Health Information Technology Global Summit 5

Durham, USA 18.10.2009

Sähköisten terveyskertomusten käyttöä eri puolilla maailmaa esitellyt Health Informatics Standardisation Global Summit järjestettiin ennen varsinaista ISO TC215 standardointikokousta. Kuulijoita oli yli 100 ja tilaisuudesta sai aika hyvän kuvan eri maiden tilanteesta. Yun Sik Kwak avasi kokouksen. Chris Chute, USAn delegaation johtaja esitteli avainpuhujan Charles Friedmanin (CF), joka edusti USAn valtion ylläpitämää organisaatiota Office of the National Coordinator, USA.

USA

CF kertoi, että USAssa terveydenhuoltojärjestelmä on pääosin yksityinen. Se ei oikein toimi, koska se on kallis eikä se ole kaikkien ulottuvilla. 100000 kuolemaa vuodessa tapahtuu turhaan estettävissä olevista lääketieteellisistä syistä. Uudistusta tarvitaan ja se on yksi pääuutisaiheista nykypäivinä. Terveystietojen käsittelyssä on puutteita. Tiedonpuute johtaa yhteen seitsemästä sairaalaanotoista ja mm. 20 % laboratorionäytteistä on turhia.

Office of the National Coordinator (ONC, lisätietoja: http://healthit.hhs.gov/) perustettiin 2004. Sen tarkoituksena on saada aikaan yhteentoimiva terveydenhuollon IT infrastruktuuri. Sen tarkoitus on tarjota yhteentoimivuutta ja kansalaisille mahdollisuus hallita terveystietojaan. Ottaa aikansa, ennen kuin teknologia otetaan käyttöön ja siitä vielä hieman aikaa ennen kuin terveydenhuollon prosessit muuttuvat sitä täysin hyödyntämään.

Presidentti Bushin aikaan ONC sai 60 M$ vuodessa valtiolta. Yksityisrahoitustakin toivottiin, sillä tätä pidettiin pienenä summana. Yksityistä tukea ei tullut, koska hyötyjät olisivat olleet eri joukko kuin maksajat. Tavoitteina oli saada kuntoon tietotekniikan avulla parannuksia terveydenhuoltoon, kansalaisten omiin mahdollisuuksiin hallita terveystietojaan, kohentaa kansanterveyttä ja hoidon laatua ja parantaa hätätilavalmiutta.

Barak Obama asetti tavoitteen tietokoneistaa terveydenhuollon viidessä vuodessa. ARRA-säädöksellä sijoitettiin kaksi miljardia dollaria tämän toteuttamiseksi. David Blumenthal tuli uudeksi kansalliseksi Health IT:n koordinaattoriksi. USA nousi nyt niiden maiden joukkoon, jotka tuklevat kansallisesti sähköisiä terveystietoratkaisuja.

Vuonna 2008 14 % terveystiedoista oli sähköisiä perustasolla ja vain 4 % järjestelmistä oli täysin kattavia. Sairaaloista 11 %:lla on perussysteemi, 1.5 % omistaa kattavan systeemin. Kuitenkin laboratorioista ja radiologiajärjestelmistä 77 % on sähköisiä, lääke/allergiavaroituksista 45 % ja lääkelistoista 45 % on sähköisiä. Kansallinen terveysverkko toimii internetissä. Siinä on tietenkin käytössä turvamekanismeja.

USAssa on valmisteilla terveydenhuollon tietotekniikan HITECH-suunnitelma, jonka budjetti on merkittävä. Se on osin vielä luottamuksellinen. Se pohjautuu lakiin ja on aika yksityiskohtainen, joten selkeä toteuttaa. ONC koordinoi asiat kansallisesti ja siitä on lailla tehty pysyvä elin. Vuodesta 2011 alkaen niille terveydenhuoltoyksiköille, jotka liittyvät sähköisiin systeemeihin hyväksytysti annetaan tukirahaa. Sitä arvellaan kuluvan 17.2 miljardia dollaria. Tämän lisäksi kuusi erillistä rahapottia on lisäksi jaossa. Tietoturvaakin parannetaan nykyisestä. Kaksi kansallista neuvontakomiteaa perustettiin: Policy ja Standardit. Strateginen suunnitelma päivitetään. Standardisointi ja sertifiointikriteeristö otetaan käyttöön. Kansallinen terveysverkko otetaan hallintaan.

