Kokousraportti CEN/TC251/WG IV-kokouksesta Brysselissä 1.-3.2.1999

Yhteenveto

TC251/WGIV:n kokous jakautui kahteen osaan: normaalit WG IV asiat ja Health Care Information systems archtecture (HISA) keskustelu. Normaaleista työkohteista Interoperability- työryhmä PT-35, analyyttisten instrumenttien liityntätyöryhmä ja multimediatyöryhmä PT-35 olivat edenneet, mutta eivät vielä olleet valmiita loppuraporttinsa jättämiseen. EPAS-työkohde etenee Britanniassa paikallisella rahoituksella. Terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin ISO-komitean TC215 lähinnä WG IV:tä oleva WG 2 piti kokoustaan Durhamissa tammikuussa. ISO-komiteaan perustettiin laiteliityntöjen työryhmä, joka kuitenkaan ei pysty itse tuottamaan standardeja vaan lähinnä käynnistää tarvittaessa standardointiprosessin jo valmiille tai lähes valmiille työlle. Yksi tällainen kohde tullee olemaan WG IV:n VITAL-standardin Annex A, joka sisälttää koodiston biosignaaleille yms. mittauksille. Biosignaalien tallennusformaattityölle on luvassa rahoitusta vielä kevään kuluessa. Tiivistunnelmaisessa HISA-kokousosuudessa oli vaikeuksia nähdä, miten HISA sopii TC251:n muuhun standardiperheeseen ja miten vedetään raja sen ja TC251/WG I:n työkohteiden välille.

Yleistä

Työryhmän TC251/WG IV erilliskokous järjestettiin Brysselissä CEN/CENELECin kokoustiloissa 1.-3.2.1999. Kokouksen normaaliin osuuteen otti osaa noin 20 henkeä ja kolmantena päivänä pidettyyn HISA-keskusteluosuuteen noin 35 henkilöä. Puhetta johti WG IV:n puheenjohtaja Melvin Reynolds (MR) jo vanhalla rutiinilla. Kokouksessa ei ollut muita tavallisuudesta poikkeavia asioita kuin HISAa käsittelevä kokouspäivä, jossa mielipiteet HISAn jatkamisesta kävivät ristiin.

Terveydenhullon tietotekniikan standardoinnin ISO-komitea TC215

Kolme WG IV:n jäsentä, Thomas Norgall (TN), Melvin Reynolds ja Michael Krämer osallistuivat ISO-komitean tietoliikennetyöryhmän WG 2 kokoukseen DUrhamissa, USAssa tammikuussa 1999. He kertoivat kokemuksistaan mainiten mm. sen, että huoli ISO-komitean mahdollisista työkohteiden kaappauksista itselleen näyttäisi olevan melko aiheeton. ISO-komiteassa ei heidän mukaansa ole riittävästi ihmisiä, joilla olisi mahdollisuus tehdä standardeja alusta asti vaan komitean rooliksi (ainakin WG 2:n osalta) näyttäisi tulevan muualla valmisteltujen standardien hyväksymisprosessin käynnistäminen, jos ehdotettu standardi saa komiteassa kannatusta. Siksi kokouksessa käyneet halusivat WG IV:n jäsenten viestittävän kansallisille standardointielimille, että jos rahoitetun TC251:n työkohteen edistämistä halutaan jatkaa eurooppalaisin voimin, sitä ei kannata ehdottaa ISO-työkohteeksi, koska silloin eurooppalainen rahoitus sille loppuu. USAssa standarinvalmisteluun ISO-työn pohjaksi pystyvät ainakin ASTM, IEEE ja HL-7, jolla kerrottiin olevan ehkä olevan käynnistymässä jotain aktiviteettia analyyttisten instrumenttien liityntöjen saralla. USAssa vallitsee asian suhteen kuitenkin jonkin verran erimielisyyttä.

