Päivitetty 11.01.1999.
* käyttää harrastuksessasi tai työssäsi saamiasi taitoja ja tietoja yhteiskuntamme turvallisuuden lisäämiseksi - joskus jopa ihmishengen pelastamiseksi,
* tai haluat hyvän harrastuksen, jossa opit käytännön taitoja selviytymään erilaisista vaaratilanteista.
Kun vanhus katoaa...
Tai kun kerrostalo palaa...
Tai säiliöauto kaatuu jokeen...
Pelastuspalvelulla tarkoitetaan viranomaisten, vapaaehtoisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen onnettomuus- ja tuhotilanteessa suorittamia toimia, joilla pyritään ihmishenkien ja omaisuuden pelastamiseen ja suojaamiseen sekä muuhunkin vahinkojen rajoittamiseen ja lieventämiseen. Pelastuspalveluun kuuluvat myös valmiuden ylläpitämiseksi tarvittavat suunnittelu- ja muut valmistelutoimet.
Viranomaisten suorituskyky on jatkuvasti tehostunut maassamme. Viranomaiset suoriutuvat jokapäiväistä suuremmistakin onnettomuustilanteista omin voimin. Kuitenkaan ei viranomaisten määrää voida mitoittaa sellaiseksi, etteikö paljon henkilöitä vaativissa tehtävissä tarvittaisi myös vapaaehtoisia. Tyypillisin tällainen tilanne on kadonneen henkilön etsintä. Vuosittain yli 200 etsinnässä viranomaiset käyttävät organisoituja vapaaehtoisjoukkoja. Haja-asutusalueilla vapaaehtoisten panos on tärkeää jo pelkästään hyvän paikallistuntemuksen vuoksi.
Tätä varten Suomessa on vuodesta 1964 toiminut vapaaehtoinen pelastuspalvelu, joka avustaa viranomaisten pyytäessä pelastustoiminnassa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on viranomaisia tukevaa, pyyteetöntä, organisoitua ja koulutettua kansalaistoimintaa. Se on myös tunnustettu osaksi virallista pelastuspalvelua.
Suomen Punainen Risti koordinoi vapaaehtoista pelastuspalvelua. Tämä tarkoittaa eri vapaaehtoisjärjestöjen pelastuspalvelutoiminnan ja viranomaisten toiminnan yhteensovittamista kaikilla hallinnontasoilla. Toimintaa yhteensovitetaan valtakunnallisesti yhdenmukaisella koulutuksella sekä alueellisesti vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistoiminnalla.
Lähtökohtana on, että kullakin järjestöllä on omien sääntöjensä ja toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa, mutta osa jäsenistä ottaa osaa myös vapaaehtoiseen pelastuspalveluun.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ei ole siis oma, itsenäinen organisaatio, vaan sen on järjestelmä, jolla pyritään koordinoimaan eri vapaaehtoisjärjestöjen tieto-taitoa yhteiskuntamme pelastuspalveluvalmiuden hyväksi.
Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiojärjestönä kehittää ja ylläpitää valtakunnallista valmiuskoulutusjärjestelmää. Koulutuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa eri järjestöjen pelastuspalvelukoulutusta, niin että pelastuspalvelutilanteissa toiminnan päälinjat olisivat kaikille entuudestaan tutut ja samansuuntaiset.
Koulutusta järjestetään niin perus- ja erikoistumislinjoilla sekä yhteistyössä viranomaisten kanssa johtamiskoulutusta. Kurssien kouluttajina toimivat SPR:n kouluttamat valmiuskouluttajat, jotka ovat järjestöjen eri alojen asiantuntijoilla, joilla on kokemusta pelastuspalvelutoiminnasta tai sitten alan viranomaisia.
Koulutusta järjestetään alueellisen tarpeen mukaan. Koulutuksessa pyritään omakatteisuuteen eli osanottomaksuilla peitetään koulutuksesta aiheutuvat kulut (materiaali, kouluttajan palkkiot, kurssitilavuokrat jne.).
Jos olet kiinnostunut vapepa:n koulutuksesta, niin ota yhteys alueesi vapepa-toimikuntaan tai SPR:n piiritoimistoon.
