Mitkä ovat hyviä sienikirjoja?

Tästä aiheesta on kovin monia mielipiteitä, ja suomeksi on julkaistu aika paljon sienikirjoja. Seuraavassa on muutama arviointiperuste:

Hyvässä sienikirjassa kerrotaan ruokasienien yhteydessä, mihin muihin sieniin kunkin sienen voi sekoittaa, varsinkin jos on vaara sekoittaa syötävä sieni myrkylliseen.
Millainen kuvitus on? Tärkeää on, että tärkeistä sienistä on useita kuvia, mm. eri kehitysvaiheista ja muunnelmista sekä kuvia sienistä myös luonnollisessa ympäristössään. Maastokuvat voivat auttaa hahmottamaan, miten sienet "piileskelevät" esimerkiksi sammalen seassa. Vaikka esimerkiksi lintukirjoissa piirroskuvat ovat yleensä hyödyllisempiä kuin valokuvia, sienikirjoissa tilanne on toinen; useimmissa uusissa sienikirjoissa kuvitus on onkin valokuvia.
Sopiiko kirja metsään mukaan otettavaksi, onko se kohtuullinen kantaa repussa? Harrastuksen alkuvuosina on hyvä, jos voi luonnossa verrata sieniä ainakin yhden kirjan tietoihin.
Toisaalta kovin pienet ja suppeat kirjat todennäköisesti eivät ole kovinkaan käyttökelpoisia. Jos kirjassa on vain muutamia kymmeniä lajeja, ehkä vain yksi kuva kustakin ja lyhyet selitykset, siitä tuskin on paljoa hyötyä.
Onko kyseessä ruokasienikirja vai sieniruokakirja? Resepteistä ei ole hyötyä metsässä, kotona ehkä.

Voi olla hyvä idea lainata kirjastosta sienikirjoja ja tutustua niihin rauhassa, ja sitten ostaa sellaisia kirjoja, jotka havaitsee hyviksi. Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä (YKL) on sienikirjoja eri luokissa; sienestys on luokassa 67.582 (eli maa- ja metsätalouden luokan 67 alla), sienitiede luokassa 57.3 ja sieniruuat luokassa 68.2. Tarkempia tietoja luokituksesta saa Verkko-YKL:stä hakusanalla "sienet". Joskus kirja on saatettu eri kirjastoissa luokitella eri tavoin, koska luokitussäännöissä on tulkinnan varaa.

Useilla kirjastoilla on Internetissä palveluja, joilla voi selvittää kirjojen saatavuutta, ehkä varatakin kirjoja. Esimerkiksi Helsingin seudulla on kuntien yhteinen aineistohakujärjestelmä HelMet . Haku on helppoa etenkin silloin, kun kirjan ISBN-numero on tiedossa.

Useimmat sienikirjat käsittelevät enimmäkseen vain ruokasieniä ja sellaisia sieniä, jotka voi sekoittaa ruokasieniin. Laajahkoina sienikirjoina, joihin voi perehtyä sitten kun perusteet ovat hallussa ja joissa on käsitelty muitakin kuin sienestyksen kannalta tärkeitä lajeja, voidaan mainita seuraavat:

Svengunnar Ryman, Ingmar Holmåsen: Suomen ja Pohjolan sienet, WSOY, 1987. Kuva ja kuvaus noin 1100 lajista. 718 sivua. ISBN 951-0-14286-7. Alkuteos: Svampar - en fälthandbok (Interpublishing AB Stockholm, 1984).
Roger Phillips: WSOY Suuri Sienikirja. Suomeksi toimittanut Lasse Kosonen. Noin 900 lajia. Alkuteos vuodelta 1981, suomalainen laitos 1992. ISBN 951-0-17225-3. 288 sivua.
Suomen sieniseura: Suursieniopas. 1976. Noin 1000 lajia ja määrityskaavat. ISBN 951-95362-0-5. 358 sivua.

Kirjoittamisen ajankohta: 2002-07-25/27. Päivitetty viimeksi 2004-07-10. Tekninen korjaus 2007-07-06.

Tämä sivu kuuluu Jukka "Yucca" Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä.

Seuraava osa: Kanttarelli, kantarelli vai keltavahvero? Ja yleensä sienten nimistä.