi  
Phoenician (foinikia [LDR]) phénicien phn  
Pohnpeian (pohnpei [LDR]) pohnpei pon  
Polish puola polonais pol pl
Portuguese portugali portugais por pt
Prakrit languages (prakrit [NSSK], prakriitit [MKK]) prâkrit pra  
Provençal; Occitan (post 1500) oksitaani, provensaali provençal; occitan (après 1500) oci oc
Provençal, Old (to 1500) (muinaisprovensaali) provençal; provençal ancien (jusqu'à 1500) pro  
Pushto afgaani, pašto (paštu, puštu [STSK]) pachto pus ps
Quechua ketšua (ketsua [KPO], quechua) quechua que qu
Raeto-Romance retoromaani (rumantsch) rhéto-roman roh rm
Rajasthani radžastani, rajasthani rajasthani raj  
Rapanui (rapanui [MKK]) rapanui rap  
Rarotongan (rarotonga [MKK]) rarotonga rar  
Reserved for local use (varattu paikalliseen käyttöön) réservée à l'usage local qaa-qtz  
Romance (Other) (muut romaaniset kielet [LDR]) romanes, autres langues roa  
Romanian romania roumain rum/ron* ro
Romany romaani, romani, mustalaiskieli (romanikieli) tsigane rom  
Rundi rundi, kirundi rundi run rn
Russian venäjä russe rus ru
Salishan languages sališ (seliš) salish, langues sal  
Samaritan Aramaic (samarianaramea; länsiaramea [LDR]) samaritain sam  
Sami languages (Other) (muut saamen kielet [LDR]) sami, autres langues smi  
Samoan samoa samoan smo sm
Sandawe (sandawe [MKK]) sandawe sad  
Sango sango sango sag sg
Sanskrit sanskrit (sanskriitti [MKK]) sanskrit san sa
Santali (santali [MKK]) santal sat  
Sardinian sardi sarde srd sc
Sasak (sasak, lombok [MKK]) sasak sas  
Scots (skotti [LDR], skottienglanti, skotlanninenglanti) écossais sco  
Selkup selkuppi, ostjakkisamojedi selkoupe sel  
Semitic (Other) (muut seemiläiset kielet [LDR]) sémitiques, autres langues sem  
Serbian serbia serbe scc/srp* sr
Serer (serer [MKK]) sérère srr  
Shan šan chan shn  
Shona shona (šona [MKK]) shona sna sn
Sichuan Yi (pohjois-ji [MKK]) yi de Sichuan iii ii
Sicilian (sisilia) sicilien scn  
Sidamo (sidamo [MKK]) sidamo sid  
Sign languages (viittomakielet [LDR]) langues des signes sgn  
Siksika mustajalka, mustajalkojen kieli blackfoot bla  
Sindhi sindhi sindhi snd sd
Sinhala; Sinhalese singali (singaleesi [LDR], singhali [NSSK], sinhala) singhalais sin si
Sino-Tibetan (Other) (muut sinotiibetiläiset kielet [YSA]) sino-tibétaines, autres langues sit  
Siouan languages (siouxilaiset kielet [MKK]) sioux, langues sio  
Skolt Sami koltansaame, koltanlappi sami skolt sms  
Slave (Athapascan) (athapaska-slavi, slavey, slavi) esclave (athapascan) den  
Slavic (Other) (muut slaavilaiset kielet [LDR]) slaves, autres langues sla  
Slovak slovakki slovaque slo/slk* sk
Slovenian sloveeni slovène slv sl
Sogdian (sogdi [MKK]) sogdien sog  
Somali somali somali som so
Songhai (songhai [NSSK], songai [MKK]) songhai son  
Soninke (soninke [MKK]) soninké snk  
Sorbian languages sorbi (vendi [MKK]) sorabes, langues wen  
Soth, Northern; Pedi; Sepedi (pohjoissotho, pedi [MKK]) sotho du Nord nso  
Sotho, Southern sotho, sesotho (eteläsotho [MKK]) sotho du Sud sot st
South American Indian (Other) (muut Etelä-Amerikan intiaanikielet [LDR]) indiennes d'Amérique du Sud, autres langues sai  
Southern Sami eteläsaame, etelälappi sami du Sud sma  
