CEN/TC251-kokous Brysselissä 17.6.2015

Kokouksen pääaiheena oli CEN/TC251:n työryhmärakenneuudistus edellisen kokouksen jälkeen hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Puheenjohtajana toimi TC251:n puheenjohtaja Robert Stegwee (RS) ja sihteerinä TC251:n sihteeri Shirin Golyardi (SG). Edustettuina olivat, Sveitsi, Ruotsi, Norja, Italia, Itävalta, Hollanti, Suomi, Tanska, Hollanti (Webex-yhteydellä) ja Englanti sekä HL7/Eurooppa.

Puheenjohtajan raportti, Robert Stegwee

Viime kokouksessa oli työn alla toimintasuunnitelman käsittely. Sitä ei voitu täysin viimeistellä, koska odoteltiin tiettyjen EU-rahoitteisten projektien hyväksyntätietoja. Nämä on nyt hyväksytty: eStandards (TC251 partnerina), OpenMedicine (TC251 partnerina), AccessCT (TC251:n jäsen eksperttinä) ja ValueHealth (TC251:n jäsen eksperttinä). EU on muodostamassa terveydenhuollon tietotekniikan standardointijärjestöjen yhteistyöelintä Eurooppaan (SDO platform) ja CEN/TC251 on siinä mukana.

TC251:n täytyy parantaa viestintäänsä ja työryhmärakenne on uudistettava. Eurooppalaisten alan tutkimus- ja kehiotyshankkeiden ja TC251:n välillä täytyy olla kahdensuuntaista vuoropuhelua. Kansallisten standardointielinten olisi hyvä olla yhteistyössä muiden terveydenhuollon tietotekniikan standardointiorganisaatioiden paikallisosastojen ja osaamiskeskusten kanssa sekä ministeriöidensä eHealth Networkin edustajien kanssa. Muuten voi syntyä yhteentoimimattomia päätöksiä. RS haluaisi eHealth Networkissä aktiivisten Saksan ja Ranskan osallistuvan myös TC251:n työhön.

Christian Hay (CH) Sveitsistä kertoi kontakteistaan ranskalaisiin. Ranskalaiset tulevat mahdollisesti osallistumaan jo Bernin ISO/TC215-kokoukseen marraskuussa 2015.

RS kertoi, että eurooppalaisista hankkeista saattaisi tulla patient summary työkohteeksi TC251:lle. Muiden asioiden tulo standardointikohteiksi on epävarmempaa. Projektit ovat vastaa aloittamassa ja kaikki ei ole vielä tiedossa tässä vaiheessa.

Joint Initiative Council (JIC) ja sen uusi strategia

JIC on terveydenhuollon tietotekniikan standardointijärjestöjen yhteistyöelin, joka pyrkii koordinoimaan alan standardointia alan tärkeimpien organisaatioiden kesken. Sen puheenjohtajuus vaihtui juuri IHTSDO:lle (Snomed). IHTSDO haluaa uudistaa menettelytapoja ja asettaa tavoitteeksi strategisen johtajuuden määritellä joukon soveltamiskelpoisia standardeja terveystiedon jakamiseen. Tätä kutsuttiin San Franciscon julistukseksi. Toistaiseksi tämä on vasta julistus ja jää nähtäväksi, mihin se johtaa.

CH kertoi, että JIC on päässyt eteenpäin, sillä standardointijärjestöt ovat nyt tutustuneet toisiinsa ja työ voi johtaa konkreettisempiin tuloksiin. RS piti tätä uutena alkuna JIC:n toiminnan tehostumisessa, vaikka JIC:llä on jo tuloksia eri alueilla ja niistä voidaan olla ylpeitä. Standardien sovellettavuus on nyt entistä enemmän  tavoitteena.

