Olen koonnut tähän aivan vain muutamia juttuja, joita usein
kysytään
ryhmässä
sfnet.harrastus.ruoka+juoma, tai pikemminkin tietoja
siitä, miten Webistä löytää vastauksia niihin.
(Nyysien (Usenet, "news") käytöstä yleisesti ks.
Nyysiopasta.)
- sfnet.harrastus.ruoka+juoma Kulinaristien kohtauspaikka
- Reseptit, viinivihjeet, ravintola-arvostelut ja muut ruokakulttuurin osa-alueet kuuluvat tämän ryhmän piiriin.
Aihepiirin luonteeseen kuuluu, että usein toistuvia kysymyksiä
on ryhmässä suhteellisen vähän, ainakaan sellaisia, joihin voi antaa
tiiviitä, selviä vastauksia.
Ja ne ovat luonteeltaan etupäässä teknisiä. Tästä ei pidä tehdä
päätelmiä sfnet.harrastus.ruoka+juoma-ryhmän luonteesta;
keskustelut siellä koskevat toki enimmäkseen muita asioita.
Tässä muutama keskeisin suomessa käytetty yksikkö ja lyhenne:
|
|
Tärkeimpiä ruuanlaittoon liittyviä anglosaksisia mittoja:
|
|
Kannattaa olla tarkkana: cup on todellakin erityinen mittayksikkö, ei epämääräisesti kupillinen, ja se on selvästi isompi kuin voisi luulla. Huomaa myös, että brittiläiset (imperial, UK) ja yhdysvaltalaiset (US) yksiköt ovat usein samaa suuruusluokkaa mutta erisuuruisia, esim. imperial pint = 568 mL, US pint = 473 mL. Lisäksi yksikön määrite (joskus vain asiayhteys!) voi vaikuttaa siihen, mistä oikein on kyse, esim. dry pint = 551 mL. Uuninlämmöt saattavat olla Fahrenheit-asteita, vaikka asiaa ei ehkä mainita. (N °F = (N-32)/1,8 °C.) Lisäsekaannuksia on aiheuttanut, että Yhdysvalloissa nykyisin lain mukaan cup on 240 mL ja fluid ounce on 30 mL; ks. Metric System FAQ, kohta 3.10.
Lisätietoja: Here's just about everything you need to know to cook just about anything!
ConvertIt.comilla on Webissä mittojen muuntamisen palvelu, joka tuntee erittäin suuren määrän mittayksiköitä ja jolta voi suoraan kysyä vaikkapa paljonko 4 pint on desilitroina (dL). (Palvelu on amerikkalainen, eli pint =US pint, ja jos tarkoittaa brittiyksikköä, pitää kirjoittaa UK pint.)
Kansanterveyslaitoksella on Webissä sivusto Ruokamittoja, josta tällaiset asiat yleensä selviävät.
Kansanterveyslaitoksella on Webissä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli.
Huomattavasti laajempi tietoaineisto on USDA Nutrient Database for Standard Reference.
Edellä mainittuun Fineliin sisältyy myös saantisuositukset-sivu. Huomautus: Eri lähteet ja asiantuntijat esittävät erilaisia suosituksia, joskus paljonkin toisistaan poikkeavia.
Helsingin yliopiston avoimen yliopiston tuottama aineisto Ravitsemustieteen perusteita sisältää runsaasti yksityiskohtaisia tietoja mm. ravintoaineista.
Elintarvikevirastolla on Webissä E-koodien luettelo. Sieltä selviää esimerkiksi, että E330 on sitruunahappo, jota käytetään happamuudensäätöön ja nostatusaineena. Tarkemmin siinä ei niistä kerrota, mutta sivuilla olevassa Kuluttajan tietopaketissa on laajahko Lisäaineet-osasto. Lisäksi paketissa on tietoa mm. elintarvikepakkauksissa olevista merkeistä (esim. joutsenlipun ja luomusymbolien määritellyistä merkityksistä), alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, pakkausmerkinnöistä kuten viimeisen käyttöpäivän ilmoittamisesta ja hygieniasta kotikeittiössä (mm. parhaista säilytyslämpötiloista eri ruuille).
Raholan syötäviä sanoja eli kokoelma kielellisesti ja muuten mielenkiintoisia ruokasanoja aakkosjärjestyksessä sisältää suuren määrän ruuanlaittosanojen selityksiä, osittain hyvinkin perusteellisia. Jos sanaa ei löydy varsinaisesta hakemistosta, kannattaa katsoa aakkosellista lisähakemistoa.
Katso myös Finfoodin sanakirjaa Ruuan reitti, joka on laajahko joskin epätasainen ja hajanainen ruoka-alan sanasto. Sivu vaatii JavaScriptin toimiakseen.
Lyhyempiä selityksiä on mm. seuraavissa:
Tietoja ruoka-aineiden säilytyksestä on Dieta Oy:n laajahkossa koosteessa Omavalvontakäsikirja.
Makupalat-linkkikirjastossa on hyvä ruoka ja juoma -osasto.
DMoz-suurhakemistossa ruoka-asiat (Food, sen osana Drink) ovat viihteen ja virkistyksen osastossa (Recreation), ravitsemus (Nutrition) taas terveysosastossa (Health).