ISO/TC215-kokous Vancouverissa, Kanadassa 5.-9.5.2012

ISO/TC215 avauskokous

Aloituspuheenvuorossaan 6.5.2012 TC215:n puheenjohtaja Chris Chute (CC) mainitsi Geneven WHO & ITU -kokouksen, jossa ajatuksena oli aloittaa terveydenhuollon standardien kuntoonpano, tietän tai tietämättä ISO/TC215:n työstä ja sen tuloksista. CC halusi korostaa, että TC215:n täytyy tehdä standardointityötä, jota tarvitaan, joka on sisäisesti ristiriidatonta ja jolla on merkitystä. Jeremy Thorp (JT) vetää TC215:n uudelleenorganisointia. Hän näkee TC215:llä muitakin merkityksiä kuin standardien tuottamisen ja on työryhmineen ottanut tämän huomioon uuden rakenteen suunnittelussa.Richard Dixon Hughes (RDH) Australiasta esitti, että uudet työkohde-esitykset olisi tarkastettava niiden yhteensopivuuden suhteen olemassaoleviin TC215:n standardeihin sekä myös TC215:n strategiaan, joka olisi päivitettävä. Standards Knowledge Management Tool (SKMT) on kehittynyt hyvin ja saa lisää merkitystä TC215-työssä.

Joint Initiative Council

Joint Initiative Council (JIC) on usean terveydenhuollon tietotekniikan standardoimisjärjestön yhteiselin, jossa pyritään koordinoimaan standardointityötä maailmassa. Aamun 5.5.2012 työkokouksessa keskusteltiin organisatoorisista kysymyksistä, JIC:n säännöistä, kokoonpanosta, kokouspaikoista jne. Keskusteltiin mm. standardointiorganisaation määritelmästä. JIC:n huomioonotto on syynä siihen, että TC215:n ehdotettu uusi rakenne on niin monimutkainen.

Genevessä oli pidetty ITU:n ja WHO:n yhteiskokous, jonka aiheena oli terveydenhuollon tietotekniikan standardointi. CC:n mielestä kokous oli hieman pelottava, sillä vaikutti kuin nämä organisaatiot olisivat alottamassa kaiken puhtaalta pöydältä ottamatta juurikaan huomioon aikaisempaa työtä ja siinä mukana olevia standardointiorganisaatioita. CC oli ehdottanut ITU:n  mukaantuloa JIC:iin, mutta asia ei taida olla edennyt.

SKMT-työkohteen (termitietokanta) raportti

Heather Grain kertoi Standards Knowledge Management Tool -tietokannasta (SKMT), johon kerätään terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin termejä, jotta alan eri standardointiorganisaatiot lopulta käyttäisivät samaa määritelmää tietylle termille. Työryhmä raportoi puolivuosittain tietokannan kehityksestä ja käytöstä. Usein termiä ei voi määritellä irrallaan muista samaan alueeseen kuuluvista termeistä tai kokonaisuus ei ole yhteensopiva. Tämä kontekstin huomioonotto on tärkeää. Olemassaolevia standardeja ei tämän takia muuteta, mutta asia tulisi ottaa huomioon, kun standardeja muutenkin päivitetään eri standardointiorganisaatioissa. Bernd Bloebel ehdotti, että terveydenhuollon tietotekniikan ontologiatyö otettaisiin huomioon tämän tietokannnan termien määrittelyssä, jotta voitaisiin päätyä kestävään lopputulokseen. Linkki tietokantaan: http://www.skmtglossary.org/

BRIDG-työkohteen (protokollaohjattu kliininen tutkimus) raportti

CDISC-lähtöisestä määrittelystä haluttiin maailmanstandardi ISO:n kautta kuitenkin säilyttäen oikeuden julkaista standardia avoimesti saatavilla. Lisäksi haluttiin, että BRIDG-mallia voidaan päivittää nopeammin kuin mitä ISO:n prosessi kestää. Näistä seurasi joitakin hallinnollisia ongelmia mm. siitä syystä, että ISO saa tulonsa myymällä standardeja. Vastaavia ongelmia nopeasti päivittyvien standardien osalta on myös DICOMin ja HL7:n kanssa. Lisätietoja BRIDG:stä löytyy osoitteista http://www.bridgmodel.org/ ja http://www.cdisc.org/bridg .

