CEN/TC251-strategiakokous Brysselissä 5.3.2012

TC251:n jäsenmaiden edustajat oli kutsuttu koolle keskustelemaan CEN/TC251:n ja yleisemminkin terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnista Euroopassa ja TC251:n roolista siinä. Taustana kokoukselle oli havainto siitä, että eurooppalaisten standardointikohteiden määrä oli vähentynyt ja osanotto toimintaan myös. Ennen kokousta jäsenmaiden edustajat oli mahdollisuuksien mukaan haastateltu puhelimitse, jotta oli saatu mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä jäsenmaat TC251:lta odottavat ja toivovat. Puheenjohtajana toimi TC251:n puheenjohtaja Robert Stegwee (RS). Läsnäolijoita oli miltei 20.

Katsaus poliittiseen tilanteeseen

EU:n Komissio on asettanut eHealth stakeholders groupin Komissiota neuvovaksi elimeksi kattaen mahdollisimman laajasti eHealth-kentän Euroopassa. Mm. RS ja CENELEC TC62:n Peter Linders ovat 29 valitun asiantuntijan joukossa.

Joitakin vuosia sitten Komissio myönsi TC251:lle mandaatin M403, jolla oli määrä tuottaa rahoitetusti standardeja terveydenhuollon tietotekniikkaan. Ensimmäinen vaihe oli standardien tarvekartoitus ja toisessa vaiheessa piti rahoittaa itse standardien laadinta. M403:sta keskusteltiin marraskuussa 2011 Komission kanssa. M403:n toinen vaihe todettiin perutuksi. Jatkossa TC251 on vain yksi muiden organisaatioiden joukossa, jotka laativat eHealth-standardeja Eurooppaan. eHealth Interoperability Framework on yksi Komission päätyökaluista, jolla se haluaa edistää yhteentoimivuutta. Kun Komissiosta ei nyt ole tulossa esityksiä standardoitaviksi kohteiksi eikä sen mukana rahoitustakaan, TC251:n täytyy miettiä rooliaan uudestaan.

TC251:n varapuheenjohtaja Melvin Reynolds (MR) kertoi, että Komissiossa DG InfSo on nyt ottanut eHealth-kentän haltuunsa, kun se aikaisemmin kuului enemmän DG Enterpriselle. DG InfSo käyttää asiassa konsulttinaan Deloitte-yritystä. William Goossen (WG) ehdotti, että TC251:n nimi muutettaisiin eHealth standardisation tms. nimiseksi, jotta työn markkinointi olisi helpompaa. Itävallan edustaja totesi, että pienyritykset ovat harmissaan siitä, että yhteentoimivuutta EU:n jäsenmaiden rajojen yli ei ole. Lääketieteen erikoisaloilla tapahtuu rajat ylittävää yhteistyötä tietosisältöjen määrittämisessä. Näiden hankkeiden ongelma on, että ne ovat bottom-up -lähtökohtaisia eivätkä kiinnity helposti yleisempiin terveydenhuollon tietotekniikan standardeihin. MR sanoi, että erilaisissa tutkimushankkeissa kehitetään standardiaihioita, mutta niistä ei useinkaan ole ainesta kunnollisiksi standardeiksi. Jos kuitenkin katsotaan mistä nykyiset standardit ovat syntyneet, niistä monella on taustanaan tutkimushanke, joka oli aktiivinen ehkä 20 vuotta sitten. WG mainitsi huhuttavan, että eHealth-tutkimusrahoitushankkeissa ei kannata mainita sanaa standardi, sillä se lyö hankkelle hieman huonon leiman.

Itävallan edustaja toivoisi, että standardoinnista olisi apua terveydenhuollon kustannusten hallintaan. RS vastasi, että näyttäisi siltä, että eri mailla on erilaisia tarpeita standardien suhteen, koska terveydenhuollon toteutustavat vaihtelevat maittain. On huomattu, että jäsenmaat ovat myös vähentäneet rahoitustaan standardointitoimintaan. RS totesi, että jäsenmaiden standardointielimet eivät välttämättä ole samoilla linjoilla kuin maan politikkaa ajavat elimet. WG mainitsi, että standardeista saadaan ehkä hyötyä joissain kohdissa vasta monien vuosien aikajänteellä, kun taas politiikkaa tehdään lyhytjännitteisemmin. MR tunnusti, että monet standardeista ovat nyt liian abstraktilla tasolla. IHE ja Continua määrittelevät käyttötapauksia, joissa asioita toteutetaan käytännönläheisemmin ja ne täydentävät virallista standardointia. Ian Shepard (IS) halusi tuoda esiin, että eurooppalaisella standardoinnilla on vielä merkitystä, sillä maailmanlaajuisesti ei näytetä voivan ratkaista kaikkia standardointitarpeita. IS sanoi, että standardointi on painottunut ISO-tasolle, koska ekspertit menivät sinne. Seuraus oli, että standardointityö on kestänyt kaksinkertaisen ajan.