Pier-Angelo Sottile (PAS) kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että JIC:n toiminta tehostuu, koska Italiassa on ollut vaikea tehdä kansallista yhteistyötä eri standardointijärjestöjen välillä. Paikalliset säännöt ovat haitanneet tätä yhteistyötä. RS kertoi, että Hollannissa vastaavassa yhteistyössä on jo edistytty. (Kanadassa on tässä jo onnistuttu. Yhteistyöelin on Canada Health Infoway.)

Työryhmien puheenjohtajien raportit

WG I:n raportin esitti varapuheenjohtaja Pier-Angelo Sottile Stephen Kayn poissaollessa. Concurrent Use -aloite (standardien HISA, ContSys ja EN 13606-sarja) on pitänyt kokouksen uhdessä Semantic Health Net -projektin (http://www.semantichealthnet.eu/) kanssa. Tästä yhteistyöstä odotetaan syntyvän julkaisuja, jotka levittävät tietoa Concurrent Use -standardeista. Toisessa kokouksessa keskityttiin ContSysin ja HISAn väliseen yhteentoimivuuteen, kun aikaisemmin oli keskitytty 13606:n ja ContSysin yhteispeliin. Tämä vaikuttaa HISAn päivitykseen. Enterprise Viewpoint -tasolla on erityisesti päivitettävää, mutta muitakin päivitetään standardien yhteentoimivuuden vuoksi. PAS toivoo, että päivitys olisi CEN/TC251-vetoinen. WG I on yhteydessä EU-hankkeisiin kuten Antilope, Trillium Bridge.

ISO/TC215/WG1 ja CEN/TC251/WG I kokoontuivat yhdessä Berliinissä. CEN:n ja ISOn yhteistyö liittyy 13606:een. CIMI-aktiviteetti liittyy myös tähän. ContSys-työtä arvostetaan entistä enemmän, mutta se on kärsinyt ISO:n keskussihteeristön ongelmista tuottaa valmiista työstä julkaisu (11 kk eikä vieläkään valmista). Detailled Clinical Models on myös tulossa pian julkaistuksi. Electronic Health Record (EHR) & Personal Health Record (PHR) functional models (HL7-johtoiset) ovat läpäisseet äänestykset ja tulossa pian julkaistavaksi. Genomidatan metadata-asioita on tulossa Eteleä-Koreasta ISO/TC215:lle uusiksi työkohteiksi.

WG III:n entinen puheenjohtaja oli lähettänyt kokoukselle raportikseen ISO/TC215/WG4:n raportin ISO/TC215-yleiskokoukselle San Franciscosta huhtikuussa 2015. Kokoukseen osallistuttiin 11 maasta, 24 eksperttiä oli paikalla. WG4 teki paljon päätöslauselmaehdotuksia ja ne löytyvät hyväksyttyinä ISO-kokouksen päätöslauselmaluettelosta.

Alpo Värri (AV) raportoi WGIV:n viimeaikaisista tapahtumista. WGIV kokoontui viimeksi Berliinissä lokakluussa 2014 ja osallistujia oli kuusi. WGIV:n työohjelman kohteista kaikki lukuunottamatta SCP-ECG-standardin EN 1064 päivitystä ovat peräisin IEEE 11073 -komitealta, jossa niiden sisällöstä päätetään. SCP-ECG-standadin päivitys edistyy. Siihen lisätään mahdollisuus pitkäaikais-EKG:n ja rasitus-EKG:n tallennukseen. Sen käyttämiä koodistoja täydennetään viimeisimmillä päivityksillä muista koodistoista. Hankalinta näyttää olevan standardin tekeminen yhteensopivaksi ISO/IEEE 11073-10102 Annotated ECG -standardin kanssa, koska se on niin laaja ja vaatii hieman monimutkaisempia tietorakenteita. Japanilaisten valmisteilla oleva MFER-standardiperhe ISO 22077-X on osittain päällekkäinen tulevan SCP-ECG:n kanssa. Siksi pyritäänkin jonkinasteiseen yhteistyöhön rasitus-EKG:n osalta (ISO/DTS22077-4). Ensimmäistä valmista luonnosta uudesta SCP-ECG:stä odotetaan syksylle 2015. Lisäksi itävaltalaiset ovat laatimassa kansallista standardia aiheesta, eri pohjalta.