JIC Open forum: LMIC-hanke ja CIMI-hanke

JIC:n jäsenjärjestöt ovat sitoutuneet pohtimaan, miten köyhissä maissa voitaisiin edistää terveydenhuollon tietotekniikan standardointia. ISO Public Health task force hoitaa tätä asiaa. Myös HL7:llä on International Mentoring Council, jonka tarkoituksena on avustaa niitä, jotka haluaisivat ottaa HL7:n käyttöön. Erityisesti Afrikka on ollut ihmetyksen kohteena, koska sieltä ei ole osallistuttu lainkaan HL7-työhön. "Healthcare IT standards in Africa" -aloite yrittää lähestyä Afrikkaa Nigerian, Kenian ja Etelä-Afrikan kautta. Brasilian edustaja sanoi, että latinalainen Amerikka on paljon valmiimpi ottamaan vastaan standardointiasioita. Low and Middle Income Countries (LMIC) -hanke pyrkii lisäämään standarditietoisuutta köyhissä maissa. Tarkoituksena on edistää kansanterveyttä näissä maissa yhteentoimivaa tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Kehittyvissä maissa täytyy ensin perustaa eHealth infrastruktuuri. Kamerunissa pidettiin huhtikuussa 40 henkeä yhteen koonnut työpaja näistä asioista. Kunhan löydetään sopiva organisaatio hallinnoimaan rahoitusta, voidaan lähestyä lahjoittajaorganisaatioita, jotka haluaisivat tukea standardointitietoisuuden lisäämistä LMIC-maissa. Toinen Brasilia edustaja halusi, että terveydenhuollon tietotekniikan standardien vientityötä Afrikkaan jotenkin koordinoitaisiin, koska erilliset hankkeet eivät toimi hyvin. Esimerkiksi Afrikassa sopiva infrastruktuuri voisi olla matkapuhelinpohjainen, kuten on käynyt pankki- ja vakuutuspalvelujen suhteen joissain Afrikan maissa.

The Clinical Information Modelling Initiative (CIMI) pyrkii lisäämään semanttista yhteentoimivuutta kliiniselle tiedolle. Hankkeen tulokset tulevat olemaan ilmaiseksi saatavilla ja kehitysprosessinkin pitäisi olla läpinäkyvä. CIMI-työssä on mukana monta organisaatiota, myös yrityksiä. Osa hanketta on eri lähteistä tulevien kliinisten mallien yhdistäminen. Näitä on kehitelty Detailed Clinical Model -hankkeessa. CIMI pyrkii tekemään itsensä tarpeettomaksi muutamassa vuodessa. Lisätietoja löytyy osoitteista http://informatics.mayo.edu/CIMI/index.php/Main_Page ja  http://www.openehr.org/326-OE .

Operations & Harmonization Task Force

TC215:n ja sen työryhmien johto keskusteli ISO/TC215:n rakenteesta ja sen uudistamisen aikataulusta. Nopeimmalla aikataululla uusi, vähemmän työryhmiä mutta enemmän koordinaatioryhmiä sisältävä rakenne on käytössä jo syyskuussa 2012. Ennen uuden työkohde-ehdotuksen hyväksyttämistä suositeltiin työkohdeluonnoksen käyttöä ennen kuin työ virallisesti käynnistetään lomakkeella 4 ja aikarajat alkavat sitoa työkohteen kehitystä. CC oli sitä mieltä, että TC215:n tulisi keskittyä harvempien standardien tekoon ja tehdä niistä laadukkaampia. Jatkossa jäsenmaiden tulee nimetä ekspertti, kun he ilmoittavat olevansa mukana uuden työkohteen kehittelyssä. ISO on sääntömuutoksilla lyhentänyt hieman aikoja, jotka standardin tuotantoprosessiin virallisesti kuluu.