Kriteerejä valtion yksityisille terveydenhoito-organisaatioille maksettavalle tuelle ovat:

Yksityisyydensuojan parannuksia

ONC tulee paitsi jakamaan rahaa, myös kehittämään koulutusta, edistämään standardeja ja sääntöjä. Friedman kertoi, että ONC:n ideana on oppia muusta maailmasta, jakaa kokemuksia, tehdä yhteistyötä ja innovaoida globaalisti. Pariisissa syksyllä 2008 pidetystä konferenssista on tehty julkaisu Friedman et al. ”Across the Atlantic cooperation to address international challenges in eHealth and health IT: Managing toward a common goal” lehdessä International Journal of Medical Informatics.

Brasilia

Jussara Macedo kertoi Brasialian terveydenhoitokortista, jota pidetään tällä hetkellä tärkeänä kansallisena hankkeena (CNS = kansallinen terveyskortti. SUS = kansallinen terveysjärjestelmä). Nyt Brasiliassa on 143 miljoonaa rekisteröitynyttä ihmistä CNS-systeemissä ja se on noin 90 % väestöstä. Tuplarekisteröintejä on, 130 miljoonaa on kaikenkaikkiaan asianmukaisia. Terveystiedot hajallaan eri puolilla.

On tehty kartoitus kortin käytöstä. Standardeja ei kovin paljoa noudateta, mutta 8/10 ISO TC215 21549 korttistandardista otetaan käyttöön. CNS-kortista tulee avain kansalliseen terveystietovarastoon. Sen käyttöön asetetaan paljon toiveita. Sen olisi tarkoitus yhdistää eri kansalliset ID-systeemit. On olemassa paljon terveydenhuoltoon liittyviä verkostoja, joita CNS:n tulisi yhdistää. Ehdotetaan kansallisen tietoverkoston perustamista semanttisena verkkona. Kansallinen tietovarasto on myös tavoitteena. Se muistuttaa Suomen Kanta-hanketta. ISO/TC215:ltä toivotaan koherentteja standardeja, jotka sopivat toisiinsa.

Kanada

Don Newsham Kanadasta kertoi, kuinka sähköinen terveyskertomus (EHR) aiotaan tarjota kaikille kanadalaisille. Canada Health Infoway on voittoatuottamaton organisaatio, joka on 14 alueen omistama ja edistää tätä. Rahaa on investoitu 1.6 miljardia Kanadan dollaria. Heillä on mandaatti edistää standardointia. Rahasummalla saadaan todella jotain aikaan. Arkkitehtuuriin ja standardointiin on suunnitteilla 52 M$. Potilaiden tiedonsaantia helpotetaan myös. 260 projektia on jo käynnissä tai valmiina 30.6.2009.

Kansalliset standardit ja arkkitehtuurit on tarkoitus yhtenäistää yhdeksi ja siksi esim. komiteoista 50 % on yhdistetty toisiinsa. Esim. ei ole HL7 Kanadaa vaan se on yhdistetty yhteen terveydenhuollon tietotekniikan standardointikomiteaan. Kaikkia standardointihankkeita koordinoidaan yhdestä komiteasta ja se helpottaa monia asioita.

Infoway-hankkeeseen on investoitu nyt 33 M$. Lisää on tarkoitus sijoittaa ja ylläpitoraha nähdään tarpeelliseksi. Tuettuja ovat mm. SNOMED, turvallisuusstandardit ja tusina muita. Koulutusta on järjestetty 1000 hengelle. Standardien erillisten seurantasysteemien yhdistäminen vaati erilaisten sopimusten huomioonottamista ja uusien sopimusten tekemistä eikä ollut aivan pieni juttu.

Suunnitelmassa 2015:een asti on 2-5 prioriteettia. Potilaskeskeinen hoito on EHR:n rakentamisen perustana. Kliiniset prosessit suunnitellaan uudelleen. Oleellista dataa kerätään ja analysoidaan. Innovatiivisia rahoitus ja kompensatiolähestymistapoja pannaan pystyyn. Näyttöönperustuva hoito tulee tapeetille. Appointment brokering ja muita potilashallinnollisia uudistuksia on valmisteilla. Uudelleefokusointi tehdään systeemitasolla.