Spirometriaraportin osalta tilanne ei ole kehittynyt suotuisasti. ISO/TC215/WG2 päätti, että espanjalaisten tekemä HL7/CDA-pohjainen standardiluonnos pitää ensin valmistella paremmin HL7:ssä ennen sen jatkokäsittelyä WG2:ssa. Asiaa hoitamaan nimetty Philipsin John Rhodes ei ole kuitenkaan raportioinut mitään edistystä puolessa vuodessa. Kokous päätti yrittää vauhdittaa hanketta JIC:n kautta koittaen ottaa sen esimerkkitapaukseksi standardointijärjestöjen välisestä yhteistyöstä. William Goossen Hollannista ehdotti, että standadeissa kuten SCP-ECG ja spirometriaraportti tulisi ottaa huomioon standardin Detailled Clinical Models vaatimukset.

EDF-SE eli Electronic data format for sleep and EEG ei ole edennyt WGIV:ssä, mutta Bob Kemp kumppaneineen on päivittänyt spesifikaation tukemaan myös videotallennusta. EDF:n saaminen viralliseksi standardiksi saattaa vaikeutua nyt, kun japanilaiset ovat saaneet oman MFER-standardinsa ISO-standardiksi 22077-1.

AV raportoi myös ISO/TC215/WG2:n ja JWG7:n tapahtumista San Franciscon kokouksessa ja sen jälkeen. WG2 on se työryhmä, jonka kautta HL7:n Reference Information Model (RIM) päätyi ISO-standardiksi ja jolle kuuluu DICOMin vahvistaminen ISO-standardiksi. WG2:n asialistalle ovat yhä enemmän tulossa "omics-standardit". Eniten keskustelua herätti WG2:n päätöslauselma ottaa esityökohteeksi aihe Trans National Health Record ja sen liittyminen eurooppalaiseen rajat ylittävään terveystiedon standardointiin.

JWG7:n päätuotteet ovat 80001-sarja Application of risk management for IT-networks ja terveydenhuollon ohjelmistotuotantoon liittyvät standardit 62304 Software life cycle processes (toisen version päivitys aloitettu) ja 82304-1 Health Software - Part 1: General requirements for product safety (DIS-äänestys odottetavissa kesällä 2015). JWG7:n perustama ohjelmistoalueen ad hoc -ryhmä on määritellyt kehikon, johon JWG7:n standardit on jatkossa tarkoitus sovittaa. Euroopan lääkintälaitevalmistajien COCIRin suhtautuminen tähän kehikkoon on kuitenkin ollut kielteinen. 

EU:n Komissio teki kesällä 2014 kyselyn mHealth-asioista ja julkaisi samaan aikaan Komission työpaperin asiasta. Työpaperissa mainittuun ohjelmistojen turvallisuuteen liittyy valmisteilla oleva em. 82304-standardi. EU:n mHealth-kyselyn tulokset osoittivat, että tietoturva ja yksityisyyden suoja nousivat tärkeiksi vaatimuksiksi terveyssovellutuksille. Myös yhteentoimivuutta muihin terveydenhuollon tietojärjestelmiin toivoittiin. Turvallisuuteen liittyvä sääntely ja sen tarkempi soveltaminen mHealth-puolelle koettiin myös tarpeelliseksi, joskin tässä tullaan kohtaamaan haasteita mHealth-sovellutusten suuren määrän takia. Jeremy Thorp Englannista (JT) kertoi, että Englannissa on pyritty laatimaan hyväksymiskriteereitä mHealth-sovellutuksille. Tästä toivottiin lisää tietoa TC251:lle ja JT lupasi toimittaa sitä. Lisäksi JT kertoi, että Euroopassa suunnitellaan jotain teollisuusvetoista käyttäytymissäännöstöä mHealth-sovellutusten tekijöille.