South Ndebele (eteländebele [TK] ndébélé du Sud nbl nr
Spanish; Castilian espanja espagnol; castillan spa es
Sukuma (sukuma [MKK]) sukuma suk  
Sumerian (sumeri [LDR]) sumérien sux  
Sundanese sunda (sundaneesi) soundanais sun su
Susu (susu [LDR]) soussou sus  
Swahili suahili (swahili, kiswahili) swahili swa sw
Swati siswati, swazi swati ssw ss
Swedish ruotsi suédois swe sv
Syriac syyria syriaque syr  
Tagalog tagalog, pilipino (tagalogi, tagali, filippiino, filippiini, filipino) tagalog tgl tl
Tahitian (tahiti [TK]) tahitien tah ty
Tai (Other) (muut thaikielet [MKK]) thaïes, autres langues tai  
Tajik tadžikki (tadžik) tadjik tgk tg
Tamashek tamašek tamacheq tmh  
Tamil tamili tamoul tam ta
Tatar tataari tatar tat tt
Telugu telugu télougou tel te
Tereno (tereno [LDR]) tereno ter  
Tetum (tetum, tetun [MKK], tetumi, tetuni) tetum tet  
Thai thai thaï tha th
Tibetan tiibet (tiibetti) tibétain tib/bod* bo
Tigre tigre tigré tig  
Tigrinya tigrinja tigrigna tir ti
Timne (temne [MKK]) temne tem  
Tiv tiv, munši tiv tiv  
Tlingit tlingit (tlinkit [NSSK], tlingiitti) tlingit tli  
Tok Pisin (tok-pisin [MKK]) tok pisin tpi  
Tokelau (tokelau [LDR]) tokelau tkl  
Tonga (Nyasa) tonga tonga (Nyasa) tog  
Tonga (Tonga Islands) ([Tonga-saarten] tonga [MKK]) tongan (Îles Tonga) ton to
Tsimshian (?tsimshian [LDR]) tsimshian tsi  
Tsonga tsonga tsonga tso ts
Tswana tšwana, setšwana (tswana [MKK], setswana) tswana tsn tn
Tumbuka (tumbuka [LDR]) tumbuka tum  
Tupi languages (tupilaiset kielet [MKK], tupi) tupi, langues tup  
Turkish turkki, osmani turc tur tr
Turkish, Ottoman (osmani [MKK]) turc ottoman ota  
Turkmen turkmeeni turkmène tuk tk
Tuvalu (tuvalu [MKK]) tuvalu tvl  
Tuvinian tuva, tuviini (aik. urjanhai, sojoni, sojootti, tuba) touva tyv  
Twi twi twi twi tw
Udmurt udmurtti, votjakki oudmourte udm  
Ugaritic ugarit ougaritique uga  
Uighur uiguuri ouïgour uig ug
Ukrainian ukraina (vähävenäjä, ruteeni) ukrainien ukr uk
Umbundu mbundu, umbundu umbundu umb  
Undetermined (määrittämätön; ?määrittelemätön [LDR]) indéterminée und  
Upper Sorbian (yläsorbi; *ylä-sorbi [LDR]) haut-sorabe hsb  
Urdu urdu ourdou urd ur
Uzbek uzbekki, usbekki, ösbekki ouszbek uzb uz
Vai (vai [MKK]) vaï vai  
Venda (venda [TK]) venda ven ve
Vietnamese vietnam (aiemmin: annam) vietnamien vie vi
Volapük volapük volapük vol vo
Votic vatja vote vot  
Wakashan languages (wakasilaiset kielet [MKK]) wakashennes, langues wak  
Walamo (walamo [MKK]) walamo wal  
Walloon (valloni [LDR]) wallon wln wa
Waray (waray [LDR]) waray war  
Washo (washo [LDR]) washo was  
Welsh kymri, wales gallois wel/cym* cy
Wolof wolof wolof wol wo
Xhosa xhosa, kafferi, hosa xhosa xho xh
Yakut jakuutti, saha iakoute sah  
Yao (yao [STSK], jao [MKK]) yao yao  
Yapese (jap [MKK]) yapois yap  
Yiddish jiddi, jiddiš (jiddish, jiddis, jiddisch, juutalaissaksa) yiddish yid yi
Yoruba joruba yoruba yor yo
Yupik languages (juppik-kielet [MKK], jupikki) yupik, langues ypk  
Zande njamnjam, zande zandé znd  
Zapotec (zapoteekki [NSSK,MKK], sapoteekki) zapotèque zap  
Zenaga (zenaga [MKK]) zenaga zen  
Zulu zulu (sulu) zoulou zul zu
Zuni (zuni [MKK]) zuni zun  

