Kuva voi olla esimerkiksi piirroskuva, maalaus, teknisillä
apuvälineillä tehty kuva tai valokuva.
Kuvien osalta teoskynnys näyttää asettuneen suhteellisen alas,
jos kuva on tehty taiteellisessa tarkoituksessa, mutta
suhteellisen korkealle, jos kyse on havainnollistavasta
tai selittävästä kaaviokuvasta.
Tietokoneella tehty kuva, joka on
esimerkiksi piirretty piirto-ohjelmalla tai muodostettu
esitysgrafiikkaohjelmalla, saa tekijänoikeussuojaa sen mukaan,
missä määrin sen katsotaan olevan ihmisen luovan työn tulos.
Olennaista on tällöin ihmisen tekemä suunnittelu ja sommittelu
mutta myös vapaalla kädellä piirtäminen ja erilaisten väri- ja muiden
valintojen kokonaisuus. Vaikka esimerkiksi verkkosivulle kuvana
toteutettavan painikkeen teko edellyttää joitakin valintoja,
sitä pidetään yleensä niin tavanomaisena, ettei se muodosta teosta.
Näin voidaan päätellä mm. tekijänoikeusneuvoston lausunnosta 2004:10,
jossa oli kyse juuri graafisista painikkeista.
Esimerkiksi yksinkertainen piirakkakaavio tuskin ylittää teoskynnystä.
Kyse on numeerisen tietoaineiston havainnollistamisesta. Vaikka
se voidaan tehdä usealla esitystavalla ja kunkin tavan sisällä
voidaan valita värejä, kokoja, fontteja ja muita piirteitä eri tavoin,
tätä valintaa ei juuri voine pitää luovana, persoonallisena
toimintana. Tämä koskee erityisen selvästi sellaisia
graafisia esityksiä, jotka on tehty jollakin alalla yleisen
käytännön mukaan, usein käyttäen valmista mallia.
Samoin kaaviokuva, joka esittää esimerkiksi jonkin
jollakin alalla yleisesti tunnetun periaatteen tai järjestelmän,
ei yleensä yltäne teostasoon. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa
2004:1 päädyttiin arvioon, että erään digitaalikameran käyttöohje
kokonaisuutena on teos mutta siinä olevat
tuotepiirrokset ja ns. järjestelmäkartta eivät saa suojaa.
Lausunnossa sanotaan:
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että sen käsityksen mukaan kameran tai kameran osien teknisiä tietoja ei juurikaan voida kuvata toisin kuin mitä sille toimitetuissa piirustuksissa on tehty, kun tarkoituksena on ilmentää kameran ja sen eri osien rakennetta selittävällä teknisellä piirustuksella. Tällaisen piirustuksen tekijän mahdollisuudet omaperäisen ja itsenäisen lopputuloksen luomiseen ovat siten erittäin rajatut.
Teostasoa kuitenkin lähestytään sitä enemmän,
mitä enemmän kaavion laatimiseen sisältyy
luovia valintoja, kuten havainnollistustavan valinta ja sen rajaaminen,
mitä jonkin monimutkaisen järjestelmän piirteitä otetaan mukaan.
Jos esimerkiksi halutaan biologiaa käsittelevässä esityksessä
havainnollistaa ravintoketjun ajatusta, voidaan hyvinkin monella
tavalla valita, millaisia lajeja otetaan mukaan ja millaisilla kuvilla
ne esitetään. Lisäksi eläintä esittävä piirroskuva jo ylittänee
teoskynnyksen melko helposti.
Valokuvalla taas on,
kuten edellä mainittiin,
on aina oma erityissuojansa,
vaikka se ei yltäisi teostasoon. (Jäljempänä on
lisätietoja valokuviin liittyvistä
oikeuskysymyksistä.)
Toisaalta tekijänoikeusneuvoston
lausunnossa 1996:2 (Oppi- ja käsikirjan
lääketieteellisen kuvituksen tekijänoikeus) on arvioitu
lääketieteelliseen tekstiin liittyviä
selittäviä piirustuksia, joissa oli kuvattu mm. ihmisen hengityselimistöä ja
keuhkojen toimintaa. Lausunnon mukaan
ne eivät yltäneet teostasoon ja jäivät siksi
tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.