Japani

Ken Toyoda esitteli Japanin kansallista strategiaa terveydenhuollon IT:lle. Kansallinen IT-startegia käynnistettiin 2001, eJapan 2003. Uusi IT-reformistrategia tehtiin 2006. Terveydenhuoltoa koskeva osasuunnitelma valmistui 2007. Sen jälkeen uusia projekteja on ollut käynnissä. Ubiquitious-näkökulmaa painotettiin yleisessä ITssä pääministerin toimistosta. Terveydenhuoltopuolen uudistuksella pyritään laadunparantamniseen ja kustannussäästöön. Dataformaatteja pitää standardoida valmistajien välillä. Tavoitteena on, että kansalaiset voisivat itse hallita terveystietojaan ja että data olisi turvassa.

Neljä kansallista suurprojektia on menossa. Niitä ovat SS-MIX, Nagoya-RHIE, malliprojektit ministeriöstä ja eri organisaatioiuden yhteisprojektit. SS-MIX standardoi rakenteista lääketieteellistä potilastietoa. Se perustuu HL7 CDA R2:een. On toteutettu SS-MIX tietovarasto sisältäen potilaan ydintiedot, reseptiti ja laboratoriuotulokset. Nagoya-RHIE on alueellinen potilastietojen siirtosysteemi halvauspotilaiden hoitoon. On olemassa hanke paikallisesta terveydenhuollosta liittyen teleterveydenhuoltoon. Viitekehyksen kehitys terveydenhuollon tiedon hyödyntämiseksi on yksi yhteishankkeista.

Michio Kimura esitti katsauksensa Aasian ja Tyynenmeren alueen valtioiden terveydenhuollon tietotekniikkatilanteista. EHR-systeemit ovat useimmissa maissa osittain testattu. Singapore ja Hong Kong ovat pisimmällä. Potilaan hoidon jälkeen tärkein tavoite EHR:lle on laskutus aika monessa maassa. Health IT:n hyväksyttävyyttä kysyttiin kansalaisilta USAssa ja Japanissa. Omien potilastietojen suojattu katselu verkosta jakoi mielipiteet. Samoin kysymys halusta saada elinikäinen EHR:nsä käyttöönsä.

Korea

Yun Sik Kwak kertoi Korean kansallisesta terveydenhuoltoprojetista. Sen perustamisen syynä on, että virheitä sattuu ja turhia testejä tehdään tiedonkulun puutteiden vuoksi. On tarvetta elinikäiselle EHR:lle. Reseptit menevät välillä pieleen huonon käsialan takia. Vanhenevan väestön osuus kasvaa myös Koreassa. Kansalaisen voimaannuttaminenkin on tavoitteena. Turvallinen saavutettava ja kattava terveystietoverkko on tavoitteena vuoteen 2010 mennessä. Jokaisen yksikön pitäisi saada pystyyn valmius perusterveystietojen käsittelyyn. Myös yksityispuolen terveys-IT:n käyttöönottoa yritetään tukea. Siinä toimitaan USAn uuden HITECH-hankkeen tavoin, kohta. Lääkärit ovat kiireisiä ja heidän huomiotaan vaikea kiinnittää. Investoinnin koko on ehkä 1.1 miljardia dollaria vuoteen 2010 mennessä. Viiden vuoden sisällä Kwak uskoo systeemin olevan kunnossa.

Kwak esitteli tutkimustulkoksia EHR:stä. Turhien laboratoriotutkimusten määrä oli saatu puolitettua. Potilaat eivät kuitenkaan ymmärtäneet EHR:n merkitystä ja hyötyjä.

Malesia

Khadzir Sheikh Ahmad esitteli Malesian viisivuotissuunnitelmaa terveydenhuollolle. Myös Malesiassa terveydenhuollon IT-standardit alkavat kiinnostaa. Malesiassa on sekä yksityinen että julkinen terveyssektori. Yksityissairaaloita ei ole paljoa suhteessa julkisiin. Malesiassa on viisivuotissuunnitelmakäytäntö. Mm. köyhyyden vähentäminen on osa näitä suunnitelmia. Joihinkin paikkoihin pääsee vain veneellä ja kysymys kuuluu, miten sinne IT viedään. Kolmentoista terveydenhuollon kehittämishankkeen listalla IT on vain yksi aiheista. Rajallisista resursseista terveydenhuollossa yritetään ottaa kaikki irti. Sairauksien hoito priorisoidaan sairauden yleisyyden mukaan. Terveys-IT:n merkitystä ei korostettu. ICT:lle on kuitenkin budjetti.