Huomautuksia

Yleisiä huomautuksia

Kielten nimissä käytetään isoa alkukirjainta englannin kielessä mutta ei suomen eikä ranskan kielessä.

Kielten nimistä voidaan käyttää myös pitempiä muotoja kuten "suomen kieli" 'suomi' ja "kornin kieli" 'korni'. Tämä on usein suotavaakin silloin, kun lyhempi muoto voisi aiheuttaa epäselvyyksiä tai häiritseviä mielleyhtymiä. Lisäksi monet kielten nimet ovat myös maannimiä, eikä ison alkukirjaimen käyttö useinkaan riitä tekemään eroa selväksi.

Kielten suomenkieliset nimet, joissa esiintyy hattu-s š tai hattu-z ž, kirjoitetaan yleisesti joko siten, että hattu jätetään pois, tai siten, että hattu-s:n tilalla on kirjainpari sh ja hattu-z:n tilalla kirjainpari zh. Tällaista muuntelua ei ole taulukossa yleensä erikseen ilmoitettu.

Kaksi- ja kolmikirjaimisten tunnusten merkitys ei riipu siitä, käytetäänkö niissä suuraakkosia vai pienaakkosia. Esimerkiksi tunnukset fi ja FI tarkoittavat samaa. Nämä tunnukset suositetaan kirjoitettavaksi pienaakkosin, kun taas maiden tunnukset (maakoodit) kuten Suomea tarkoittava FI suositetaan kirjoitettavaksi suuraakkosin.

Yhteensä 22 kielellä on kaksi kolmikirjaimista tunnusta, bibliografinen ja terminologinen. Bibliografisia tunnuksia käytetään kirjastojen järjestelmissä. Edellä olevassa taulukossa on ilmoitettu ensin bibliografinen tunnus, mutta yleiseen käyttöön voidaan terminologista tunnusta pitää suositetavana. Esimerkiksi Internetin kielitunnuskäytännöt määrittelevä RFC 3066 sanoo, että kielille, joille on nämä kaksi tunnusta, on käytettävä terminologista tunnusta. Tämä on toisaalta sikäli merkityksetöntä, että se vaatii käyttämään kaksikirjaimista tunnusta, jos sellainen on, ja näillä kaikilla kielillä on.

Lisätietoja kielitunnuksista on dokumentissa Kielimerkkaus: tekstin kielen ilmoittaminen merkkausjärjestelmissä.

Maailmassa on kaikkiaan tuhansia (ehkä noin 6000) kieltä. Niistä siis vain pienellä osalla on kielikoodi. Yleisiä tietoja maailman eri kielistä (mm. puhujamääristä ja levinneisyydestä) on Ethnologue-tietokannassa (joka käyttää omaa kielikoodijärjestelmäänsä). Kielen ja murteen välinen ero on kuitenkin tulkinnanvarainen, ja Ethnologue usein pitää eri kielinä sellaisia, jotka muissa lähteissä tulkitaan murteiksi.

Tällä lomakkeella voi hakea tietoja Ethnologue-tietokannasta kielen koodin perusteella:

Englannin kielessä käytettyjä kielten nimiä on koottu sivustoon MARC Code List for Languages. Siinä käytetyt kielikoodit ovat Yhdysvaltain kongressin kirjaston noudattaman MARC-luokituksen mukaiset.

Kielikohtaisia huomautuksia

Acehia (ace) puhutaan Indonesiassa, Sumatran saaren pohjoisosassa. Alueen nimi Aceh tuli tunnetuksi vuoden 2004 tsunamituhon takia. Kielen nimelle ehdotettu suomenkielinen kirjoitusasu atše on sikäli harhaanjohtava, että indonesiankielisessä asussa aceh loppu-h ääntyy (atšeh).

Afrikaansista (afr) on joskus harvoin käytetty nimityksiä kaphollanti ja afrikanhollanti.

Ilmaisua artificial language vastaa suomessa lähinnä keinotekoinen kieli tai tekokieli, mutta tällaisten kielten harrastajat itse pitävät usein parempana ilmaisua suunnitelmakieli ja englannissa vastaavasti ilmaisua planned language. Tällaisten kielten koodi on art siltä osin, kuin jollekin niistä ei ole annettu omaa koodia (kuten esperantolle eo ja epo).

