next up previous contents
Next: Yhteydenpito Up: OHJELMISTOKEHITYS Previous: Perusasiat

Katedraali ja basaari

On olemassa pääasiassa kaksi tapaa tehdä ohjelmistokehitystä ``Open Source'' -ympäristössä. Nämä kaksi tapaa ovat ns. katedraali- ja basaari-tyylit. Jako katedraali- ja basaari-tyyleihin on Eric S. Raymondin keksintöä. Hän esitteli tämän ajattelutavan kirjoituksessaan ``The Cathedral and the Bazaar'' vuonna 1998 [12]. Raymond kuvailee siinä erilaisia tapoja tehdä Open Source -ohjelmistokehitystä ja kertoo omista kokemuksistaan basaari-tyylin käytöstä. Tämä dokumentti aiheutti julkaisunsa jälkeen räjähdysmäisen kasvun Open Source -projekteissa. Luettuaan sen päätti Netscapen johto julkistaa oman seittiselaimensa Open Source -tuotteena.

Katedraali on perinteisempi tapa, jota on käytetty useimmin vanhoissa Open Source -projekteissa. Tällä tavalla johdetussa projektissa on pieni joukko taitavia ihmisiä, jotka päättävät siitä, mitkä muutokset tehdään varsinaiseen koodipuuhun, ja vain heillä on oikeus tehdä nämä muutokset. Katedraalissa julkaisujen välit ovat harvassa ja niiden laatu on yleensä hyvä. Julkaisujen hitauden takia kehitys usein etenee hitaasti. Tämän takia käyttäjäkunta on passiivisempi tekijöille lähetettävien korjauksien ja itse kehitystyöhön osallistumisen suhteen.

Basaari on uudempi ja dynaamisempi tapa hoitaa sama asia. Julkaisujen välit saattavat olla hyvinkin pienet, jopa kerran päivässä tapahtuvia julkaisuja on nähty joissakin projekteissa, kun kehitys käy kuumimmillaan. Aktiivisessakin kehityksessä oleva lähdekoodi on näissä projekteissa varsin julkinen ja siihen pääsee tekemään muutoksia iso joukko henkilöitä. Näissäkin projekteissa on asetettu jonkinlaisia rajoituksia sille, kuka muutoksia saa tehdä, ettei kuka tahansa pääsisi tuhoamaan muiden työtä. Koska julkaisuja on suhteellisen usein, voivat aktiiviset käyttäjät antaa palautetta jatkuvasti. On erittäin tärkeää, että käytettävissä on kaiken aikaa toimiva ohjelma, jotta kehittäjillä säilyisi mielenkiinto projektiin. Mielenkiinto on yleensäkin Open Source -projekteissa hyvin tärkeää, koska ainoat motivaattorit, jotka tuovat kehittäjiä Open Source -projekteihin, ovat yleinen mielenkiinto, ``hack value'' ja halu saada käyttöönsä ohjelmisto, jota tarvitsee.

Basaari-tyyli on nykyään vallalla oleva tapa järjestää Open Source -projekteja. Se näyttääkin tulosten perusteella olevan yleisesti ottaen parempi tapa. On kuitenkin projekteja, jotka ovat pitäytyneet katedraaliajattelussa. Eräs näistä on Linux-ytimen kehitys. Sen kehitys on järjestetty katedraalimaisesti siten, että kullakin osa-alueella on oma vastuuhenkilönsä. Tämä vastuuhenkilö ottaa vastaan kaikki omaan vastuualueeseensa liittyvät korjaukset ja virheraportit ja välittää ne edelleen Linus Torvaldsille. Hän tekee sitten lopullisen päätöksen siitä, mitkä pääsevät viralliseen julkistukseen. Tällainen hyväntahtoinen diktatuuri on tähän mennessä toiminut tälle projektille erittäin hyvin.

Katedraali ja basaari eivät ole toisensa poissulkevia. Projektiin kohdistuvan kiinnostuksen vaihdellessa voidaan vaihdella näiden kehitysmallien välillä. Näin on tehty esimerkiksi GTK - -projektissa, jossa aktiivisten kehittäjien lukumäärä on vaihdellut melko paljon. Kun kehitys on ollut kiivainta, on käytetty basaari-tyyliä, kun taas hiljaisina aikoina on käytetty katedraali-tyyliä. Kumpaakin tyyliä voidaan käyttää, riippuen projektin tarpeista.


next up previous contents
Next: Yhteydenpito Up: OHJELMISTOKEHITYS Previous: Perusasiat
Lehti Rami
1999-09-30