Eurooppalaiset onnistuivat perustamaan ISO/WG 2:een oman alaryhmän laiteliitäntöjen standardointia varten. Tämä alaryhmä ehdotti WG IV:n VITAL-työkohteen Annex A:n standardointia ISO-standardiksi siihen tehtävine muutamine tarkistuksineen ja IEEE 1073:n tekemine laajennuksineen. Tällä ehdotuksella näyttäisi olevan suotuisat edellytykset toteutua nk. fast track -menettelyä käyttäen. Tämän jälkeen ollaan aikeissa tuoda ISOon niin ikään VITALista peräisin oleva oliomalli. Seuraavan kerran ISO-komitea kokoontuu huhtikuun puolessa välissä Berliinissä, jolloin eurooppalaisillakin on hyvät mahdollisuudet päästä seuraamaan ja vaikuttamaan tapahtumiin.

ISO/WG2:n muissa alaryhmissä ei ollut vielä valmiita työkohdeehdotuksia mutta tähän suuntaan tehtiin työtä. Näissä ryhmissä on henkilöitä, jotka olisivat mielellään aloittamassa aivan uusia työkohteita sen sijaan, että lähdettäisiin liikkeelle jostain aiemmasta standardista ja yritettäisiin saada sille ISO:n hyväksyntä.

MR kertoi, että japanilaiset luulivat, että USA tarjoaisi ISO-komitealle HL-7:n versiota 2.3 standardisointityön pohjaksi. He yllättyivät kovin, kun USA ehdottikin versiota 3.0, jossa on mukana mallinnusta, josta ainakin osa on lähtöisin Euroopasta. MR:lle jäi kokouksesta mielikuva, että ainakin tässä vaiheessa WG 2:ssa ollaan melko yhteistyökykyisiä.

Nick Brown (NB) kertoi, että DICOM-komitean kautta on ollut vaikea käynnistää profilointi-tyyppistä työtä. Sen tarkoituksena olisi laatia käyttäjiä helpottavia standardeja sille, millaisia DICOM-konfiguraatioita eri tyyppiset laitteet toteuttavat. NB toivoo, että ISO-komitea voisi tehdä tällaista työtä. 8.3.1999 kokoontuu ISO TC215:n kuvantamisen ad hoc ryhmä, joka päättänee, mitä TC215 tulee kuvantamisen osalta tekemään. NB aikoo osallistua ja ehdottaa profilointityötä ja mahdollisesti kuvantamisen mukaanottoa WG 2:een. WG 2 pystyy kuitenkin toimimaan kuvantamisen saralla vain siinä tapauksessa, että sinne saadaan jonkilainen aktiivisten ihmisten joukko näkemään vaivaa asioiden eteen. HL7:ssä on kuvantamiseen paneutuva ryhmä. NB:n tuntema Dean Bidgood on siinä mukana ja hänen kauttaan voitaisiin ehkä edistää kuvantamisasioita myös ISOssa, arveli NB.

WG IV:n yleinen kokousosuus

WG IV:lle oli esitetty, että se edistäisi osaltaan standardiensa toteuttamiskelpoisuutta CORBA- ja COM-tekniikoilla. Koska WG IV:ssä näitä ei tunneta syvällisesti, asia ehdotettiin jätettäväksi lähinnä HISA-alaryhmän huoleksi.

MR pohdiskeli kysymystä lyhyen strategisen tutkimuksen (SSS) tekemisestä siitä, miten laboratoriotietojärjestelmä ja toisaalta tehohoidon tietojärjestelmä liitetään sairaalatietojärjestelmään. SSS olisi nopea rahoitustapa tällaiselle tutkimukselle, josta mm. Suomesta on aiemmin esitetty kysymyksiä WG IV:lle. TN kannatti asiaa ja ehdotti myös, että pitäisi ottaa enemmän selvää siitä, mitä HL-7:ssä asian tiimoilta tapahtuu. MR on avoinna konkreettisille asiaa koskeville ehdotuksille.

Anders Thurin (AT) oli tehnyt ehdotuksen paremminkin WG II:n piiriin kuuluvan työkohteen ottamisesta WG IV:n työohjelmaan nimeltä DIAGPROC. Tässä työkohteessa olisi luotu rakenne, miten diagnostisia toimenpiteitä luokitellaan TC251:ssä. Esitetyssä muodossa ehdotus sai tylyn vastaanoton, koska ei ollut näköpiirissä, että kukaan olisi täyttänyt rakenteen tiedolla ja koodeilla eikä siitä näin olisi ollut kenellekään käytännön hyötyä sellaisenaan. Ehdotus palautettiin näillä evästyksillä AT:n uudelleen valmisteltavaksi.