Koodia ceb vastaavan, Filippiineillä puhutun kielen nimi on suomeksi yleensä cebuano, joskus ääntämyksenmukaisemmin sebuano taikka cebu, joka toisaalta yhden tulkinnan mukaan on cebuanon murre.

Kirkkoslaavista (chu, cu) käytetään englannin kielessä nimityksen Church Slavic lisäksi seuraavia: Slavonic; Church Slavonic; Old Bulgarian; Old Church Slavonic. Ranskan kielessä siitä käytetään nimityksen slavon d'église lisäksi seuraavia: vieux slave; slavon liturgique; vieux bulgare. Suomen kielessä käytetään käytetään nimityksiä kirkkoslaavi, muinaiskirkkoslaavi ja muinaisbulgaria. Näistä kaksi viimeksi mainittua, kuten niiden muunkieliset vastineet, viittaavat erityisesti kirkkoslaavin vanhaan muotoon, rajana suunnilleen vuosi 1100. Ks. Kun slaaveille tehtiin kirjakieli.

Kielikoodia dak vastaavat SFS-ISO 639:n mukaan nimet sioux ja dakota. Ilmeisesti on kuitenkin tulkittava, että koodi tarkoittaa vain dakotaa, joka on yksi sioux-kielistä, kun taas muille sioux-kielille on koodi sio.

Kreikan kielen koodi on standardin SFS-ISO 639 mukaan el, mutta standardissa ISO 639-2 tämä koodi tarkoittaa nykykreikkaa eli uuskreikkaa (vuodesta 1453 alkaen), eikä muinaiskreikalle ole kaksikirjaimista koodia.

Englannin kielen (en) Yhdysvalloissa käytetyn muodon nimi on standardin SFS-ISO 639 mukaan amerikanenglanti ja Isossa-Britanniassa käytetyn muodon nimi britannianenglanti. Jälkimmäinen nimitys on kuitenkin käytännössä harvinainen; tavallisempi on brittienglanti.

Koodi fil on otettu käyttöön 2004-09-21. Se tarkoittaa pilipinoa, joka on Filippiineillä puhutun tagalog-kielen standardoitu muoto, yleiskieli. Aiemmin on suomen kielessä kutsuttu tagalogia myös mm. nimellä pilipino tai filipino, mutta nykyisin siis on syytä tehdä ero tagalogin ja pilipinon välillä.

Koodeja gd ja gla vastaavan kielen (englanniksi Gaelic tai Scottish Gaelic) nimi on SFS-ISO 639:n mukaan suomeksi "skotti, gaeli". Näistä kuitenkin vain nimeä "gaeli" on pidettävä oikeana, vaikka sana "skotti" esiintyy tässä merkityksessä myös Suomen kielen perussakirjassa. (Tarvittaessa voidaan käyttää nimeä "skottigaeli", sillä sanaa "gaeli" on käytetty myös sen sukukielen iirin, iiriksi gailge, nimityksenä.) Nimi "skotti" sopisi paremmin aivan toiselle kielimuodolle, englannin lähisukukielelle tai murteelle, jonka koodi on sco ja englanninkielinen nimi Scots. Selvyyden vuoksi sitä on parempi kutsua nimellä "skottienglanti" tai vielä selvemmin "skotlanninenglanti". Sanaa "skotti" ei lainkaan pitäisi käyttää kielen nimenä ainakaan ilman erillistä selitystä siitä, kumpaa näistä kielistä tarkoitetaan.

Galician (koodi gl) englanninkielinen nimi oli ISO 639:ssä alun perin Gallegan, mutta nimeksi korjattiin v. 2005 Galician. Kyseessä on lähinnä Espanjan Galiciassa puhuttu kieli; aluetta ei pidä sekoittaa aivan muualla sijaitsevaan Galitsiaan.

Koodi grn tarkoittaa eteläamerikkalaista intiaanikieltä, jonka nimi suomenkielisissäkin lähteissä esiintyy myös asussa guaraní, missä akuutti i:n päällä osoittaa painoa. Ilmeisesti erehdyksestä johtuu Nykysuomen sivistyssanakirjan asu guaraani.

