Koodinumeroiden merkitsemistapoja

Kielikello 3/93

Tämän dokumentin on siirtänyt WWW:hen Jukka Korpela. Esimerkit on säilytetty sellaisinaan, ottamatta huomioon vuonna 1996 tehtyä suuntanumeroiden muutosta. Muutoinkin sisältö on osittain vanhentunutta. Mm. standardi SFS 3100 on kumottu.

Henkilötunnus

Väestökirja-asetuksen (198/70) mukaisen henkilötunnuksen syntymäaikamerkintä erotetaan jälkiosasta miinusmerkillä (1900-luvulla syntyneet) ja plusmerkillä (1800-luvulla syntyneet):

    010677-530E             311298+1261

Liike- ja yhteisötunnus (LY)

LY-tunnus on juokseva numero, jonka pituus on seitsemän merkkiä. Yhdysmerkin erottama kahdeksas numero on tarkistemerkki:

    0123456-7

LY-tunnus sisällytetään organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa (OVT) tarvittavaan OVT-tunnukseen. LY-tunnuksesta on lisää tietoa standardissa SFS 5748.

Postinumero

Kotimainen postinumero kirjoitetaan ilman välilyöntejä ja erotetaan osoitetoimipaikan nimestä yhdellä välilyönnillä:

    00500 HELSINKI      tai     00500 Helsinki

Posti on päättänyt ottaa kansainvälisessä postiliikenteessä Suomen maatunnukseksi kirjainyhdistelmän FIN entisen tunnuksen SF sijaan. Vanha tunnus säilyy uuden rinnalla siirtymäkauden, vuoden 1993 syyskuuhun asti. Tunnus FIN kirjoitetaan suomalaisen osoitteen postinumeron eteen ja erotetaan tästä yhdysmerkillä:

        FIN-00500 HELSINKI    tai  FIN-00500 Helsinki

Puhelinnumerot

Puhelinnumerot yhdistellään yleensä kolmen tai neljän numeron ryhmiin. Suuntanumero (kaukotunnus + numerointialueen numero, esimerkiksi Helsinki 9 + 0) kirjoitetaan sulkeisiin ja erotetaan puhelinnumerosta (liittymänumerosta) välilyönnillä. Myös suuntanumeron yhteyteen 1:sestä tammikuuta 1994 lähtien mahdollisesti lisättävät puhelun reititysvaihtoehdot kirjoitetaan sulkeisiin ja erotetaan suuntanumerosta välilyönnillä. Samoja ohjeita noudatetaan myös kirjoitettaessa muiden normaalin puhelinverkon päätelaitteiden, esimerkiksi telekopiolaitteiden, numeroita.

    (90) 1234                   (101 90) 1234
    (90) 12 345                 (101 90) 12 345
    (90) 123 456                (101 90) 123 456
    (90) 123 4567
    (90) 1234 5678

Kun suuntanumero on puhelinnumeron kiinteä ja erottamaton osa, joka on joka kerta näppäiltävä, kuten on esimerkiksi matkapuhelinjärjestelmissä, sitä ei merkitä sulkeisiin, vaan se kirjoitetaan omaksi ryhmäkseen ja erotetaan muista numeroista välilyönnillä:

    949 123 456                 950 123 4567

Vaihteiden ohivalintanumerot voidaan ryhmitellä myös ohivalinnan tunnusosaan ja alanumeroon, jotka erotetaan toisistaan välilyönnillä. Numeron yhteydessä voidaan tarvittaessa ilmaista numeron olevan suora ohivalintanumero:

    ohivalinta  (90) 1234 567   (90) 1234 5678 (ohivalinta)

Telekopionumeron edessä käytetään sanaa telekopio tai sanaa faksi.

Puhelinnumeroiden ryhmityksessä voidaan käyttää muitakin periaatteita, esimerkiksi muistia helpottavia sääntöjä. Painetuissa puhelinluetteloissa on numeropalstojen selkeyttämiseksi alettu käyttää oikealta alkavaa ryhmittelyä. Yhteisenä suosituksena kuitenkin on, että suuntanumero merkitään sulkeisiin ja aina pakolliset järjestelmänumerot ilman sulkeita.