SCP-ECG:tä (ENV 1064) laajennetaan USAssa AMIA:ssa ja sitten se tuodaan takaisin WG IV:lle, jotta se voidaisiin virallistaa. On pyydetty 1064:n voimassaolon jatkamista parilla vuodella, jotta AMIAn työ voitaisiin sitten aikanaan ottaa ja virallistaa.

Lääketieteellisen kuvantamisen standardointi

NB on yrittänyt saada WG IV:n työkohteeksi aihetta Descriptive Data Interoperability Groups. Tässä työkohteessa laadittaisiin profiileja DICOMille ja sitä voitaisiin käyttää hyväksi, kun ollaan tekemässä kuvantamislaitehankintoja. Ehdotus ei saanut positiivista vastakaikua, koska ei haluttu käyttää eurooppalaisia resursseja DICOM-komitean kannalta ehkä kilpailevaan työhön. MR ei myöskään halunnut vaarantaa orastavia CEN-DICOM suhteita tällä työkohteella.

MR kertoi DICOM/COCIR aktiviteeteista, koska oli ollut mukana eräässä tällaisessa kokouksessa. Siellä WGIV sai muodollisen kutsun Wienissä maaliskuussa 1999 pidettävään DICOM-kokoukseen. Wienissä olisi tarkoitus käsitellä DICOMin turvallisuusasioita, jotka TC251:ssä kuuluvat WG III:lle, jonne kutsu edelleen toimitettiin. Silti DICOMista toivottiin WGIV:n osallistumista. NB on WGIV:n DICOM yhdyshenkilö ja aikoo osallistua Wienin kokoukseen. MR kertoi CEN:n laillisesta asemasta Euroopassa DICOMilaisille mainiten, että jos DICOMin jatkolaajennuksia ei hyväksytä missään CEN:n järjestelmässä, se voi olla kaupallinen haitta DICOMille.

Alistair Morgan (AM) kertoi, että DICOM-komitea on hyväksynyt joitain lisäosia standardiperheeseen. AM haluasi käydä näitä läpi, jotta nyt TC251:ssä pöydällä oleviin kolmeen MEDICOM ENV:hin voitaisiin tehdä viittaukset korjattuihin standardeihin. Tämä sai kannatusta.

PT-34 multimediaraportointi

Multimediaraporttiprojektiryhmä ei ollut vielä saanut First Working Documenttia (FWD) valmiiksi kokoukseen mennessä. Kokouksen aikana siihen tehdyt muutokset olivat vielä sen verran oleellisia, ettei senhetkistä FWD:tä voitu hyväksyä. Raporttia valitettiin hieman raskaaksi lukea. Työryhmä olisi halunnut jättää raportin otsikosta pois sanat Data Format, koska mitään uutta multimediadataformaattia ei määritellä. Työryhmä sai uudeksi määräpäiväksi 5.3.1999, jolloin raportin pitää olla valmis, jotta TC251:n maaliskuinen kokous voisi hyväksyä FWD:n viralliselle kommenttikierrokselle. Sitä ennen dokumentti lähetetään WG IV:n sähköpostituslistalle ja jos ei suuria vastakommentteja tule, se hyväksytään WG IV:n puolesta.

PT-35 Intermed

Projektiryhmä on tehnyt hyvää yhteistytötä IEEE 1073:n kanssa siten, että kumpikin on voinut hyödyntää toisen tuloksia. PT-35 on työskennellyt Communication controller -osan kanssa ja IEEE 1073 enkoodaussääntöjen kanssa. Työn alla ovat olleet myös konformanssitestaus ja -määritykset, sovellutusprofiilit ja oliomalli. Aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Maaliskuun loppuun mennessä aiotaan saada valmiiksi FWD ja lopullinen versio toukokuulle. Työtä on hieman vaikeuttanut IEEE 1073:n erään alaryhmän uusi ehdotus tiedonsiirron alimman tason (ISO/OSI-mallissa) toteutukseksi.