Jäsenmaiden tilanteiden kartoitus

Kokouksessa kierrätettiin WG I:n puheenjohtajan Stephen Kayn kokoama ja samalla henkilökohtainen näkemys yhteenvedosta jäsenmaiden puhelinhaastatteluista. Jäsenmaita tavoitettiin melko hyvin, mutta ei kuitenkaan kaikkia. Ennen kyselykierrosta luultiin, että TC251:stä oltiin jo valmiita luopumaan, koska osanotto on ollut niin ohutta. Tämä osoittautui kuitenkin - yllättäen - harhakäsitykseksi. TC251:een ja eurooppalaiseen standardointiin suhtauduttiin odotettua paremmin, joskin ongelmia tunnistettiin. Havaittiin myös, että TC251:n sähköpostit eivät tavoittaneet oikeita ihmisiä ja siksi ei aina ole saatu vastauksia kysymyksiin. Kaikissa jäsenmaissa standardointiorganisaatio ei oikein toimi. Standardien toimeenpano ei myöskään oikein toimi, koska standardin valmistuessa jäsenmaissa ei ole kyvykkyyttä ottaa standardeja käyttöön ilman tukea. Haastatteluissa saatiin myös paljon ristiriitaisia vastauksia eri maista. Havaittavissa oli myös standardointivastaisuutta, koska standardit ovat tulleet hitaasti eivätkä ole olleet käyttökelpoisia. Joitain toisia standardointiorganisaatioita pidettiin vakuuttavampina. Loppujen lopuksi jollain tavalla terveydenhuollon tietoja on sähköisesti tallennettava ja siirrettävä, jotta niitä voitaisiin myöhemmin käyttää ja se tapa, jolla tiedot tallennetaan, on sitten se standardi. SK:n mielestä TC251:n tulee hyväksyä standardeja, vaikka niitä ei välttämättä tarvitse tuottaa kaikkea itse.

MR piti erittäin huolestuttavana sitä, ettei jäsenmaiden delegaatioiden johtajiakaan tavoitettu, kun otettiin yhteyttä kansalliseen standardointielimeen. Se osoittaa, että monessa maassa järjestelmä ei toimi. Liian monessa maassa asiat ovat terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin osalta liian sekaisin. SK toi esiin, että kansallisia standardointielimiä voitaisiin tukea enemmän tiedonvälityksessä. Standardointikokouksiin ilmestyy ihmisiä jäsenmaista, jotka "edustavat" maitaan, mutta eivät edes tiedä omaa standardointiorganisaatiotaan. He voivat kuitenkin olla eksperttejä omalla alueellaan ja siksi heitä on hyväksytty kokouksiin, koska ollaan iloisia, että ylipäätään joku ilmestyy paikalle.

Tanskan näkemys TC251:n tilanteesta

Tanskan valtuuskunnan johtaja piti esityksen TC251:n tilanteesta tanskalaisesta näkökulmasta. Hänen SWOT-analyysinsa oli seuraavanlainen:

CEN/TC251:n vahvuudet

CEN/TC251:n heikkoudet

CEN/TC251:n uhat

CEN/TC251:n mahdollisuudet

Todettiin, että ISO/TC215:n kautta tulee paljon standardeja, mutta niiden laatu vaihtelee. Siksi TC215 ei voi korvata CEN/TC251:ä. Lisäksi ISO/TC215:n standardinvalmisteluprosessi tyhjästä valmiiksi on vielä CEN/TC251:kin hitaampi.

Alpo Värri (AV) kysyi CEN&CENELECin (CnC) edustajalta (Alexandre Della Faille De Leverghem), mitä mahdollisuuksia CnC:llä olisi tarjota www-julkaisutilaa TC251:lle, koska CEN/TC251:n tuotoksia tunnetaan kovin huonosti. MR täydensi muistuttamalla, että kaikkia TC251:n tuottamia standardeja ei edes löydy CEN:n www-palvelusta. Vastaus oli, että nykyisellään www-tilan tarjoamismahdollisuutta ei ole. AV totesi, että on selvää, että TC251:llä on markkinointiongelma, joka tarvitsee ratkaisun. AV:n näkemystä tuettiin muustakin TC251:n johdosta ja tähän asiaan tullaan vielä palaamaan.

Kehittämis- ja keskustelukohteita

Jäsenmaiden haastattelujen perusteella tunnistettiin joukko keskustelua kaipaavia asioita, joihin toivottiin saatavan näkemyksiä jäsenmaiden edustajilta. Näitä olivat mm.

Kokouksessa ei ollut aikaa käsitellä näistä kuin kolmea aihetta ryhmissä, joiden keskustelutulokset koottiin lopuksi yhteen:

TC251 standardeja välittäväksi organisaatioksi? MR: TC251:n täytyy esimerkein osoittaa, että TC251:n tuotoksilla on merkitystä ja niitä käytetään ennen kuin seuraavan kerran menemme anomaan EU:n Komissiolta rahaa standardointityöhön. SK muistutti, että eri toimenpiteillä on erilainen hinta ja niitä on verrattava käytettävissä oleviin resursseihin.

TC251:n tulosten markkinointi

Pier Angelo Sottile Italiasta kertoi, että Italiassa ainakin pari aluetta on ottanut HISAn alueelliseksi standardikseen. Miten tällaiset tiedot kerättäisiin ja kerrottaisiin muillekin?

Miten tehostetaan TC251:n toimintaprosesseja

Luuc Posthumus ehdotti, että kahden työryhmän puhenjohtajan kauden päättyessä ei enää nimitettäisi uusia puheenjohtajia WG III:n ja WGIV:n puheenjohtajien tilalle, kun heidän kautensa päättyy 2012. RS mainitsi, että työryhmien lakatessa, myös TC251:n johtoryhmä hajoaa. Työryhmien ei välttämättä tarvitsisi tehdä kovin paljoa. Enemmistö läsnäolijoista oli sitä mieltä, että työryhmärakenne säilytetään toistaiseksi. Siksi myös kutsut työryhmien puheenjohtajiksi WG III ja WGIV lähetetään tänä vuonna.

Työkohde-ehdotus Electronic Data Format - Sleep and EEG (EDF-SE) äänestyksessä jäsenmaat eivät ilmoittaneet riittävästi eksperttejä työkohdetta työstämään. Nyt olemassaolevien eksperttien täytyy tehdä työtä ilman mandaattia ja äänestyttää valmiimpi tulos.

Alpo Värri 16.3.2012