JWG7-kokousosuus (ISO/TC215 & IEC/SC62)

JWG7:n tärkeimmät työkohteet ovat

80001-X Application of risk management for IT networks incorporating medical devices

80001-1 perusstandardi on jo hyväksytty ja siihen liittyviä 80001-2-X ohjeellisia teknillisiä raportteja työstetään. Äänestyksissä hyväksytyt osat  80001-2-1 ja 80001-2-3 julkaistanee heinäkuussa 2012 ja 80001-2-2 hieman myöhemmin. ISO 27001 liittyy 80001-sarjaan, mutta JWG7:stä ei löytynyt eksperttiä selvittämään, miten 80001-sarjaa tulisi harmonisoida 27001:een nähden. ISO 20000-sarjaa päivitetään parhaillaan. Kun päivitys on valmis, 80001-2-sarjaan saatetaan tehdä siihen liittyvä lisäosa. Toinen tulevaisuuden työkohde on sairaaloille suunniteltu itsearviointidokumentti, jolla sairaala voi arvioida, kuinka hyvässä järjestyksessä sairaalan riskienhallinta tietoverkon osalta on.

80001-2-X Guidance for responsibility agreements teknillisesta raportista valmisteltiin luonnosta uudeksi työkohde-ehdotuksesi. Paljon aikaa käytettiin uuden työkohteen 80001-2-X Application of risk management for IT-networks incorporating medical devices - Guidance on the integration of of alarm systems valmisteluun. Koska kyseessä on teknillinen (ohje)raportti (TR), sen ei pitäisi sisältää vaatimuksia, vaikka sovellutusala on potilasturvallisuuskriittinen. TR:n kohderyhmänä ovat sairaalat, joissa on tietoverkkoon perustuva potilaan tilan huononemisesta varoittava hälytysjärjestelmä, joka ei ole vain yhden valmistajan toimittama suljettu järjestelmä. Avainasia tässä dokumentissa on hälytysten integrointi, jolla pyritään keskittämään yhdestä potilaasta tulevat eri laitteiden aiheuttamat hälytykset ja toisaalta kohdistamaan hälytykset vain oikeille vastaanottajille, jotta turhia hälytyksiä voitaisiin välttää. TR:ssä viitataan myös standardiin IEC:n 60601-1-8 Medical electrical equipment - General requirements for basic safety and essential performance - Collateral standard: General requirements, tests and guidance for alarm systems in medical electrical equipment and medical electrical systems. Vancouverin kokouksen tuloksena TR:stä voidaan tehdä uusi työkohde-esitys eli se alkaa viralisesti olla olemassa.

Safe software in healthcare

Wolfgang Leetz (WL) esitteli COCIRin näkemyksen turvallisten ohjelmistojen kehitykseen. Tällä hetkellä ohjelmistoja koskevat maakohtaiset turvallisuussäännökset. Ohjelmistojen pitäisi myös taata riittävä sääntöjen vaatima tietoturva. Yhteentoimivuusvaatimukset eivät yleensä ole sitovia, kuten turvallisuusvaatimukset. Valmistajat hyötyvät kansainvälisten (IEC ja ISO) standardien käytöstä säännellyissä ohjelmistoissa, koska silloin samat käytännöt on helpompi saada pätemään eri puolilla maailmaa. Säänneellyille ohjelmistoille on standardinsa. Ei-säännellyille (ei lääkintälaite) ohjelmistoille ei ole säännöstöä. COCIRin näkemyksen mukaan pitäisi noudattaa samoja säännöstöjä kuin lääkintälaiteohjelmistojen. Yleisten ohjelmistojen käyttö terveydenhuoltoyksiköissä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin pitäisi sisältää ennen käyttöönottoa tapahtuvan validoinnin. Terminologiasta syntyi keskustelu. Pitäisikö käyttää termejä stand alone SW, health SW, off the shelf SW jne.