AV:n toinen toimikausi työryhmän puheenjohtajana päättyi tähän kokoukseen. RS kiitti AV:tä aktiivisesta toimimnnasta ja toivoi AV:n vaikuttavan TC251:n rakennemuutoksen toimeenpanossa.

CH raportoi ISO/TC215/WG6-työryhmän aktiviteeteista apteekkien/lääkkeiden tietotekniikkaan liittyen. Lääkevalmisteiden tunnistamiseen liittyvät IDMP-standardit ovat oleellisia myös Euroopan kannalta. Sovellutusohjeita näille standardeille valmistellaan. Heinäkuussa 2016 IDMP:llä pitäisi olla lakien mukainen käyttöönottopakko. CH piti kuitenkin aikataulua liian tiukkana. USA:n FDA:n odotetaan olevan valmiina IDMP-standardien toteuttamiseen vuonna 2016. Lääkkeisiin liittyviä yksityiskohtia on paljon ja eksperttejä ei ole aivan tarpeeksi. ISO 20440 on sovellutusohje ja CH:n mukaan melko helposti ymmärrettävä. Se on tulossa DTS-äänestykseen kesäkuussa 2015. Samaan aikaan tulee kommentoitavaksi myös sovellutusohje ISO 20451 ja ISO 20443. ISO 19844 sovellutusohje on tulossa änestykseen vasta marraskuussa 2015. Näiden sovellutusohjeiden laatimisen yhteydessä on huomattu tarpeita tehdä tarkennuksia myös niihin liittyviin perus-IDMP-standardeihin.

On olemassa lääkintälaitteita, jotka sisältävät lääkkeen. Nämä ovat kahden eri säännöstön alaisia. ISO/TC215/WG2:ssa ei tätä puolta tunneta juuri lainkaan, kertoi CH.

Medicinal Product Dictionaries (MDP) -työkohde liittyy apteekin tietojärjestelmiin. Se liittyy myös IDMP-standardeihin. MDP-esistandadiin tuli aika paljon kommentteja ja uusi luonnos tuli äänestettäväksi 15.6.2015. Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelystandardi DIS17523 ei standardoi itse reseptiä vaan sitä, mitä sähköiseltä reseptiltä vaaditaan. Se on tulossa FDIS-äänestykseen elokussa 2015 saksalaisten vastakkaisista kommenteista huolimatta.

IHE Medication Management on kuvaileva dokumentti, jota on ehdotettu teknilliseksi raportiksi WG6:lle. Uuden työkohteen ehdotus tulee äänestettäväksi lähiaikoina. ISO/TR22790 poistetaan ohjelmasta ja TS22224 sähköisistä lääkkeiden haittavaikutusilmoituksista tulee päivitettäväksi, jos syyskuussa 2015 päättyvä äänestys tämän mahdollistaa.

IHE, HL7 ja ISO ovat pitäneet yhteiskokouksen Pariisissa. Siihen osallistui 25 eksperttiä. HL7:n FHIR liittyy aiheeseen ja siitä pidetään työpajoja. Lisätietoa näistä saa CH:lta.

TC251:n sihteeristön raportti

SG oli jo toimittanut raportin kirjallisena, mutta täydensi sen tietoja suullisesti. SG on myös ISO/TC215/WG6:n sihteeri eikä pysty seuraamaan muita työryhmiä ISOssa kovin tarkkaan. Hän pyysi europpalaisia eksperttejä muissa ISO/TC215:n työryhmissä informoimaan ISO/TC215:n työkohteista, jotka soveltavat Wienin sopimusta, sillä ne vaativat erilaista hallinnollista menettelyä CEN:n puolella. CEN/CENELECin säännöt ovat hieman muuttuneet ja uusia sääntöjä pitää nyt soveltaa. Standardien hyväksymismenettely voi joissain tapauksissa nopeutua, jos lausuntokierroksella ei ole tullut vastustusta luonnoksiin.