Suomi

Teemu-Pekka Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi Suomen tilanteesta. Suomessa on 5.3 miljoonaa asukasta. Julkinen sektori kattaa 85 % terveydenhuollosta. Työterveyshuolto kuuluu loppuun 15 %iin. Paikallishallinnon päätösvalta terveydenhuollon järjestämiseen on suuri historiallisista syistä. Tietokoneita on käytetty pitkään terveydenhuollossa. EHR on 100 % paikallistasolla ja alueellisestikin ollaan aika pitkällä julkisella puolella. Alueelliset systeemit ovat kuitenkin erilaisia, mikä vaikeuttaa datansiirtoa. Erkikoisjärjestelmät eivät kommunikoi hyvin yleisten järjestelmien kanssa. Yksityissektori ei ole mukana sähköisissä julkisissa ratkaisuissa. Vuoden 2007 eHealth-suunnitelma pyrki samaan hyvään kuin muissakin maissa. Jatkossa yksityisenkin sektorin on käytettävä kansallista tietokantaa, mutta yjksityisyyden suoja on saatava kuntoon. Sähköinen reseptijärjestelmä tulee pakolliseksi vuonna 2011. Reseptit ovat nyt testivaiheessa. Potilaat pääsevät käsiksi omiin tietoihinsa, mutta vain aikuiset. Turvaratkaisuna ovat kortti tai pankkitunnukset. Määrityksistä puuttuvat kuvantaminen ja biosignaalit. Puuttuvia osia yritetään priorisoida.

Keskitetyn ähköisen potilasarkiston testi alkaa pian. Määräaikaan 1.4.2011 mennessä ei taida tulla vielä valmista. Rahaa on käytetty 100 Meuroa. Suomen ”ONC”:n budjetti on 3 ME. Kansallisten palvelujen budjetti on 40 ME. Jatkuva rahoitus tarvitaan projektirahoituksen sijaan. Suomessa ei ole tarpeeksi standardoijia. Mukanaolijoiden pitää löytää aika ja rahoituksensa itse.

Saksa

Bernd Bloebel kertoi saksalaisesta eHealth/pHealth-alustasta. Saksan terveysjärjestelmä vaatii suuren remontin, jotta se pystyisi vastaamaan kuuteen alan megatrendiin: globalisaatio, eurooppalaistuminen, ikääntyminen, krooniset sairaudet kuten Alzheimer, kustannusten nousu, tekniikan kehitys ja elämäntapojen muutos. Saksassa on 80 miljoonaa asukasta ja osavaltioita ja yli satatuhatta yleislääkärin vastaanottoa. BIT4health-arkkitehtuuri on työn alla. Keskusjohtoisuutta karsastettiin toisen maailmansodan takia. Komponenttimallia on kehitetty ja on aika pitkällä. Turvallisuus ja yksityisyyden suoja ovat keskimääräistä keskeisemmällä tasolla. Ne vievät noin puolet kustannuksista. Arkkitehtuurin täytyy olla avoin, mutta turvallinen ja laajennettavissa tulevaisuuden tarpeisiin.

Terveyskortit ovat tulossa käyttöön potilaiden ja henkilökunnan tunnistuksessa. Lokakuun alussa aloitettiin potilas e-kortin käyttö. PKI-infrastruktuuri on myös jo käytössä. Keskitetty tietokanta ei tule potilastiedoille kysymykseen Saksassa. Hallituksen ei anneta liikaa puuttua asiaan.

Saksassa käytetään standardeja, mutta asioita on sovellettu Saksan tarpeisiin. Erilaisia bisnesmalleja on olemassa Saksan telematiikka-alustaksi. INS-projektissa määritetään vaatimuksia EHR-S:lle. Tutkitaan kansainvälisten standardien soveltuvuutta. Saksan ongelma on, että on liian monta osallista systeemin käyttäjänä. Potilaiden pääsy tietoihinsa on yksi tavoitteista. Yksityisyyden suoja monitoimijaympäristössä on kaikkein suurin haaste.

Iso-Britannia

Jeremy Thorpe Iso-Britanniasta kertoi maansa tilanteesta. High quality care for all -katsaus 2008 toi esiin uusia haasteita, joihin pitäisi vastata. Monet ovat tuttuja muista maista. Kaikkien ongelmana ovat kustannukset, ikääntyminen jne. HL7 ja SNOMED ovat kansallisia standardeja. Työn alla ovat potilaiden pääsy tietoihinsa ja liikkuvan työn ratkaisut. Interoperability toolkit on työn alla ja looginen terveystietorakennearkkitehtuuri.