Kansainvälisen puhelinnumeron merkitsemistapa perustuu CCITT:n suositukseen E.123 (CCITT on nykyisin ITU-TS, International Telecommunication Union - Telecommunication Standardization sector). Suositus koskee puhelinnumeroiden painattamista esimerkiksi käyntikortteihin ja lomakkeisiin.

    +358 0 123 4567

+ kuvaa ulkomaantunnusta siinä maassa, josta soitetaan; 358 = Suomen maannumero; 0 = numerointialueen numero (suuntanumero 90 ilman kaukotunnusta 9). Liittymänumero ryhmitellään kuten muutkin kotimaan liittymänumerot.

Kansallinen ja kansainvälinen puhelinnumero esitetään yhdessä siten, että kansainvälinen numero sijoitetaan kansallisen numeron alapuolelle. Toisiaan vastaavat numerot asemoidaan kohdakkain oikeasuora-periaatteella. Ohjetekstit national (kansallinen) ja international (kansainvälinen) sijoitetaan puhelinnumeroiden vasemmalle puolelle, ja nämä erotetaan toisistaan vaakasuoralla viivalla. Otsikkoteksti telephone (puhelin) tai FAX (telekopio) sijoitetaan joko yhteystietojen yläpuolelle tai niiden vasemmalle puolelle.

Telephone
National        (90) 123 456      National         (90) 123 456
                              FAX                              
International +358 0 123 456      International +358 0  123 456

Kansainvälinen numero yksinään esitetään muodossa

    Telephone International +358 0 123 456

Kansainvälisessä käytössä voidaan vaihteen alanumero ilmaista käyttämällä sanaa extension tai lyhennettä ext. (alanumero) numeron jäljessä:

    Telephone
    National            (90) 123 456
                                     extension 251
    International    +358 0  123 456
    Telephone International +358 0 123 4567 ext. 251

Teleksinumeron edessä on kotimaisessa käytössä sana teleksi, kansainvälisessä käytössä sana telex. Lisäksi numeron perässä on numeron haltijan nimi (tavallisesti sovittuna lyhennelmänä) sekä maatunnus. Suomen uusi maatunnus on 1:sestä tammikuuta 1994 lähtien FI. Teleksinumero voidaan esittää kansallisessa käytössä esimerkiksi seuraavasti:

    Teleksi 123456 FIRMA FI

ja kansainvälisessä käytössä seuraavasti:

    Telex 123456 FIRMA FI

Puhelinnumerot muuttuvat vuoden 1994 alusta siten, että 0- alkuiset palvelunumerot muuttuvat 10- ja 11-alkuisiksi. Lokakuun 12:nnesta 1996 alkaen kaukotunnus 9 muuttuu tunnukseksi 0 ja ulkomaantunnus 990 muuttuu tunnukseksi 00. Samaan aikaan muuttuvat myös kotimaan suuntanumerot ja niiden määrä vähenee 75:stä 13:een.

Pankkitilien numerot

Pankkitilin numero voi olla enintään 14 numeroa pitkä. Tilinumero ilmoitetaan kaksiosaisena ja osien väliin kirjoitetaan yhdysmerkki ilman välilyöntejä. Ensimmäinen osa on aina kuuden numeron mittainen, ja toisen osan pituus on 2–8 numeroa. Tilinumeron viimeinen numero on tarkiste.

    230340-3786         500001-10123456

Maksun viitenumero

Maksun viitenumero on enintään 20 merkkiä pitkä, mieluiten mahdollisimman lyhyt. Numero jaksotetaan oikealta laskien viiden numeron ryhmiin.

Kiinteistön rekisterinumero

Jakoasetukseen vuonna 1976 tehdyn lisäyksen (134/76) mukaan rekisterinumerona käytetään talonnumeroa täydennettynä tarpeen vaatiessa talonnumeroon liitetyllä ja siitä kaksoispisteellä erotetulla numerolla.

    Entinen tapa            Nykyinen tapa

    RN:o 12123              RN:o 12:123
    12123                   12:123 (ensisijainen tapa)
    51–5                  5:1–5

Kiinteistön kiinteistötunnuksen esitysmuodot on kuvattu julkisen hallinnon suosituksessa (JHS) 101.

Rekisteri- ja diaarinumero

Muista kuin jakoasetuksen tarkoittamista rekisterinumeroista puhuttaessa käytetään sanasta "rekisterinumero" lyhennettä rek.nro ja sanasta "diaarinumero" lyhennettä dnro.