Manxin koodi on nykyisin gv, kolmikirjainkoodi glv. Aiemmin (ja mm. SFS-ISO 639:ssä) sillä oli vain kolmikirjainkoodi ja se oli max.

Heprean kielen koodi on nykyisin (vuodesta 1989) he, aiemmin (ja mm. SFS-ISO 639:ssä) iw.

Indonesian kielen koodi (nykyisin id) oli aiemmin (ja mm. SFS-ISO 639:ssä) in.

Monet pitävät nykyisin nimitystä gruusia (koodi ka) sopimattomana ja käyttävät sen asemesta nimitystä georgia tai kartveli. SFS-ISO 639:ssä on varsinaisessa kielikoodien luettelossa suomenkielisenä nimenä gruusia mutta liitteenä olevassa kielten nimien luettelossa päähakusanana georgia.

Sana "karjala" tarkoittaa suomen kielen lähisukukieltä, jota puhutaan muutamina murteina lähinnä ns. Venäjän Karjalassa eli Itä-Karjalassa. Siitä käytetään myös nimitystä "karjala-aunus". Karjalan kieli on erotettava suomen kielen "karjalaismurteista" tai "karjalan murteesta", oikeammin sanottuna kaakkoismurteista. Ks. Kotuksen julkaisua Karjala - kieli, murre ja paikka.

Standardi SFS-ISO 639 mainitsee karjalan kielelle ”täydentävänä tietona” tunnuksen krj, mutta se ei ollut minkään kansainvälisen standardin mukaan. Vuonna 2005 karjalan kielelle määriteltiin suomalaisen ehdotuksen perustella ISO 639 -koodiksi krl.

Kurdin kielen (koodi ku) muodoista käytetään mm. nimityksiä bahdinani, kurmandzi, kurmandzi ja sorani. Ne saatetaan käsittää myös erillisiksi kieliksi.

Komin kielen koodit ISO 639-2:ssa ovat kv ja kom. Tästä kielestä on kaksi kirjakieltä, komisyrjääni ja komipermjakki, jotka vastaavat puhuttujen murteiden kahta suurinta ryhmää. (Kolmas on komijazva eli itäpermjakki.) On epäselvää, onko kyseisen koodin tarkoitus viitata nimenomaan komisyrjääniin vai komiin yleensä. Suomen kielessä käytetään komista myös nimitystä "syrjääni", mutta epäselvyyksien välttämiseksi tätä lienee parempi välttää.

"Luba" (tai "baluba") tarkoittaa erästä Kongo-joen alueella puhuttua kieltä. SFS-ISO 639:ssä on koodi lu ja suomenkielinen vastine "luba, baluba". Mutta ISO 639-2:ssa tämä koodi kuuluu luban muodolle "Luba-Katanga", kolmikirjainkoodi lub, kun taas laajemmalle levinneellä ja puhujamäärältään suuremmalla muodolla "Luba-Lulua" on koodi lua. Suomen kielessä riittänee käyttää yhteisnimitystä "luba", mutta haluttaessa tehdä ero voitaneen käyttää sanoja "katanganluba" ja "luluanluba". Myös nimitystä "šiluba" on käytetty, oletettavasti englannissa käytetyn nimen "Chiluba" mukaan, samoin nimitystä "ciluba", ja NSSK mainitsee hakusanan "luba" kohdalla rinnakkaismuodon "baluba".

Mokšasta eli mokšamordvasta (mdf) käytetään englannin kielessä myös nimityksiä Mokshan ja Mordvin-Mokshan.

Ersästä (myv) käytetään englannin kielessä myös nimityksiä Erza ja Mordvin-Erzya. Ersästä ja mokšasta on ollut tapana käyttää yhteisnimitystä mordva.

Napoli (nap) on Etelä-Italiassa puhuttu romaaninen kieli, joka on saanut nimensä Napolin kaupungista. Omakielinen nimitys on nnapulitano. Nimitys "napolin italia" on suomen kieleen sopimaton, eikä korjaus kirjoitusasuun "Napolin italia" tai "napolinitalia" juurikaan auta, koska se merkitsisi kannanottoa, jonka mukaan kyseessä on italian murre. (Ks. esim. Neapolitan: An Introductory Course.) Vaihtoehdoksi jää siis "napoli", pidemmin "napolin kieli", vaikka suomessa ei muutoin ole muodostettu kielten nimiä kaupunkien nimistä - maiden nimistä kyllä (esim. "englanti", "italia").