Illan koulutuskokonaisuus, jossa kerrotaan eri viranomaisten vastuujako, johtosuhteet sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun osuus viranomaisten apuna. Lisäksi kerrotaan, millaista vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminta on käytännössä. Tämä on hyvä info-paketti asiasta kiinnostuneen järjestön jäseniltaan.
Pelastuspalvelu tutuksi -paketin tietojen lisäksi tutustutaan oman paikkakunnan pelastuspalvelutoimintaan, suunnitellaan oman järjestön osallistumista pelastuspalvelutoimintaan sekä harjoitellaan maastotaitoja.
ETSINTÄKURSSI (noin 20 tuntia)
Kurssilla opetellaan yksittäisen etsijän toimintaan kadonneen maastoetsinnässä. Etsinnän kokonaisuuden ja yksittäisen etsijän aseman tärkeyden ymmärtämiseksi käsitellään myös jonkin verran etsinnän suunnittelua ja valmiustoimenpiteitä. Maastotoimintaa harjoitellaan myös käytännössä, samoin viestitoimintaan tutustutaan. Kurssin lopuksi on etsintäharjoitus.
SPR:n piirit järjestävät yhteistyössä eri mittaisia etsinnän johtamiskursseja yhteistyössä poliisin kanssa. Kursseja järjestetään poliisin päällystölle ja alipäällystölle ja vapaaehtoiseen pelastuspalveluun osallistuvien ryhmien johtajille. Kursseilla keskitytään maastoetsinnän suunnitteluun ja johtamiseen.
Oppikokonaisuus, jonka aikana tutustutaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun käytössä oleviin erilaisiin viestivälineisiin ja niiden käyttöön. Samalla käsitellään myös matkaviestimien käyttöä, joten tästä koulutuksesta on hyötyä kaikille myös joka päiväisessä toiminnassakin. Kurssi on tarkoitettu kaikille vapepa:n toiminnassa mukana oleville.
Kurssin tarkoituksena on antaa tiedot ja taidot viestivälineiden käyttämiseen pelastuspalvelutilanteissa. Kurssilla kokeilemalla ja harjoittelemalla opitaan käyttämään viestivälineitä. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka joutuvat vapepa:n toiminnassa useasti käyttämään erilaisia viestivälineitä.
Viestitoiminnan jatkokursseilla keskitytään syventämään viestikurssilla opittuja asioita. Pääpaino on viestitoiminnan suunnittelussa sekä tekniikan tietojen hyväksikäyttämisessä. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka pelastuspalvelutilanteissa joutuvat vastaamaan vapepa:n viestitoiminnasta tai oman harrastuksensa parissa suunnittelemaan ja toteuttamaan laajoja viestiverkkoja.
Ensihuollolla tarkoitetaan heti välittömän pelastustoiminnan jälkeen suoritettavia toimia kuten muonitus, hätätämajoitus, uhrien ja auttajien henkinen huolto jne. Kursseilla käsitellään joko koko ensihuoltotoimintaan (peruskurssi) tai jotakin erityistä osa-aluetta (muonitus, henkinen ensiapu). Kurssit on tarkoitettu ko. toimintaan suuntautuneille järjestöjen jäsenille.
Yhteistyössä viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa järjestetään tarpeen mukaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun joukoille koulutusta muistakin aiheista. Koulutuksesta kannattaa kysellä lisää SPR:n piiritoimistosta.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa on valtakunnan tasolla 44 eri järjestöä tai yhteisöä. Näiden järjestöjen edustajat muodostavat vapaaehtoisen pelastuspalvelun keskustoimikunnan. Lääneissä vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa koordinoivat SPR:n piiritoimistoissa työskentelevät valmiuspäälliköt. Yhden tai useamman kunnan alueen vapaaehtoisjärjestöt muodostavat vapepa:n toimikunnat. Liitteenä on toimikuntien yhteystiedot.
