Systems Committee Active Assisted Living (SyC AAL) WG 2 Frankfurtissa 2.10.2016

IEC:llä on vuonna 2014 toimintansa aloittanut standardointikomitea nimeltä Active Assisted Living. Sen tehtävänä on laatia lähinnä teknisiä standardeja, joilla edistetään niiden laitteiden ja järjestelmien yhteentoimivuutta ja turvallisuutta, jotka auttavat ikääntyneitä asumaan pidempään kotona mahdollisimman itsenäisesti.

Komiteaa vetää Saksan Sonyllä työskentelevä Ulrike Haltrich ja sen sihteerinä toimii IEC:ssä Sveitsissä työskentelevä Pierre Sebellin. Komiteassa ei näyttäisi olevan yhtään suomalaisjäsentä, joten komitean seuranta Suomessa ei ole kovin vahvalla pohjalla, vaikka Suomessa on alan yrityksiä. Komiteassa on seuraavat työryhmät:
Allekirjoittaneella oli tilaisuus 2.10.2016 vierailla  työryhmän WG2 kokouksessa, jota vetää saksalainen  Iris Nikola Straszewski. Paikalla oli noin 20 eksperttiä ympäri teollistunutta maailmaa Japani ja Korea mukaanlukien. Vierailun tarkoituksena oli selvittää, onko SyC AAL:n työllä päällekkäisyyksiä tai yhtymäkohtia CEN/TC251:n työn kanssa, koska myös TC251:lle kuuluu sosiaalialan tietotekniikan standardointi, vaikka sillä alueella TC251 ei voi kovin paljon tuloksia esitelläkään.

Komitean periaatteena on, että WG 1 tuottaa huolellisesti valmisteltuja käyttötapauksia, joiden pohjalta WG 2 laatii arkkitehtuurimallin. WG 1 olikiin jo näitä tuottanut sen verran, että Frankfurtin kokouksessa voitiin arkkitehtuurimallista päättää. Käyttötapauksista mainittiin kotona asuvan henkilön kaatumisen tunnistaminen ja siihen liittyvä laitteisto ja palveluprosessi sekä epilepsiakohtauksen tunnistaminen. Malli on kolmiulotteinen eli siinä on X-, Y- ja Z-akselit. Akseleilla ovat seuraavat tasot
Aikaansaatua mallia olisi tarkoitus validoida 19 käyttötapauksella. WG 1 on tuottanut käyttötapauksia jo 38 kappaletta, mutta samankaltaisuuksien vuoksi validoinnin 19 tapauksella katsottiin riittävän. Ilmeni tiettyä haluttomuutta tehdä tätä vapaaehtoistyötä, mutta asiaa koitettiin ratkaista siten, että käyttötapauksia esittäneet maat validoivat arkkitehtuurimallia (AALAM) omilla käyttötapauksillaan.

Käytiin lyhyt keskustelu antureista ja kodissa toimivasta keskittimestä, johon anturitieto kootaan. Kustannussäästöjä voisi tulla siitä, että keskitin kokoaisi tietoja kaatumisen tunnistimilta (tyypillinen AAL-laite) ja myös talon ilmanvaihdosta ja lämmityksestä lähettetäväksi automaattiselle palvelukeskukselle. Jossain maissa (esim. UK) lainsäädäntö estää tämän, sillä potilasturvallisuuteen liittyvien hälytyksien on kuljettava omia verkkojaan pitkin.

Keskusteluissa nousi esiin yhteentoimivuus terveydenhuollon tietojärjestelmien (electronic health record, personal health record) kanssa. Tässä voisi olla yhtymäkohta CEN/TC251:n ja SyC AAL:n välillä. Yhteistyö saattaa kiinnostaa SyC AAL:ää kuitenkin enemmän ISO-tasolla eli ISO/TC215:n kanssa. ISO/TC215:llä ja CEN/TC251:llä on IEEE 11073 Personal Health Devices (PHD) -ryhmästä lähtöisin oleva "Independent Living Activity Hub" -standardi. Olisi toivottavaa, että SyC AAL:n tulevat standardit olisivat yhteentoimivia tämän ja muiden IEEE 11073 PHD -standardien kanssa. SyC AAL onkin tutkinut Continuan versioita näistä standardeista yhtenä mahdollisena pohjastandardina. Niille on kuitenkin myös kilpailijoita SyC AAL:n piirissä. Continuan ohella seuraavia tarkastellaan myös: AllSeen Alliance, UniversAAL, AIOTI, JTC1 WG10, EEBus, oneM2M, FiWare, Multimedia RA, Manufacture domain. Allekirjoittanut käytti kokouksessa puheenvuoron, jossa kannatti lämpimästi IEEE 11073 PHD -pohjaista ratkaisua. SyC AAL:ssä on mukana PHD-ryhmän johtajistoon kuuluva Michael Kirwan, joten tämä näkökanta tuskin tulee kokonaan unohtumaan jatkossakaan.

Brittiedustaja kommentoi, että arkkitehtuurit kehittyvät parhaillaan koko ajan ja nopeasti. Siksi AAL-ryhmän pitäisi miettiä, mitkä asiat ovat perustavaa laatua, jota ilman AAL-ympäristö ei toimi. Toinen ekspertti sanoi, että oleellista on semanttinen sisältö ja se on myös stabiilimpaa ajan suhteen. Uwe Meyer mainitsi, että Applen home kit on hyvin lähellä AAL:ää ja se pitää tuntea. Brittiedustaja sanoi, että SyC:n pitää tunnistaa aukkoja standardeissa AAL:n tarpeisiin nähden ja työskennellä näillä alueilla.

Cybersecurity nousi myös tässä työryhmässä keskustelunaiheeksi. Eri suunnista tulee aiheeseen liittyviä dokumentteja. Aiheeseen täytyy palata myöhemmin SyC AAL:ssä.

SyC AAL luonnosteli seuraavia kokouksiaan ja määräaikoja seuraaville dokumenttiversioille. Verkkokokouksia on tarkoitus pitää seuraavan, vuoden 2017 alkupuolella pidettävän tavallisen kokouksen lisäksi. Allekirjoittanut raportoi kuulemastaan CEN/TC251:n johtoryhmässä ja sen perusteella keskustellaan jatkoyhteistyöstä SyC AAL:n kanssa. Tätäkin tärkeämmältä näyttäisi, että SyC AAL olisi läheisessä yhteistyössä IEEE 11073 PHD -ryhmän kanssa, jotta standardeista tulisi globaalilla tasolla yhteentoimivia.

Alpo Värri, TTY/Signaalinkäsittely, 7.10.2016