Alasaksalle (nds) mainitsee standardi ISO 639-2 englanninkielisen nimityksen German, Low lisäksi seuraavat: Low; Saxon, Low; Low German; Low Saxon; ranskankielisen nimityksen allemand, bas lisäksi se mainitsee seuraavat: saxon, bas; bas allemand; bas saxon.

Hollannin kielen (koodi nl) Belgiassa puhutusta muodosta käytetään myös nimitystä flaami. Tätä on kuitenkin vastustettu mm. sillä perusteella, että se hämärtää sen seikan, että kyse on kuitenkin samasta kielestä. Ks. kielitoimiston kantaa Kielen nimenä flaami vai hollanti?

Muinaisnorjasta (koodi non) on käytetty myös nimitystä "muinaisskandinaavi". Ilmeisesti yleisemmän tulkinnan mukaan Old Norse (ja Old Icelandic) eli muinaisnorja (muinaisislanti) on dokumentoitu kirjakieli. Sen sijaan Old Scandinavian (Proto Scandinavian, Common Scandinavian, North Germanic), suomeksi kantaskandinaavi (muinaisskandinaavi, pohjoisgermaani) on oletettu kaikkien skandinaavisten kielten kantakieli.

Etelä-Ranskassa puhuttua romaanista kieltä on kutsuttu vaihdellen provensaaliksi tai oksitaaniksi. Standardi ISO 639-2 erottaa toisistaan tämän kielen vanhemman ja uudemman muodon, rajana vuosi 1500, ja antaa uudelle koodit oc ja oci, vanhalle koodin pro. Esiintyy myös terminologiaa, jonka mukaan provensaali on oksitaanin yksi (Provencen) murre. Joskus käytetään nimitystä frankoprovensaali (tai franko-provensaali) romaanisesta kielimuodosta, joka tunnetaan myös nimellä savoijin kieli ja joka kuuluu romaanisten kielten eri haaraan kuin oksitaani.

Osmani (koodi ota) tarkoittaa turkin vanhempaa kirjakieltä, jota kirjoitettiin arabialaisin kirjaimin. Standardi ISO 639-2 käyttää nimitystä Turkish, Ottoman ja ilmoittaa aikavälin 1500–1928. Vuonna 1928 kirjaimisto vaihdettiin latinalaiseksi ja kieltä puhdistettiin arabialaisista ja persialaisista aineksista. Päätepisteenä on pidetty myös 1. maailmansodan loppua 1918, jolloin Turkin sulttaanikunta eli osmanien eli ottomaanien valtakunta hajosi [MKK]). Kielitieteessä käytetään sanaa osmani myös tarkoittamaan turkin kieltä yleisesti, erotukseksi muista turkkilaisista kielistä, ja tässä merkityksessä sana esiintyy myös mm. Nykysuomen sivistyssanakirjassa. Selvyyden vuoksi voisi sana osmaniturkki tai jopa ottomaaniturkki olla paikallaan, kun tarkoitetaan kyseistä vanhaa kielimuotoa.

Paštu (koodi ps) on EU:n kielikoordinaattorin dokumentin Suomen kielen käyttöohjeita 7 mukaan "suomen kielessä vakiintunut ja tiedemiesten suosittama käytäntö". Kuitenkin SFS-standardi mainitsee vain nimet "afgaani" ja "pašto", Suomen kielen perussanakirja vain nimen "afgaani".

Nimitysten romaani, romani ja mustalaiskieli (koodi rom) asemesta Kotus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) käyttää yleensä nimitystä romanikieli; ks. sen sivua Suomen romanikieli.

Aiemmin käytössä ollutta kielikoodia sh, joka tarkoitti serbokroatiaa eli serbokroaattia (Serbo-Croatian, serbo-croate) ei suositella käytettäväksi (muutos 2000-02-18). Serbia (Serbian, koodi sr) ja kroatia eli kroaatti (Croatian, koodi hr) pidetään kielikoodeissa erillään. Myös bosnialla (Bosnian) on oma koodinsa, bs. Katso Jouko Lindstedtin kirjoitusta Ovatko bosnia, kroaatti ja serbia sama kieli vai eri kieliä? ja Wikipedian artikkelia Serbo-Croatian language.