TerveysIT on nähty erillisenä rahoitusalueena. Nyt rahoitusta on lisätty, jotta asiat edistyisivät. Terveys-IT on nyt tulossa valtavirtaan. Laatu ja tuottavuus vaativat todellisia parannuksia. Skotlannissa on emergency care summary. Walesissa on oma EHR.

Euroopassa terveydenhuolto on kansallista ja erilaiset rakenteet vaikeuttavat yhtenäisten standardien tekoa. Euroopaassa eHealth 2007 pantiin käyntiin. Patient Summary edistyy eri maissa vuodesta 2008 vuoteen 2010. Epsos (http://www.epsos.eu), Calliope (http://www.calliope-network.eu) ja CEN/TC251 mandaatti 403 ovat EU:n sponsoroimia hankkeita. EU:n erilaisista tukimuodoista huolimatta kukin maa on vastuussa omasta tiekartastaan ja investoinneistaan. Lisätietoja Britannian hankkeista osoitteesta http://www.connectingforhealth.nhs.uk

Kommenttipuheenvuoroja

Brasilialainen puhuja totesi, että monen maan ongelmat näyttävät samanlaisilta. Tarvitaan tiekartta, joka kertoo tulevaisuuden standardointikohteet.

Yun Sik Kwak kertoi aiheesta Sustainable Hit Funding. Innovatiivisuus on tärkeää tuotteissa, prosesseissa ja bisnesmalleissa on oleellista. Teknologia kehittyy inkrementaalisesti ja välillä radikaalisti. Sustainabilitystä tulee tärkeä tekijä. Prosessit pitää optimoida ja tuhlausta vähennettävä. Tulevaisuudessa terveysalan kv-kauppa kasvaa ja siinä tarvitaan standardeja. Siksi monet maat satsaavat standardointiin. On esteitä terveys-IT:n standardien käyttöönotolle. Ristiriitaisuudet standardeissa ja käyttöönotossa ja myös liian aikainen standardin valmistuminen. Sertifiointi usein puuttuu. Standardointiorganisaatioiden (SDO) pitäisi työskennellä hallitusten ja teollisuuden kanssa ja kouluttaa käyttäjiä.

Ed Hammond puhui terveystietostandardien sopivuudesta käyttöön. HL7 perustettiin 1987 ja Ed oli mukanna jo silloin. Samoin hän oli mukana ISO/TC215:n perustamisessa täällä Durhamissa. SDOen kiinnostavuus on lisääntynyt viime vuosina. HL7:ssä on 40 työryhmää ja 40 maata mukana. HL7:ään käytetään noin 20 M$ vuodessa kokouskuluina henkilöiden työaikoineen yms. On paljon kysymyksiä, jotka liittyvät standardointiin. Ymmärrämmekö riittävästi sitä maailmaa, jota standardoidaan? Usein standardointikohteet syntyvät jonkun kiinnostuksesta ilman selvää kokonaissuunnitelmaa. Miten päätettäisiin, mihin oikein ryhdytään? Kuka maksaisi standardien teosta? Kuka valvoo toimintaa? Kuinka paljon opitaan toisilta? Tässä on asenneongelmaa. Ollaanko vielä liikaa kansallisissa ja muissa siiloissa? Kuinka saadaan aikaiseksi globaaleja standardeja ja säilytetään kansallinen identiteetti? Kuinka tehokkaita olemme tekemään standardeja? Kokonaiskuvan luominen standardoinnin kokonaiskentästä on haastavaa.

Kees Molenaar (KM) oli tyytyväinen kuulemaansa maailman terveydenuollon tioetotekniikan standardoinnin raporteista eri puoililta maailmaa. Standardit ovat mukana monen maan terveysstrategiassa. Standardien käyttö lisääntyy joillakin alueilla. Asiat etenevät projekteista pysyviin ratkaisuihin. Kansainvälisestä yhteistyöstä KM otti esiin epSOSin. Tarvitaan enemmän tiedonjakoa. Standardointityön pitäisi olla enemmän ylhäältä alaspäin suuntautuneita. ISO:n, CEN:n NMB:n bisnesmalleissa on ongelmia, koska aikataulut muodostuvat niiden mukaan. Kansallisen tason koordinoinnissa on parantamisen varaa. Kanadan yhden seurantaorganisaation malli on lupaava. JIC herättää kysymyksiä ja toivottavasti se on joskus vielä tarpeeton. M403 (http://www.ehealth-interop.nen.nl/) koittaa tehdä oikein valittuja asioita. Sillä koitetaan vakiinnuttaa tiettyjä asioita eurooppalaiseen eHealth-prosessiin. Tavoite olisi, ettei EU:n rahoitusta ei enää sen jälkeen tarvittaisi.