ISO/TR 17791 Guidance on Standards for Enabling Safety in Health Software on työn alla, jotta ohjelmistoista aiheutuvia haittavaikutuksia potilaille voitaisiin vähentää. Työkohde on lähtöisin ISO/TC215:stä, mutta IEC 62 halusi mukaan sen valmisteluun, joten työtä tehdään JWG7:ssä. Dokumentti käy läpi aiheeseen liittyviä standardeja mm. tarkastelemalla mihin kohtaan ohjelmiston suunnittelun, toteutuksen, käyttöönoton, käytön ja käytöstä poiston osalta kukin standardi soveltuu. Kommentteja luonnokseen toivottiin.
 
Siemensin Peter Linders (PL) esitteli standardiluonnoksen ISO/IEC 82304-1 tilanteen. Aikaisemmin ajateltiin, että siinä olisi normatiivinen viite standardiin IEC 62304:ään, mutta koska 82304:n aiotaan kattavan myös ei-lääkintälaiteohjelmistot, tämä olisi ollut liian rankka vaatimus, sillä 62304 edellyttää aika raskasta ohjelmistotuotantoprosessia, joka on hankala erityisesti pienille ohjelmistoyrityksille. Suurteollisuuden edustajat tuntuvat kuitenkin kannattavan sitä, että 62304 pysyy mukana kuvassa. 82304:n toimialueen ulkopuolelle kuuluvat fyysisen lääkintälaitteen "sulautetut" ohjelmistot. Termien määrittely tuntuu olevan tärkeässä osassa tässä työn aloitusvaiheessa. PL ehdotti otsikon muodoksi tulevan Safety of Health Software - Part 1: General requirements ja määritelmäksi: Health software - Software developed specifically for use in the health sector for the purpose for maintaining and improving health (of a single person). JWG7 päätyi muotoon  Health software - Part 1: General product safety requirements.

Termistä standalone software löytyy USA:n FDA:n määritelmä. Myös EU:n MEDDEV-dokumentissa on omansa. Yleinen ymmärrys on, että kyseessä ovat ei-sulautetut ohjelmistot. Määritelmäksi tuli kuitenkin tässä vaiheessa "For the purpose of this standard, software which is independent of hardware/platform at the time of its placing on the market or its makings available. This does not exclude connection or interface with other software products/systems". Alatyöryhmä ryhtyy pohtimaan, mihin 82304:ää sovelletaan ja ehkä tätä kautta.

Australian edustajan mukaan standardeissa on aukko erityisesti ohjelmistojen käyttöönoton osalta. Sinänsä toimiva ohjelmisto voi aiheuttaa vahinkoa, jos se asennetaan jollain tavalla väärin tai sen liityntöjä toisiin ohjelmistoihin ei saada käyttöönottovaiheessa toimimaan oikein eikä tätä välttämättä edes heti huomata. Laboratoriojärjestelmät ovat esimerkki siitä, mitä standardin tulisi kattaa, sillä ne ovat osa muodostettaessa sähköistä terveyskertomusta.82304:n käyttäjäkunta on laajenemassa, koska säännösten muuttuessa niiden valmistajien joukko kasvaa, jota säännöstö alkaa koskea. Päätettiin jatkaa 82304:n kehittelyä aika laajalla kattavuusalueella ja jos tämä vie umpikujaan, otetaan asia uudelleen käsittelyyn JWG7:ssä, ISO/TC215:ssä ja IEC/SC62A:ssa.

82304:ää valmisteleva ryhmä tähtää kommentoitaviin luonnoksiin lokakuun 2012 lopussa, huhtikuun 2013 lopussa ja tammikuussa 2014 ja vasta näistä viimeisin olisi ensimmäinen äänestysversio, joten kovin nopea tämä prosessi ei tule olemaan. Standardin julkaisu tapahtuisi huhtikuussa 2015.

Keskustelussa pohdiskeltiin, ryhtyykö EU:n Komissio reguloimaan ohjelmistoja tämän laadittavan standardin avulla. WL mainitsi, että Englannissa on jo ryhdytty reguloimaan ei-reguloituja terveydenhuollon ohjelmistoja kansallisella standardilla.