Standardin SFS-ISO 639 mukaan koodi se olisi yleensä saamen (eli lapin) kielen koodi ja tarkoittaisi samaa kuin koodi smi. Kuitenkin ISO 639 -standardien mukaan se on nimenomaan pohjoissaamen koodi. Standardin ISO 639-2 mukaan pohjoissaamen kolmimerkkinen koodi on sme, kun taas smi tarkoittaa ”muita” saamen kieliä, siis niitä, joille ei ole omaa koodia. Huomattakoon, että myös eteläsaamella, inarinsaamella, luulajansaamella ja kolttasaamella on omat kolmikirjainkoodinsa.

Sotho (eli sesotho) jakautuu kahteen päämuotoon, eteläsothoon ja pohjoissothoon eli pediin. SFS-ISO 639:n mukaan koodeja st ja sot vastaa nimi "sotho". Kuitenkin ISO 639-2:n mukaan nämä koodit kuuluvat nimenomaan eteläsotholle.

Suahilia (koodi sw) on vanhastaan kutsuttu suomeksi tällä nimellä (mm. Suomen kielen perussanakirjassa) tai nimellä "suaheli" (mm. Nykysuomen sanakirjassa) Suomen kielen lautakunta kuitenkin päätti 2002-04-15 muuttaa nimen asuun swahili (äännetään svahili) "kansainvälisen käytännön mukaisesti". Suahilinkielistä nimeä "kiswahili" esiintyy myös suomenkielisessä tekstissä, luultavasti osittain tietämättömyydestä, osittain periaatesyistä (halutaan käyttää vieraista kielistä niiden omakielisiä nimiä).

On epäselvää, mitä kieltä tai kieliryhmää koodi tmh tarkoittaa. Taulukossa on esitetty vastine tamašek" siksi, että SFS-ISO 639:n liitteenä oleva nimien luettelo esittää, koodia mainitsematta, tämän suomenkieliseksi nimeksi kielelle, jonka englanninkielinen nimi on "Tamashek" tai "Tuareg" ja ranskankielinen nimi "touareg". Ethnologue-tietokannan mukaan koodi tarkoittaisi neljää eri berberikieltä. Suomenkielisessä kirjallisuudessa on toisaalta esitetty:

Tärkeimpiä berberikieliä ovat tamazight (3 milj., Marokko ja Sahara; puhujia kutsutaan tuaregeiksi), tašelhit (3 milj., Marokko ja Algeria), kabili l. kabyyli (3,5 milj., Marokko ja Algeria), tarifit l. tar (1 milj., Marokko ja Algeria), tamašek (myös tuaregeja, kielen nimi on paikallinen muunnos sanasta tamazight; useita poikkeavia murteita, yht. lähes miljoona; Sahara); pienempiä šawija, mžab, zenaga.

Lähde: MKK.

On mahdollista, että koodilla on tarkoitus viitata siihen kieleen, jota lainauksessa kutsutaan tamazightiksi, tai useisiin mainituista kielistä yhdessä.

Kielennimet "tšwana" ja "setšwana" (koodi tn) SFS-ISO 639:ssä johtunevat väärinkäsityksestä. Yleisesti käytetty nimi on "tswana" tai "setswana".

Udmurtista (udm) käytetään englannin kielessä myös nimitystä Votyak.

Jiddišin kielen koodi on nykyisin (vuodesta 1989) yi, aiemmin (ja mm. SFS-ISO 639:ssä) ji. Kielen nimistä SFS-ISO 639; mainitsee ensimmäisenä nimen jiddi, mutta käytännössä jiddiš on tavallisempi, ja sitä käytetään mm. standardissa SFS 5824 (Heprealaisen kirjaimiston translitteraatio). Yleisessä kirjastoluokituksessa nimi esiintyy muodossa jiddis. Myös nimitystä juutalaissaksa käytetään. Virallinen kielilautakunnan suositus (Kielikello 4/1986) on jiddi:

Juutalaissaksan kielestä on suomessa käytetty saksan mukaan nimeä jiddiš, joka on myös alkuperäinen omakielinen nimi. Muut vastaavat kieltennimet ovat kuitenkin suomessa i-loppuisia, esim. iiri (ei: iiriš) ja baski (ei: baskiš). Päätettiin suosittaa käyttöön nimiasua jiddi, jiddin kieli. Sen rinnalla on käypä jiddiš, jiddišin kieli.