Rebecca Kush CDISKistä kertoi oman organisaationsa näkemyksistä. CDISK koittaa laatia kliinisen tutkimuksen standardeja, protokolla-pohjaiseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan raportointiin. Siirtoformaateista on siirrytty sisällön standardointiin. EHR-datan käyttö tutkimuksessa olisi tehokkaampaa kuin kaiken perusdatan keruu erikseen. HL7:n CDA ja CCD; IHE RDF ja CDISK CDASH olivat tutkimuksen tuloksia suositelluiksi standardeiksi. CDISK alkoi USAsta, mutta mukaan tuli pian ulkomaalaisia. BRIDG-malli R3 on nyt työn alla. CDISK SHARE-projekti on myös ajankohtainen. CDISK ei ole rikas organisaatio. Se tarvitsee partnereita hankkeidensa rahoitukseen eikä se ole oikein helppoa. CDISKin standarit ovat avoimia ja vapaasti saatavilla. Yksi ongelma on saada mukaan eksperttejä omilta aloiltaan, jotka eivät osaa UML:ää eivätkä XML:ä. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://www.cdisc.org/

Jane Millar, IHTSDO:n laatujohtaja kertoi organisaatiostaan ja alan ongelmista ja toivoi ratkaisuista. IHTSDO (http://www.ihtsdo.org/) omistaa SNOMEDin ja edistää sen käyttöä. Tarkoituksena on edistää maailman terveydenhuoltoa. 12 maata on mukana rahoittamassa kahdeksan hengen organisaatiota, mukana mm. Ruotsi ja USA. IHTSDO etsii tapoja toimia yhdessä muiden standardointiorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on vähentää päällekkäistä työtä. ITHSDO on nyt täysjäsen JIC:ssa. Myös LOINC (http://loinc.org/) ja IFCC-IUPAC (http://www.iupac.org/web/ins/2006-008-1-700) omistavat terminologiaa laboratorioalueella. WHO ja ICD 11 tulevat käyttämään SNOMED CT:tä. WONKAn kannsa on jotain yhteistä. Standardien kanssa puuhaa yllättävän vähän ihmisiä. Kun puhutaan turvallisuudesta, tarkoitetaanko semanttisesta yhteentoimivuudesta alusta lähtien vai saammeko vain toiminnallista yhteentoimivuutta. Tämä ajatus tuli Melvin Reynoldsilta.

Tilaisuus jatkui kysymyksillä ja kommenteilla. Edessä istui maailman johtava joukko standardointijärjestöjien johtoa. Ensimmäinen kysymys oli, milloin standardit yhdentyvät. Ed Hammonnd sanoi, että vaikka ISO olisi luonnollinen yhtymäkohta mutta HL7 ei voi elää ISOn sääntöjen kanssa. Kwak myönsi, että ISO on kovin byrokraattinen ja sen toimintatapoja tuntuu olevan vaikea muuttaa. Jotkut kansalliset jäsenvaltiot toimivat hyvin, mutta joidenkin kanssa on hankaluuksia.

Eräs kysyjä kertoi, että ilmailussa on ratkaistu alan kansainvälisen standardoinnin ongelmia ja kansainvälinen ilmailu on siksi mahdollista. Mikseivät regulatory bodyt ole laittaneet painetta siihen, että ongelmat ratkaistaan. Vastaus oli, että ei näitä ole monessakaan maassa pystytty ratkaisemaan näin.

Eräs kysyjä kyseli standardien koulutuksesta. Vastauksessaan Michael Fitzmaurice sanoi, että harmonisointia täytyy tehdä ja samoja virheitä ei pidä toistaa. Kees Molenaar kertoi, että EU:n mandaatin täyttämishakemuksessa on rahaa standardien kouluttamiseen.

Kwak veti yhteen tilaisuutta. ARRA ja HITECH tulevat olemaan merkittäviä hankkeita, joita on syytä seurata, kuten myös Euroopan kolme hanketta. Hyöty standardoinnista menee kansalaisille ja siksi yhteiskunnan tuki standardoinnille pitäisi olla merkittävää. Business sustainability eli kustannusten hallinta ja luonnon säästäminen on tavoitteena. Standardien pitäisi tukea sitä. Standardien käytön esteitä pitäisi vähentää.

Alpo Värri 22.10.2009