Nämä eri vapaaehtoisjärjestöjen "yhteenliittymät" suunnittelevat ja järjestävät oman alueensa vapaaehtoisjärjestöjen pelastuspalvelutoimintaa. Yhteyttä paikkakunnan viranomaisiin ja SPR:iin koordinaatiojärjestönä pidetään säännöllisesti.
Koko vapaaehtoisen pelastuspalvelun tarkoituksena on valmistautua avustamaan eri viranomaisia suuuronnettomuuksissa tai muuten paljon henkilöitä tarvittavissa tilanteissa. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja harjoituksissa saadaan myös myös lisävalmiuksia järjestön omaankin toimintaan.
Jokainen järjestö osallistuu vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan omien sääntöjensä ja voimavarojen puitteissa. Pääsääntö on, että kukin järjestö ja yksittäinen ihminen huolehtii omasta varautumisestaan, mutta yhteisistä asioista sovitaan yhdessä yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa.
Käytännössä järjestöjen valitsemat edustajat kokoontuvat vapepa:n toimikunnan kokouksiin 4-10 krt vuodessa sopimaan yhteisistä tilaisuuksista sekä tiedottamaan oman järjestönsä toiminnasta. Yhteisiä tilaisuuksia ovat mm. erilaiset kurssit, harjoitukset, luennot ja tutustumiskäynnit.
Jos toimit jo jossakin järjestössä, joka on mukana alueesi vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimikunnassa, niin kysy lisää järjestösi pelastuspalvelu-toiminnasta vastaavalta.
Jos järjestösi ei vielä ole mukana alueesi vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnasta, niin ota yhteys alueesi vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimikuntaan. Yhdessä toimikunnan ja järjestösi edustajien kanssa voidaan sopia info-tilaisuuden järjestämisestä yhdistyksesi kiinnostuneille jäsenille. Sen jälkeen olisi vuorossa lisäkoulutuksen hankkiminen, varusteiden tarkistaminen ja yhdistyksen sisäisen hälytysjärjestelmän luominen. Tämän jälkeen ryhmä on valmis täyttämään vapepa:n hälytyskortin, jolla ryhmä ilmoitetaan alueen viranomaisten käyttöön.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa on aivan tavallisia ihmisiä, eri ikäisiä, kokoisia ja erilaisista ammattiryhmistä. Tärkeintä on se kokonaisuus, jota me vapaaehtoiset yhdessä voimme tarjota viranomaisten avuksi. Siksi ei yksi yksittäinen ihminen ole tärkein, vaan se mihin me kaikki yhdessä pystymme.
Sen jälkeen kun yhdistyksesi on päättänyt ilmoittautua viranomaisten käytettäväksi, niin se tarkoittaa oman valmiuden ylläpitämistä koulutuksen ja harjoitusten avulla. Omia henkilökohtaisia valmiuksia, kuten ea-taitoa voi kartuttaa vapepa-toimikunnan järjestämillä ensiapukurseilla ja harjoituksissa. Tärkeä on myös vuosittain tarkistaa ryhmän sisäinen hälytyskaavio sekä päivittää viranomaisille toimitetut hälytystiedot. Useimmiten nämä hälytystiedot päivitetään yhdessä vapepa:n toimikunnassa.
Aiemmin viranomaiset kutsuivat tarvittaessa avukseen vapaaehtoisjoukkoja hyvin vaihtelevasti. Vapaaehtoiset eivät tienneet viranomaisten toiveista eikä tavoista, Yhtä lailla viranomaiset eivät tunteneet vapaaehtoisjärjestöjen valmiuksia. Näin ollen Suomen Punainen Risti vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiojärjestönä kutsui kokoon Tampereen alueella toimivia vapaaehtoisjärjestöjä, joiden tiedettiin ylläpitävän jotain pelastuspalveluvalmiutta.
Ennen tätä SPR:n edustaja oli ollut yhteydessä paikkakunnan viranomaisiin, jolta oli kuultu toiveet vapaaehtoista pelastuspalvelua kohtaan: "Viranomaiset tarvitsisivat muutaman kerran vuodessa suuremman joukon vapaaehtoisia. Tällöin tarvittaisiin helposti hälytettävä, kurinalainen ja maastotoimintaan varustettu joukko, joilla olisi omat johtajat. Tälle joukolle pitäisi pystyä antamaan melko itsenäisiä tehtäviä."