VITAL -Vital signs Information Representation

On lähtenyt liikkeelle pari EU-projektia, jotka koittavat soveltaa VITAL-standardiehdotusta. Itse VITAL-dokumenttia editoidaan yhä lopulliseen muotoonsa. Tarkoitus ei liene puuttua varsinaisesti standardiehdotuksen sisältöön vaan standardeilta vaadittaviin sanamuotoihin yms. muodollisiin asioihin. Joitakin biomittauksissa esiintyviä selviä koodivirheitä on korjattu.

CALM - analyyttisten instrumenttien liitynnät

CALM-ryhmä näkee tehtäväkseen rajoittaa ASTM-standardin salllimaa monimuotoisuutta laatimalla joukon sovellutusprofiileja eri analysaattorityypeille. Näin valmistajien olisi helpompaa toteuttaa standardista vain oleellisia osia. Tätä varten projektiryhmä on käynyt läpi joukon analyyttisiä instrumenttejä ja koonnut niiden tiedonsiirrosta tiedot yhteen raportissaan. Projektiryhmä tähtää siihen, että loppuraportti olisi valmis kesäkuun loppuun mennessä.

USAssa ei olla aivan yksimielisiä laboratoriolaiteliitäntöjen osalta. NCCLS-niminen elin USAssa on esittänyt ihmettelynsä, miksi analyyttisten instrumenttien ja potilasvalvontalaitteiden liityntöjen pitää olla erilaisia, koska joskus potilaan vieressä voi olla kumpaakin laitetyyppiä. Siksi voi tulla jonkun ajan päästä eteen tilanne, jossa ryhdytään laatimaan VITALin tyyppistä tai sen kanssa yhteensopivaa mallia analysaattorien tietoliikenteeseen. Laboratoriotietojärjestelmän ja sairaalan tietojärjestelmän välinen liityntä tullee myös jossain vaiheessa määriteltäväksi.

EPAS - fysiologisten analyysijärjestelmien evaluointi

Britanniassa, joka on eniten kannattanut tämän työkohteen edistämistä, on myönnetty kansallista rahoitusta työn tekemiseksi. Koska rahaa ei kuitenkaan vielä ole tullut kenellekään, työtä ei ole aloitettu käytännössä. Tarkoitus olisi, että brittien työ ehkä tulisi TC251:n mahdollisen esistandardin pohjaksi.

FEF - fysiologisten signaalien tiedostotallennusformaatti

Kokouksen aikana pieni työryhmä pohti, miten jatkaa formaatin kehittämistä. TC251:stä on nyt saatu vihreää valoa ja toivotaan, että työkohde-esitys tulisi mahdollisimman pian sihteeristölle. Se onkin melko pitkälle viimeistelty ja lähdössä sihteeristölle helmikuun loppupuolella. Kun sihteeristö saa sen, pitää jättää kuukausi aikaa kiinnostuneille konsortioille aikaa tehdä tarjous työn tekemiseksi. Tämä lienee muodollisuus, sillä WGIV:n ulkopuolella olevilla ryhmittymillä ei luultavasti ole mahdollisuutta viimeistellä formaattia sillä rajoitetulla alle 30 kEuron budjetilla, mitä on tarjolla. Formaattiasioista on tarkoitus pitää pieni workshop 15.3.1999 alkaen klo 11 Frankfurtissa VDE:n tiloissa. Tänne kutsutaan kaikkia asiasta kiinnostuneita ennen kaikkea teollisuudesta. Tässä kokouksessa on myös tarkoitus hakea lopullista muotoa projektiryhmälle, jonka ydinryhmään on jo kaavailtu Thomas Penzeliä ja AV:tä, tavallisiksi jäseniksi Christop Zywietziä, NB:tä ja Cunha-nimistä portugalilaista. laajennettuun ryhmään on vielä mahdollisuus pyrkiä, jos pystyy tarjoamaan aktiivista panosta työlle. Työn on kuitenkin tarkoitus olla sen verran avointa, että projektiryhmään kuulumattomankin pitäisi olla helppo sitä seurata.

