next up previous contents
Next: MÄÄRITELMÄT Up: No Title Previous: LYHENTEET

JOHDANTO

Open Source -ohjelmistot yleisesti tarkoittavat ohjelmistoja, joiden lähdekoodi on saatavilla ilmaiseksi ja siihen saa tehdä muutoksia. Tämä on varsin vallankumouksellinen ajatus nykyisessä ohjelmistoteollisuudessa. Yrityksien lisenssit ovat erittäin tarkkoja siitä, mitä ohjelmiston binäärimuodolla tehdään. Lähdekoodia useimmista ohjelmistoista ei pääse edes katsomaan ilman, että allekirjoittaa salassapitosopimuksen.

Lähdekoodin levitys ohjelmistojen mukana sai alkunsa yliopistoista ja erilaisista tutkimusohjelmista 1970-luvulla. Lähdekoodin ilmainen levitys juontaa juurensa samasta ympäristöstä. 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa yliopistoissa ohjelmoijille maksettiin ohjelmoimisesta eikä heidän tuottamastaan lähdekoodista, joten he saattoivat levittää sitä suhteellisen vapaasti. Toisaalta lähdekoodi oli usein osa tutkimusprojektia. Lähdekoodin katsottiin olevan osa näiden tutkimusprojektien tuloksista, joten sekin julkaistiin samalla kuin muut tulokset.

MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) oli erittäin aktiivinen hakkerijoukko, jolla oli tapana jakaa lähdekoodia vapaasti keskenään. GNU-projektin perustaja Richard Stallman oli osa tätä joukkoa. Tämä joukko ja monet muut hakkeriyhteisöt ovat edistäneet huomattavasti lähdekoodin vapaata levitystä.

Hakkerilla tarkoitetaan tässä diplomityössä ohjelmoinnista pitävää henkilöä, joka käyttää taitojaan nokkelasti. Tämä on Eric Stallmanin määritelmä. Vastaava määritelmä löytyy myös kirjasta New Hacker's Dictionary [1]. Sen määritelmän mukaan hakkeri on henkilö, joka pitää ohjelmoitavan järjestelmän yksityiskohtien tutkimisesta ja sen mahdollisuuksien laajentamisesta, päinvastoin kuin tavalliset käyttäjät, jotka haluavat tietää vain sen, mikä on ehdottomasti välttämätöntä tietää.

Internet-verkon räjähdysmäisen kasvun tuloksena maantieteelliset välimatkat eivät enää ole merkitseviä lähdekoodin leviämisen esteenä. Pienissäkin projekteissa voi olla mukana ihmisiä monelta mantereelta.

Open Source -ohjelmistot ovat viime aikoina nousseet yhä tärkeämpään asemaan tietotekniikassa syrjäyttäen shareware-ohjelmistoja. Tätä kehitystä on huomattavasti kiihdyttänyt Internet-verkon raju laajeneminen. Nämä projektit ovat kuitenkin edelleen pääasiassa harrastuspohjalla. Tästä huolimatta niiden tuotokset ovat usein vähintään yhtä hyviä ellei parempia kuin niiden kaupalliset vastineet.

Tämä tapa tehdä ohjelmistoja on suhteellisen uusi ja varsin vähän tunnettu suuren yleisön keskuudessa. GNU/Linux-käyttöjärjestelmä on kuitenkin tuonut Open Source -termin ja Open Source -ohjelmistot yleensä suuremman yleisön tietoisuuteen. Tietääkseni mitään tarkempaa tutkimusta Open Source -projekteista ei kuitenkaan ole tehty.

Open Source -mallia voidaan soveltaa sekä ''todellisissa`` Open Source -projekteissa että useanlaisissa suurten ja keskisuurten ohjelmistotalojen ``normaaleissa'' projekteissa. Sen käytöllä voidaan tehostaa koodin uudelleenkäyttöä ja avoimuutta.

Open Source -ohjelmistokehitystä ei ole vakavasti tutkittu, koska sitä on usein pidetty vain harrastelijoiden puuhailuna. Open Source -menetelmä on kuitenkin voimakas ohjelmistokehitysmalli, jota pitäisi tutkia tarkemmin. Diplomityön tarkoituksena on luoda yleiskatsaus Open Source -ohjelmistokehitykseen ja siihen vaikuttaviin asioihin. Open Source -ohjelmistokehitystä on tehty jo monen vuoden ajan, mutta miltei kaikki siitä saatava tieto on hajallaan ympäri verkkoa. Tähän diplomityöhön on kerätty tuota tietoa.

Luvussa 2 tarkastellaan erilaisia Open Source -määritelmiä ja sitä miten ne ovat vaikuttaneet Open Source -ohjelmistojen levinneisyyteen. Internetin eri keskusteluryhmissä on käyty välillä kiivastakin keskustelua siitä, mitä tarkoitetaan Open Source -ohjelmistoilla ja pitäisikö niitä edes kutsua Open Source -ohjelmistoiksi.

Luvussa 3 käsitellään Open Source -ohjelmistojen lisenssejä. Nämä lisenssit poikkeavat huomattavasti yleisesti käytössä olevista kaupallisista lisensseistä. Ne vaativat omat erityispiirteensä täyttääkseen luvussa 2 esitetyt vaatimukset. Open Source -lisenssit ovat erittäin tärkeitä, koska ohjelmistojen lähdekoodi on kaikkien saatavilla.

Luvussa 4 keskitytään Open Source -ohjelmistokehityksen erikoispiirteisiin. Open Source -projektit vaativat erityisiä menetelmiä niiden johtamisessa ja erityisiä työkaluja projektin koordinoimiseen. Tämä luku pyrkii esittämään erilaisia ratkaisumalleja ja työkaluja, joita yleisesti käytetään Open Source -projekteissa.

Luvussa 5 tarkastellaan joitakin todellisia projekteja. Ne ovat eri kokoisia normaaleja Open Source -projekteja. Yksi niistä on minun aloittamani testiprojekti. Tällä projektilla on tarkoitus testata Open Source -ohjelmistokehitysmallia.

Luvussa 6 esitetään erilaisia tapoja, miten Open Source -ohjelmistokehitystä voidaan soveltaa yritysmaailmassa. Open Source -ohjelmistot ovat perinteisesti olleet harrastuspohjaisia tuotoksia, mutta viime aikoina Open Source -mallia on otettu käyttöön myös kaupallista ohjelmistokehitystä tekevissä yrityksissä. Tässä luvussa kerrotaan myös Open Source -ajattelun vaikutuksista normaaliin yritystoimintaan.

Luvussa 7 tarkastellaan Open Source -ohjelmistokehityksestä saatavia etuja ja haittoja. Tässä luvussa katsotaan Open Source -ohjelmistoja myös asiakkaan näkökulmasta. Tässä asiakas tarkoittaa ohjelmiston käyttäjää.


next up previous contents
Next: MÄÄRITELMÄT Up: No Title Previous: LYHENTEET
Lehti Rami
1999-09-30