Tiedotustoiminta TC251:n aktiviteeteista

TC251 on tuottanut uutiskirjeitä toiminnastaan noin kahdesti vuodessa. Uusinta yritetään saada aikaiseksi vielä kesän 2015 aikana. Www-sivusto on olemassa tiedotusta varten (www.ehealth-interop.nen.nl), mutta sitä ei ole hiljattain päivitetty. Päivitys on kuitenkin suunnitteilla. Alan standardointikokouksista on kalenteri JIC:n sivustolla.

CH totesi, että TC251 ei ole parhaimmillaan tiedotusasioissa. GS1:ssä on tapana, että kunkin alueen vetäjä tuottaa lyhyen tiedotteen alueestaan joka toinen kuukausi. CH ehdotti, että SG kokoaisi lyhyistä tiedotteista pienempimuotoisen tiedotteen useammin.

Eri maissa on erilaisia tiedonlevitystapoja terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnista. Erilaisia ongelmia tiedotuksessa on myös kansallisella tasolla. Englannissa BSI ei juuri kannusta tiedotukseen eikä Itävallassakaan tavoiteta kaikkia oikeita tahoja. Björn-Erik Erlandsson (BEE) kertoi, että Ruotsissakin on parantamisen varaa. Ruotsissa yritetään parantaa tiedonvaihtoa HL7/Ruotsin ja SIS:n välillä. Norjassa on uusi kansallinen eHealth www-sivusto tiedotukseen ja siitä on tarkoituksena tehdä keskeinen tiedotuskanava. Lyhyitä puolen sivun uutisia Euroopasta voitaisiin julkaista myös tällä kanavalla ja niitä toivotaan. Hollannissa SG:n tiedotteet tulevat miltei automaattisesti kansallisen seurantaryhmän asialistalle. Catherine Chronaki (CC), HL7/Eurooppa ehdotti, että kansalliset sihteeristöt tiedottaisivat muistakin kuin ISO- ja CEN-standardeista omissa tiedotteissaan. SG kertoi, että Hollannissa on yhteistyötä, mutta siinä on vielä haasteita. Hänen rooliinsa kuuluu promotoida ISO- ja CEN-standardeita. BEE piti JIC:n tiedotusta mahdollisuutena parantaa kansallista tiedotustakin, mutta myöskään JIC ei päivitä www-sivustoaan riittävän usein. RS lupasi tuottaa lyhyempiä tiedotteita nykyistä useammin.

TC251:n työryhmärakenteen uudistaminen

Taustana uudistukselle on kahden TC251:n työryhmän (WG) vaipuminen unitilaan ja TC251:n toiminnan kattavuuteen tullut aukko tämän takia. Siksi on luonnosteltu kahden työryhmän rakennetta, jossa kenttä jaetaan uudelleen. Näiden kahden työryhmien välillä tulee myös olemaan hieman päällekkäisyyttä. Suora kopio ISO/TC215:n rakenteesta ei ole tarpeen, koska Euroopassa ei toimita niin aktiivisesti kaikilla alueilla. Kun tulee tehtäväksi standardointiprojekti, sitä varten kootaan ryhmä, joka toimii jonkin työryhmän alaisuudessa. Kansallisesti riittää todennäköisesti yksi seurantaryhmä koko TC251:n alueelle.