HISA - Health Care Information Systems Architecture

HISA:sta on olemassa yksi TC251:n esistandardi. Sen määritykset ovat kuitenkin niin yleisluontoisia, ettei se vielä takaa eri järjestelmien yhteentoimivuutta. Nyt olisi tarkoitus mennä eteenpäin ja syventää määrityksiä. Siihen on olemassa joukko aktiiveja, mutta ongelmana on HISA-työn yhteensovittaminen WG 1:n elektonisen potilaskertomuksen standardointityön kanssa. Tämä olikin pahin kompastuskivi 3.2. pidetyn HISA-päivän aikana.

HISAn voimakkain edistäjä oli italialainen Fabrizio Ferrara (FF), jonka edustama yritys on tehnyt kaupallisia HISA-toteutuksia. Hän sai tukea HISAn jatkolle mm. Ruotsista ja Ranskasta. Käytävällä esitettiin kuitenkin epäilyjä, etteivät kaikki ruotsalaiset paikallaolijat olleet varsinaisesti kovin perillä tietotekniikasta vaan lähinnä hallintoihmisiä. Läsnä oli edustus myös Microsoftilta, IONA Technologies ja parista muusta firmasta sekä TC251:n johtaja Gunnar Klein.

HISA määrittelee joukon middleware-palveluita, jotka ovat teknologiariippumattomia. Näin HISA-määritysten mukainen toteutus voi siten olla CORBA-, HL-7- tai XML-pohjainen, mikä jo kertoo siitä, millä tasolla HISA-pohjainen yhteentoimivuus tällä hetkellä on.

HISA määrittelee noin 50 oliota ja pari sataa attribuuttia. Periaate on, että jos näitä esiintyy tietojärjestelmässä, valmistaja julkaisee rajapinnat niihin ja sitten jäädyttää sen. Tässä vaiheessa HISA:n palvelut ovat vielä abstraktilla tasolla ja HISAn seuraava vaiheen pitäisi pureutua näiden jatkokehitykseen sekä rajapintojen yksityiskohtien määrittelyyn. Tavoitteena olisi tietojen ja toimintojen saavutettavuus. FF:n mukaan jotain toteuttamiskelpoista pitäisi saada aikaan jo vuodessa ja sen pitäisi olla paloittain laajennettavissa.

Päivän lopputulos oli, että on löydettävä keinoja, joilla HISA ja WG I:n projektiryhmien (PT26-29), jotka tekevät potilaskertomusmäärityksiä, työ sovitetaan yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi. Tätä varten voitaisiin ilmeisesti järjestää jonkinlainen CEN workshop. Työryhmien WG I ja WG IV johtajien pitäisi aktiivisten henkilöiden avustuksella laatia startegiapaperi, jossa esitetään ne toiminnat, joilla harmonisointiin päästään. Yhtenä vaihtoehtona on HISA-asioiden siirto työryhmälle WG I. Kansallisten TC251-edustajien pitäisi pohtia tätä, mikä vaikuttaisi luonnolliselta ratkaisulta, koska liittymäkohtia HISAlla on oikeastaan paljon enemmän WG I:n kuin WG IV:n työkohteisiin.

Seuraavat kokoukset

CEN/TC251:n kaikkien työryhmien yhteiskokous pidetään 10.-12.5.1999 Odensessa Tanskassa. Odenseen pääsee suoraan Kööpehaminan kentältä lähtevällä junalla alle kahdessa tunnissa.

ISO/TC215:n kokous pidetään Berliinissä 12.-15.4.1999.

Biosignaalien tiedostontallennusformaattityökohteesta on tarkoitus pitää yksipäiväinen workshop Frankfurtissa 15.3.1999, lisätietoja osoitteesta http://www.cs.tut.fi/~varri/tc251/fef_inv.html

Alpo Värri

Signaalinkäsittelyn laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu, PL 553, 33101 Tampere, Puh. 03-3652575, Fax. 03-3653857, E-mail: varri@cs.tut.fi.

Takaisin otsikkosivulle