Myös IEC 62304 on tällä hetkellä muutosprosessissa ja työtä vetää Patty Krantz, joka on myös toinen 82304:n vetäjistä. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää 62304:stä ja 82304:stä yhteensopivia.

WG7 Devices -työryhmän kokousosuus

WG7 ei parhaillaan kehitä itse standardeja, mutta käsittelyä kaipaavia, erityisesti IEEE 11073-komitealta tulleita työkohteita kuuluu kohtalaisesti WG7:n työohjelmaan. Käytännössä WG7 kumileimaa IEEE 11073 Personal Health Devices -alatyöryhmän tuottamat valmistuneet IEEE-standardit ISO-standardiäänistyksiin, jotka ovat aina johtaneet positiiviseen lopputulokseen. Kokoukessa poistettiin työohjelmasta joukko IEEE 11073-lähtöisiä standardeja, jotka oli poistettu myös IEEE 11073:n työohjelmasta ja lisättiin sinne uusia 11073 Personal Health Device -alatyöryhmän dokumentteja. Muutokset työohjelmaan näkyvät WG7:n päätöslauselmaesityksistä. Alkoi jo näyttää siltä, että perinteinen 11073 point-of-care medical device communication -standardointi olisi lopahtamassa, mutta IEEE:n 11073 työssä aktiivinen Todd Cooper (TC) vakuutti, että päivityksiä standardeihin tehdään ja joitakin työohjelmasta pudonnita kohteita tuodaan sinne uudestaan, kun niiden valmistelussa edetään..

Japanilaislähtöisiä MFER-standardeja (Medical waveform format) on työlistalla kolme kappaletta uusilla numeroilla 22077-1, -2 ja -3. Aikaisemmin dokumentin 22077-1 numero oli 11073-92001, mutta kaksi muuta osaa ovat uusia. On epävarmaa, läpäisevätkö nämä dokumentit äänestyksiä, koska näitä standardeja käytetään lähes yksinomaan Japanissa. Draft International Standard (DIS) -äänestykseen on tulossa vasta perusstandardi 22077-1, EKG-asioihin keskittyviä osia -2 ja -3 on vasta käännetty englanniksi ja ne odottavat syntyperäisen englantilaisen henkilön oikolukua.

Uudessa TC215:n rakenteessa WG7 ei enää näy olevan mukana erillisenä yksikkönä. Todennäköisintä on, että WG7:n työkohteet siirretään työrymään, joka muodostuu nykyisestä WG2:sta ja WG7:stä.

ISO/TC215 päätöskokous

Päätöskokouksessa 9.5.2012 kuultiin aluksi sihteeristön raportti, jossa kerrattiin, että osallistuvia jäsenmaita on 32 kpl (jotkut tosin erittäin passiivisia) ja tarkkailijajäseniä 23 kpl.  JT tiedotti  TC215:n rakenneuudistustyön tilanteesta. Työryhmä on kerännyt palautetta ehdotuksestaan, mutta palaute ei juuri ole näkynyt ehdotuksen muuttumisena. Sitä on kuitenkin tarkoitus muuttaa Vancouverin kokouksen perusteella. Uudistuksen toteutussuunnitelma ei ole vielä valmis, mutta jo syyskuussa 2012 olisi tarkoitus toimia (jäsenmaiden äänestyksen mennessä läpi) uudella rakenteella. USA ehdotti hieman vaiheistettua siirtymistä uuteen rakenteeseen kaaoksen välttämiseksi. Kanada ehdotti, että erillistä suunnitelmadokumenttia ei enää tehdä, vaan lisätään toteutussuunitelma rakenne-ehdotuksen loppuun, jotta uudistus edistyisi nopeasti. CC ei tätä kannattanut vaan halusi lyhyen 1-2 sivun toteutussuunnitelman, josta jäsenmaat äänestäisivät. CC, JT ja TC215:n sihteeri Lisa Spellman (LS) luonnostelevat toteutussuunnitelman ja se lähetetään kommenttikierrokselle muutamassa viikossa.