BEE kysyi, aikooko CEN/TC251 standardeja lainkaan. RS sanoi, että on vielä mahdollista tehdä standardeja TC251:ssä, jos mikään globaali standardointiorganisaatio ei tarvittavaa standardia tee. RS sanoi, että vuoden päästä tarkastellaan, kuinka hyvin uusi organisaatiorakenne toimii. CEN/TC251:n WG-ekspertin rooli on jatkossa enemmänkin havainnoijan ja kommentoijan rooli ja standardin kirjoittajan rooli ISO/TC215:n puolella. Jos standardien laatimista tarvitaan, osa heistä tulee varmaankin olemaan WG-eksperttejä. WG:n rooli on siten seurata oman alueensa standardointia ja kerätä niihin kommentteja. SG muistutti, että työryhmissä pitäisi olla kyky pitää yllä jo laadittuja TC251-standardeja, jos niihin on tarvetta. SG muistutti, että vaikka rooli olisi havainnoijan rooli, WG-eksperttejä kutsutaan silti eksperteiksi CENin sääntöjä noudattaen.

Käsiteltiin luonnosteltuja uusien työryhmien WG1 ja WG2 toimialakuvauslausekkeita (scope). Keskusteltiin, mihin työryhmään HISA-työkohde kuuluu. Luonnoksessa se oli WG2:ssa, mutta AV:n ja PAS:n mielestä se kuuluisi WG1:lle.

Uusien työryhmien nimet voisivat olla

CEN/TC251 Health Informatics WG I Concept oriented specifications
CEN/TC251 Health Informatics WG II Implementation and Technology oriented specifications

Pöydällä olivat myös taustalle jääneet ehdotukset:

WG I Concept-oriented deployment and interoperability
WG II Implementation/technology-oriented deployment and interoperability

Työryhmien toimialalausekkeet päivittyvät sitten, kun työryhmät ovat kokoontuneet keskustelemaan niiden sisällöstä. Alustavat lausekkeet ovat melko tarkkaan ne, jotka oli toimitettu tämän kokouksen materiaaleissa (dokumentti N15-029). Hieman yksinkertaistaen uusi WG I muistuttaa lähinnä entisten WG I:n ja II:n yhdistelmää ja uusi WG II on toimialataan laajentunut entinen WG IV. Tietoturva-asiat ovat yhteisiä kummallekin työryhmälle. Uusiin työryhmiin ryhdytään rekrytoimaan jäseniä. Kansallisilta seurantaryhmiltä pyydetään ehdotukset eksperteiksi syyskuun puoliväliin 2015 mennessä. Syyskuun puolivälissä on myös tarkoitus päättyä äänestys uusien työryhmien kuvauksista. Ennen kuin uudet työryhmät aloittavat, täytyy vanhojen jatkaa muodollisesti toimintaa (WGIV tosin ilman puheenjohtajaa). Uusien työryhmien sihteeristöt ja puheenjohtajuudet julistetaan jonkun ajan kuluttua haettaviksi. Uudet työryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran Bernissä ISO/TC215 & CEN/TC251 -kokouksessa marraskuussa 2015.

Raportti alaan liittyvistä EU-projeteista ja aloitteista

Antilope-projekti päättyi tammikuussa 2015 ja sai EU:n Komissiolta hyvän arvion. Siitä ei kerrottu tämän enempää, mutta sen tuotoksia on verkossa saatavilla osoitteesta http://www.antilope-project.eu/front/.

Standardisation Platform tai SDO Platform on EU:n Komission kaavailema toimielin, joka ottaa huomioon kaikki terveydenhuollon tietotekniikan standardointiorganisaatiot ja valitsee niiden tuotoksista sopivimmat EU:n yhteentoimivuusmääritysten perustaksi. Tarkoitus olisi, että kyseisestä elimestä tulisi pysyvä ja rahoitettu elin. Rahoituksen ja organisaatiorakenteen yksityiskohdat ovat täysin avoinna. Kesäkuussa 2016 sen työohjelman pitäsi olla valmiina.

