Tekijänoikeuden käytäntöä
Mihin voi perustua oikeus käyttää teosta (esim. osana
laadittavaa omaa teosta, kuten valokuvaa kirjan kuvituksena)?
Vaihtoehtoja:
- Teos on itse tehty (eikä tekijänoikeus ole siirtynyt
esim. työnantajalle).
- On saatu tekijänoikeus teokseen (kokonaan tai
tarpeelliselta osalta) sopimuksella
sen tekijän kanssa
tai muulla perusteella.
Työsuhde ei automaattisesti siirrä tekijänoikeutta
työnantajalle!
- Tekijältä (tai siltä, jolle tekijänoikeus on siirtynyt)
on saatu erillinen lupa. Sen ei tarvitse olla
kirjallinen, mutta verba volant, scripta manent.
- On saatu järjestöltä (esim. Teosto, Kuvasto,
Kopiosto), jolla on oikeus antaa lupa tekijän puolesta
- koska tekijä on järjestön jäseneksi liittyessään
sitoutunut tähän tai
- järjestöllä on lakisääteisen ns. sopimuslisenssijärjestelmän
mukaan valta toimia muidenkin tekijöiden kuin jäsentensä
puolesta
- Sitaattioikeus: "julkistetusta teoksesta on lupa
hyvän tavan mukaan ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä
laajuudessa".
- Taideteoksen kuvaaminen on rajoitetusti
sallittua ilman tekijän lupaakin (tekijänoikeuslain 25 ja 25 a §).
- Joissakin tapauksissa voi soveltua jokin muukin
tekijänoikeuden rajoitus (etenkin
opetustoiminnassa).
Jos tekijöitä on useita, tarvitaan lupa jokaiselta.
Esim. musiikkiesityksen
äänitteen käyttö edellyttää lupaa tyypillisesti
seuraavilta (tai niiltä, joille heidän oikeutensa ovat siirtyneet):
säveltäjä,
sanoittaja (ja sanoituksen kääntäjä),
soittajat,
laulajat ja
äänitteen tuottaja.
"Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos
kokonaan tai osittain saatetaan yleisön
saataviin, on
tekijä ilmoitettava
sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii."
(isyysoikeus)
Jos kyse on esim. sitaatista, on myös
lähde mainittava.
"Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai
taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta
loukkaavalla tavalla
älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin
tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä."
(respektioikeus)