Työryhmien puheenjohtajat esittivät lyhyitä raportteja työryhmiensä työstä välillä niin nopeassa tahdissa, ettei niistä juuri ehdi muistiinpanoja tehdä. Työryhmien työn tulokset löytyvätkin niiden päätöslausumaehdotuksista ja kokouspöytäkirjoista. WG1 edisti sähköisten potilaskertomusten malleja (EHCR, DCM = Detailed Clinical Models DTS 13972, viisiosainen 13606-sarja Electronic Health Record Communication), saumattoman hoitoketjujen käsitemallityötä (CONTSYS) ja potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön tunnistusta (SoC = Subject of Care). ISO/HL7 NP 10781.2, Health informatics – Electronic health record system functional model -dokumentti pyritään saamaan DIS-äänestykseen elokuussa 2012. WG1 ja WG8 ovat yhdistymässä. Uudesta nimestä ja toimialueesta keskustellaan.

WG2:n työlistalla on genomikkaa, telelääketiedettä, DICOM-asioita, HL7:n RIM versiot 3 ja 4 (NP 21731) , IHE:n integrointiprofiileja, CDISCin BRIDG-malli (14199), mobiililaiteasiota,  terminologia-asioita (NP 17583) sekä kliinisten tutkimusten rekisteröinti ja raportointi. BRIDG-malli ei edennyt aivan suoraviivaisesti ja vaatii hallinnollisia järjestelyjä yhdessä CDISCin kanssa. Tammikuussa 2013 WG2 kokoontuu yhdessä DICOMin kanssa Phoenixissa, USAssa. WG2 otti esiin tarpeen julkaista standardeja eri syistä HTML- ja XML-muodossa, mikä saattaa johtaa vaikeuksiin ISO:n keskussihteeristön kanssa. Toinen ongelmakohta on halu julkaista standardi verkossa ilmaiseksi ja päivittää sitä tarpeen mukaan nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaan. Nämä ongelmakohdat koskevat CDISC-lähtöisiä työkohteita, koska CDISC on tottunut avoimeen verkkojulkaisuun tuotoksissaan. Itse asiassa ISO:n keskussihteeristö oli pyytänyt TC215:ä nostamaan nämä asiat keskusteluun tekemällä niistä päätöslauselmia. Esitetyt päätöslauselmaversiot asiasta jouduttiin muuttamaan, koska kaikki eivät voineet yhtyä sanamuotoihin näin lyhyällä varoitusajalla. Hyväksytyssä versiossa TC215:n jäsenmaille annetaan aikaa kommentoida alkuperäisiä päätöslauselmia 25.5.2012 asti työryhmien puheenjohtajista koostuvalle ad-hoc -ryhmälle, jonka vetäjä on Mike Glickmann USAsta. Nämä alkuperäiset päätöslauselmat ovat tässä versiossa vasta pohja keskustelulle. Niin myös Suomi voi äänestää yksimielisesti hyväksytyn päätöslauselman puolesta.

Terminologiatyöryhmä WG3 pyrkii yhtenäiseen terminologiaan terveydenhuollon tietotekniikan piirissä. Vancouverissa se on työskennellyt seuraavien aiheiden parissa: eri organisaatioista tulevien termijoukkojen yleistäminen yleiseen käyttöön, termikantojen päivittäminen johdonmukaisempaan muotoon sekä OID-rekistereihin liittyvät asiat. Työryhmästä ei tehdä yhtään uutta työkohde-ehdotusta, mutta esivaiheessa olevia työkohde-ehdotuksia on useita. EN 12264:2005, ISO 17115:2007 ovat keskeisiä standardeja WG3:n alueella. Anatomian alueella tehdään metastandardointityötä terminologiasta. WG3 hahmottelee yhteistyömuotoja traditionaalisen kiinalaisen lääketieteen komitean ISO/TC249 kanssa yhteistyöryhmän (JWG) muodossa. Tuleva työkohde 12310 koskee konformanssia. ISO 17115 tarvitsee päivityksen ja aiotaan aloittaa. ISO TS 17117:2002 jaetaan kahteen osaan ja kehitetään erillisinä. Työkohdetta valmistellaan ruumiin pinnan paikkojen nimeämistä koskevasta metastandardista. CONTSYS 13940 lähetetään DIS-äänestykseen, kuten myös hoitotyötä koskeva 18104. DTS 13582 koskee OID-rekisterien tietojen jakelua ja lähtee esistandardiäänestykseen. CD 17938 koskee semanttista verkkoa traditionaaliseen kiinalaiseen lääketieteeseen liittyen. 