CC keroi Trillium Bridge -projektista (http://www.trilliumbridge.eu/) ja pyysi kommentoimaan sen tuloksia. Projektin tarkoituksena oli kehittää tapa potilaskertomuksen yhteenvedon välityksestä USA:n ja EU:n välillä. Eurooppalainen määritys oli epSOS-pohjainen ja USAssa Continuity of Care Document (CCD) ja näitä vertailtiin. CCD on epSOS-versiota laajempi. USAssa Office of the National Coordinator ja Euroopassa EU:n Komissio olivat projektin "asiakkaita". Tuloksena oli suositus laatia International Patient Summary -standardi josta esimerkiksi turisti hyötyisi sairastuessaan ulkomailla. Korostettiin, että tämä on eri asia kuin ISO/TC215/WG2:n listalla ollut työkohde-ehdotus Trans National Health Record. Patient Summary sisältäisi rokotukset, allergiat, lääkitykset, aikaisemmat sairaudet, tehdyt leikkaukset ja implantit. CH ISO/TC215/WG6:n puheenjohtajan oli huolissaan siitä, miten lääkitystieto siirtyy laadukkaasti suhteessa muihin alan standardeihin. Aikataulu valmiille työlle voisi olla sellainen, että standardia voisi implementoida ehkä aikaisintaan vuonna 2020. AV ehdotti, että katsottaisiin ISO/TC215:n terveyskorttistandardeja, koska siellä on jo tehty yhteenvetotietoja potilaista.

CH kertoi puoli vuotta käynnissä olleesta OpenMedicine-EU-projektista (http://cordis.europa.eu/project/rcn/194104_en.html, http://wiki.hl7.org/images/5/55/OpenMedicine_HL7PharmaWG_20150119_1.pdf). Sen on tarkoitus jatkaa epSOS-projektin ongelmien ratkaisua. Projektin tarkoituksena on ratkaista lääketietojen vaihto EU:n alueella ja helpottaa EU:n ja USA:n lääkitystietojen vaihtoa. Projektin perustana ovat IDMP-standardit.

E-standards-projektia (http://www.estandards-project.eu/) ja muita EU-projekteja ei ehditty käydä läpi ajanpuutteen vuoksi. AssessCT (http://www.assess-ct.eu/) koskee kliinistä terminologiaa, käytännössä SNOMED-CT:n käyttöä yleiseurooppalaisesti tai vaihtoehtoa sille. ValueHealth (http://www.valuehealth.eu/) pyrkii kehittämään liiketoimintamallia kestävälle yhteentoimivuudelle.

Yhteistyö kansallisten standardointijärjestöjen, paikallisten JIC:n jäsenjärjestöjen ja kansallisten osaamiskeskusten välillä.

Tästä aiheesta pyydettiin vastauksia jäsenmailta mutta aika vähän niitä saatiin. Tanskassa asiassa on edistytty. IHTSDO on ainoa organisaatio, joka ei ole tässä kunnolla mukana Tanskassa. Nictiz on Hollannissa vastaava yhteenliittymä. Italia toivoi tukea tällaisen yhteistyön aloittamiseksi. Italiassa HL7 on aktiivinen sovittamaan HL7-standardeja kansalliseen käyttöön. Dokumenttien IPR-oikeudet ovat osa ongelmaa, sillä jos HL7-pohjaisesta työstä tulee kansallinen standardi, HL7 menettää siihen oikeutensa. Itävallassa on Interoperability Forum, jossa tehdään kansallista yhteistyötä hyviin henkilösuhteisiin perustuen.

Päätökset

Seuraavat kokoukset

Lisäksi CEN/TC251 voisi pitää informaatiotilaisuuden eurooppalaisesta standardoinnista ja projekteista Bernin kokouksen yhteydessä. Keskusteltiin myös CEN/TC251-kokouksesta Bernin kokouksen yhteydessä, mutta tähän ei päädytty. Syksyllä 2015 voi siksi olla vielä CEN/TC251-kokous. Vuodelle 2017 tarvittaisiin eurooppalainen isäntä ISO/TC215-kokoukselle. Englanti on jo tarjoutunut, mutta tätä ei ole vahvistettu ja siksi ollaan yhteydessä ISO/TC215:een asiasta.

Alpo Värri, TTY/Signaalinkäsittelyn laitos, 23.6.2015