Toisaalta Kielitoimiston sanakirja esittää jiddiš-nimen ensisijaisena. Todennäköisesti myös kielilautakunnan suositus tulee muuttumaan.

Kirjoitusasu ”zapoteekki” on vakiintunut tarkoitettaessa erästä keskiamerikkalaista intiaanikansaa, joten se sopii myös sen kielelle (koodi zap). Ääntämisohjeena on mm. Nykysuomen sivistyssanakirjassa [s-], joskin käytännössä suomalaiset yleisesti ääntävät z:n ts:ksi. Kuitenkin sivulla Mixteekki, misteekki vai kielenhuollon misteikki? esitetyn tiedon mukaan suomen kielen lautakunta olisi jo vuosia sitten suosittanut asua "sapoteekki". Tämä asu on kuitenkin jäänyt harvinaisuudeksi.

Nimitys ”kiina” ja koodi zh lienee tulkittava laajassa merkityksessä niin, että ne tarkoittavat useita lähisukuisia, lähinnä Kiinassa puhuttuja kieliä, joista levinnein on kiinan yleiskieli eli mandariini eli mandariinikiina eli putonghua. Esimerkiksi kantoninkiinalle, joka varsinkin puhuttuna poikkeaa poikkeaa suuresti mandariinista, ei ole omaa koodia.

Eräiden suomensukuisten kielten nimiä

Standardi SFS-ISO 639 mainitsee edellä esitettyjen kielten lisäksi joukon uralilaisia kieliä ja ”täydentävänä tietona” myös niiden kolmikirjaimiset tunnukset. Standardissa ISO 639-2 ei näitä tunnuksia tai ylipäänsä näitä kieliä ole. Suomalaisen standardin tieto perustunee johonkin ISO-standardin vanhaan luonnokseen. Seuraavassa esitetään kuitenkin informatiivisessa tarkoituksessa kyseiset kielet. Kirjaintunnukset eivät siis ole virallisia, eivät minkään standardin mukaisia, ainakaan tätä kirjoitettaessa. Kyseisille kielille sopii kielikoodiksi fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet).

Suomensukuisten kielten nimiä
Englanninkielinen nimi Suomenkielinen nimi Koodi
Enets, Yenisei Samoyed enetsi, jeniseinsamojedi ene
Ingrian inkeroinen, inkeroismurteet ink
Kamas, Kamassian kamassi kms
Khanty, Khanti, Ostyak hanti, ostjakki ost
Komi-Zyrian komisyrjääni zir
Komi-Permyak komipermjakki pem
Livonian liivi liv
Ludic, Ludian, Lude lyydi lyd
Mansi, Vogul mansi, voguli vog
Nenets, Yurak, Yurak Samoyed nenetsi, jurakki, jurakkisamojedi yur
Nganasan, Tavgu, Tavgi Samoyed nganasain, taugi, taugisamojedi ngn
Samoyed, Samoyedian samojedi smd
Vepsian, Veps vepsä vep

Kotuksen sivuilla on tietokooste Suomalais-ugrilaiset kielet, jonka kautta löytyy runsaasti tietoa kyseisistä kielistä suomeksi. (Ilmaisu "uralilaiset kielet" tarkoittaa suomalais-ugrilaisia kieliä ja samojedikieliä yhdessä.)

Muita kielten nimiä

Seuraavaan on koottu eräiden edellä mainitsemattomien kielten nimiä.

Muita kielten nimiä
Englanninkielinen nimi Suomenkielinen nimi
Altai altai (oirootti) [MKK]
Arumanian aromania (aromuuni) [MKK]
Dungan dungaani (tungaani) [MKK]
Even eveni [MKK], eveeni
Gagauz gagauzi [MKK], gagauz
Istro-Romanian istroromania
Ladin ladiini
Megleno-Romanian meglenoromania
Nanai nanai (goldi) [MKK]
Rutul rutuli
Tati tati

Ladiini, englanniksi Ladin, tarkoittaa joko retoromaania tai sen yhtä murretta. Suomen kielessä siitä on käytettu myös nimityksiä "keskireetti", "ladin" ja "ladino". Niistä ainakaan viimeksi mainittua ei voi suositella, koska se on käytössä myös juutalaisespanjan nimityksenä.

Lähteet