Turvallisuusryhmä WG4 työskenteli tietoturvakoulutukseen liittyvän teknisen raportin kanssa, edisti kolmea sähköistä terveyskorttistandardia 21549-x ja halusi saada päivitykseen (laajennettavaksi) ISO/IEC 5218-standadin, joka sisältää koodit ihmisen sukupuolista. TS 14441 liittyy yksityyden suojaan suojaan ja tulee esistandardiksi. Luonnosvaiheessa oleva tekninen raportti 17791 sisältää katsauksen standardeihin, jotka liittyvät turvalliseen ohjelmistotuotantoon. Sitä jatkokehitetään yhdessä IEC/SC62A:n kanssa. DIS 27789 Audit trails for health records halutaan lopulliseen äänestykseen, kun DIS-äänestyksen kommentit on otettu huomioon. ISO/IEC 27002:n soveltamisesta halutaan tehdä jatkossa työkohde-ehdotus.  ISO 21298 Functional and Structural roles otetaan uudeksi työkohteeksi tähtäimenä standardi. ISO 22857 rajat ylittävän tiedon tietoturvasta korvautuisi uudella versiolla ISO 16864, kunhan jälkimmäinen valmistuu. WG4 on tällä hetkellä vailla sihteeriä. Suomi äänesti tyhjää kortteja koskevissa työkohteissa. Muuten kaikki hyväksyttiin, kuten muidenkin työryhmien kohdalla. Ross Frazer Kanadasta piti esityksen yksityisyydensuojan standardeihin liittyvistä asioista, joita käsitteli tilapäinen projetiryhmä PSC01. Standardeissa tulee ottaa mm. huomioon eri maiden lainsäädäntö, sillä standardien ei pitäisi olla ristiriidassa lakien kanssa.

Lääke- ja apteekkiasioita käsittelevä työryhmä WG6 työskenteli vaajaamiehityksellä seuraavien työkohteiden parissa: 16791 koneluettava koodaus lääkepakkauksille, DTS 17251 lääkkeiden rakenteellisten tietojen vaihdosta odottaa HL7:ää, IDMP-standardit lääkinnällisten tuotteiden tunnistamisesta ovat kaikki läpäisseet lopulliset äänestykset ja tulevat julkaistaviksi pian sekä sähköisiä reseptejä koskeva työkohde on alkamassa.

WG8 käsitteli uutta työkohde-esitystä terveydenhullon tietotekniikkastandardien luokittelusta. WG8 esitti, että ISO/HL7 NP 16527 Personal health record system functional model lähetettäisiin DIS-äänestykseen ja sille annettaisiin jatkoaikaa, koska tarpeet tuntuvat kehittyvän pitkin matkaa. On tuotettu raportti ISO/TR 14639-1, Health informatics - Capacity based e-health architecture roadmap Part 1: Overview of national initiatives, jonka julkaisua pyrittiin nopeuttamaan. Raportit saavat alhaisimman prioriteetin ISO:n prosessissa ja joskus aika ehtii ajaa ohi ennen kuin dokumentti julkaistaan. Tätä tilannetta haluttiin parantaa.

Seuraavat kokoukset

CEN/TC215 ja CEN/TC251 kokoontuvat 24.-26.9.2012 Wienissä. Muut julkaistut ISO/TC215-kokouspaikkavaihtoehdot olivat Aasiassa ja Australiassa, mutta aikoja ja paikkoja ei ole vielä vahvistettu. Lisäksi mainittiin, että olisi tarkoitus joka toisen kerran pitää yhteiskokous CEN/TC251:n kanssa eli käytännössä Euroopassa.

Alpo Värri, Tampereen teknillinen yliopisto, 14.5.2012