Tältä pohjalta perustettiin Tampereella vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimikunta, jossa tällä hetkellä on mukana
* Hämeen Partiolaiset / viesti- ja pepajaos
* Reserviläisten pepa-osasto
* Radioamatöörit
* Pirkanmaan Pelastuskoirat
* Autoliiton tiepalvelumiehiä
* Pirkanmaan Matkamotoristit
* Safarikelkkailijat
* SPR:n ea-ryhmiä
Näiden järjestöjen edustajat kokoontuvat pari kertaa keväällä ja syksyllä yhdessä sopimaan yhteisistä luennoita, vierailuista ja kursseista ja harjoituksista. Tampereen alueella on pyritty järjestämään kaksi yhteistä harjoitusta sekä yksi kurssi vuodessa.
Viranomaisille on toimitettu yhteenveto vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmistä ja lisäksi kunkin järjestön oma hälytyskortti, jos viranomaiset sattuisivat tarvitsemaan jotain erikoisryhmää, kuten esim. moottorikelkkailijoita.
Poliisi on Tampereella käyttänyt vapaaehtoista pelastuspalvelua apunaan kadonneen etsinnöissä pari kertaa vuodessa. Tyypillisin tilanne on kadonnut vanhus. Usein kilpaillaan aikaa vasten, pimeys ja kylmyys ovat etsijöitä ja kadonnutta vastaan. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että vapaaehtoisten hälytysjärjestelmät ovat kunnossa. Poliisin hälytyksen jälkeen vapaaehtoiset aloittavat etsinnät maastossa jo muutaman tunnin sisällä.
Kokemusten mukaan Tampereen toimikunnasta on saatu arkipäivisin työaikaan kerättyä noin 60 hengen etsintäjoukko muutamassa tunnissa. Viikonloppuisin ja ilta-aikaan väkeä on saatu enemmänkin liikkeelle. Jos etsijöitä tarvitaan useampi sata, niin apua saadaan naapurialueen vapepa:n toimikunnalta, samoin kuin kalustoapua esim. radiopuhelimia.
Pelastuspalvelutilanteissa, joita siis esim. poliisin johtamat etsinnät ovat, vapaaehtoiset ovat oikeutettuja saamaan korvauksen viranomaisen käyttöön määrämistä tarvikkeista (polttoaineet, paristot, kartat jne.) sekä korvauksen vahingoittuneista tai rikkoutuneista tarvikkeista. Korvaukset maksetaan valtion varoista. Usein laskut kerätään vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimikunnan puitteissa ja toimitetaan keskitetysti viranomaiselle.
Muuten kukin järjestö tai yksittäinen jäsen vastaa koulutuksesta tai varusteiden hankinnasta aiheutuvista kuluista.
Vaikka vapaaehtoisen pelastuspalvelun joukkoja käytetäänkin useimmiten poliisin apuna kadonneen etsinnöissä, niin sama organisoitunut joukko on valmiina auttamaan myös muissa tehtävissä kuten vanhainkodin palossa evakuointi- ja majoitustehtävissä, liikenteenohjauksessa lumimyrskyn sekoittaessa paikkakunnan liikenteen tai vaikkapa normaaliaikana kuvaamaan loukkaantuneita viranomaisten harjoitellessa yhteistoimintaa suuronnettomuustilanteessa.
Kaiken lähtökohtana on, että hyvissä ajoin, hyvissä olosuhteissa vapaaehtoiset ja viranomaiset oppivat tuntemaan toistensa tavat, jotta sitten tosipaikan tullen yhteistyö ja ihmisten auttaminen toimisi joustavasti ja tehokkaasti.
SPR:n Hämeen piiritoimisto, valmiuspäällikkö Tommi Mattila
PL 369, 33101 TAMPERE / Rautatienkatu 17-19, 33100 Tampere, puh: 040-5895780
Tampereen alueella: Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Tampereen aluetoimikunta.