ISBN-tunnus

ISBN (International Standard Book Number) on kirjan kansainvälinen standardinumero, jonka avulla kirja tunnistetaan kaikkialla maailmassa. Tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 numeroa neljänä tunnuksena, jotka on erotettu toisistaan yhdysmerkillä. Ensimmäisenä on maatunnus (Suomessa julkaistuilla kirjoilla 951 tai 952), toisena on kustantajatunnus, seuraava numerosarja on kirjantunnus, joka identifioi tietyn kustantajan yksittäisen julkaisun, ja viimeisenä on tarkistusnumero:

    ISBN 951-861-433-4

ISSN (International Standard Serial Number) on kausijulkaisun kansainvälinen standardinumero, joka annetaan lehdille, sarjoille, vuosikirjoille ja muille jatkuville julkaisuille. Se pysyy samana osasta toiseen. Kielikellon ISSN-tunnus on ISSN 0355-2675.

Valuutat

Kansainvälisessä maksuliikenteessä käytetään SWIFT- järjestelmän mukaisia kolmikirjaimisia valuuttakoodeja SFS-standardi 4279 Valuuttojen tunnukset). Suomenkielisessä tekstissä on ensisijaisesti syytä käyttää maan nimeä ja valuutan koko nimeä. Tutuimmista valuutoista voidaan kuitenkin sopivissa tekstiyhteyksissä, esimerkiksi sanomalehtikielessä ja turistivaluutan vaihdossa, käyttää seuraavia maan ja valuutan suomenkieliseen nimeen perustuvia lyhenteitä tai merkkejä:

    Suomen markka           Smk (jos tekstissä ei ole muita
                            valuuttoja, riittää mk)
    Belgian frangi          Bfr
    Ison-Britannian punta   £
    Norjan kruunu           Nkr
    Ranskan frangi          Rfr
    Ruotsin kruunu          Rkr
    rupla                   rpl
    Saksan markka           DM  (poikkeus)
    Tanskan kruunu          Tkr
    Yhdysvaltojen dollari   US $ tai doll

Muita tietolähteitä

Numeroihin ja merkkeihin liittyviä kielenkäytön asioita on käsitelty kielioppaissa ja kielenkäytön ohjekirjoissa. Erityisesti välimerkkisääntöjä on käsitelty niissä laajemmin kuin tässä Kielikellon numerossa on mahdollista. Aikaisemmista Kielikellon numeroista seuraavissa on lisätietoja samoista asioista:

    2 (1969)    Välimerkkien käyttö
    7 (1974)    Miten merkitä päivämäärät?
                Lukusana yhdyssanan määriteosana
    1/1980      Sanojen lyhentäminen
    4/1984      Tutkintonimikkeiden ja muiden tittelien
                lyhenteet
    1/1986      Numerot ja merkit (standardin SFS 4175 edellisen
                version käsittelyä)
    1/1987      Sanojen lyhentäminen

Lisätietoja numeroiden ja merkkien käytöstä saa myös seuraavista julkaisuista, joista joihinkin on viitattu myös edellä tekstissä:

    SFS 2300    Suureet ja yksiköt. Kansainvälinen
                mittayksikköjärjestelmä SI. 1984. 25 s.
    SFS 3100    Matemaattiset merkinnät. 1980. 12 s.
    SFS 4279    Valuuttojen tunnukset. 1988. 18 s.
    SFS 4600    Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely.
                1986. 10 s.
    SFS 4900    Kyrillisten kirjainten translitterointi. 1983. 8 s.
    SFS 5342    Kirjallisuusviitteiden laatiminen. 1992. 20 s.
    SFS 5755    Arabian kielen translitteraatio. 1993. 6 s.
    Jakoasetus (407/52) ja sen muutos (134/76).
    Väestökirja-asetus (198/70).
    JHS 101     Kiinteistötunnus. (JHS = Julkisen hallinnon
                suositus.)
    JHS 106     Osoitetietojen perusrakenne.

ISBN- ja ISSN-tunnuksia saa Suomen ISBN-keskuksesta, jonka osoite on Helsingin yliopiston kirjasto, Teollisuuskatu 23, 00510 Helsinki ja puhelinnumero (90) 708 4327.

Koostanut Anneli Räikkälä

Tämä dokumentti kuuluu kokoelmaan "Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä)"