Raportti ISO/TC215-kokouksesta Berliinissä 12.-15.4.1999

Yleistä

Maailman standardoimisjärjestön ISO:n teknillinen komitea TC 215 Health Informatics piti kokouksiaan DIN:n tiloissa Berliinissä Huhtikuussa 1999. Ensin kokoontuivat työryhmät WG 1-4 12.-13.4. ja tämän jälkeen komitean päättävä elin, jossa kullakin osallistujamaalla on yksi ääni, 14.-15.4. CEN/TC251/WG IV:ää lähinnä ISO/TC215:ssä on tietoliikenneryhmä WG 2. Sen työskentely tuotti ennakoidut tulokset eivätkä ne anna aihetta erikoisiin toimenpiteisiin nistä tiedottamisen lisäksi.

Työryhmän WG 2 kokousosuus

Työryhmässä puhetta johti amerikkalainen Ed Hammond (EH) Duke yliopistosta. Hän on aiemmin työskennellyt HL-7:n parissa. Hän kävi asioita läpi varsin nopealla vauhdilla verrattuna CEN/TC251/WG IV:n työskentelyyn. Paikalla oli noin 35 henkeä, joista suurin osa oli Euroopasta, mutta läsnä oli myös edustajia USAsta, Japanista, Australiasta ja Kanadasta. EH:n mukaan WG 2:n edellisen kokouksen osallistujista Durhamissa USAssa puuttuvat puolet ja läsnäolijoista oli noin puolet uusia. Näin suuri vaihtuvuus, johon matkakustannuksilla on varmasti vaikutusta, ei vaikuta ainakaan positiivisesti työn edistymismahdollisuuksiin.

Kokouksen aikana varapuheenjohtajaksi valittiin CEN/TC251/WGIV:n puheenjohtaja Melvin Reynolds (MR) Englannista, koska hän voitti äänestyksessä Brian Loven (BL). Kokouksen loppupuolella julkistettiin WG 2:n yhteyshenkilöt muihin ryhmiin. Kanadalainen Andre Wisaksana toimii yhteyshenkilönä IEC601 turvastandardointiryhmiin. Nick Brown nimettiin DICOM-yhteyshenkilöksi. Yhteyshenkilöiksi TC215:n muihin työryhmiin WG 1, 3 ja 4 valittiin David Markwell, Michael Krämer ja Masaki Nakamura tässä järjestyksessä.

Alkusanoiksi EH lausui Alan Rectorin ja Angelo Rossi-Morin määrittelemän tavoitteen WG 2:lle: pitäisi keskittyä siihen, miten löydetään strategia olemassaolevien standardien ottamiseksi ISO-standardeiksi ja jos tarvitaan, niiden muutosten tekemiseen, joilla olemassaolevista standardeista saadaan ISO-standardeja. Kokouksen tarkoitukseksi EH esitti sen suunnittelua, miten työ etenee kokousten välillä, jolloin keskustelua käydään sähköpostin välityksellä. WWW-sivusto on vasta suunnitteilla. EH toivoi, että WG 2 saisi nopeasti aikaan onnistumisia, jotta sen työ näyttäisi hyvältä ulospäin. Vaikka mallinnus on WG 1:n tehtävä, ei WG 2 voi jäädä odottamaan sen tuloksia, vaan tarvittavia malleja on tehtävä itse. Terminologiassa sen sijaan annetaan työryhmän WG 3 tehdä määrittelytyö.

TC215:n puheenjohtaja Peter Treseder (PT) esittäytyi lyhyesti. Työryhmien pitäisi hänen mukaansa käydä läpi omaan toimialaansa tulleet ehdotukset ISO:lle. Yhteydet muiden työryhmien välillä pitäisi hoitaa kuntoon. Työryhmien pitäisi työstää työkohdeehdotuksia TC:lle. PT piti paria WG2:n työkohdetta oikein hyvinä ja käski jatkaa samaan tyyliin. PT käski pohtia, millaisia kriteerejä voidaan asettaa työlle, jotta voidaan mitata sen onnistumista.

David Markwell kertoi kokousväelle CEN/TC251:n töistä terveydenhuollon viestien kehityksessä. Hän kertoi myös CEN/TC251/WG I:n työkohteiden nykytilasta, joille XML näyttäisi olevan hyvä toteutusalusta. Samanlainen esitys HL-7:stä olisi myös ollut paikallaan, mutta sellaista ei ollut.

WG 2 jakautui pariin otteiseen kolmeen alaryhmään. Niistä menestyksekkäin oli Medical Device Communication -ryhmä (1), jossa puhetta johti MR. Toisessa ryhmässä Architecture puhetta johti Gary Dickerson USAsta. Sen tehtävänmääritys oli osin epäselvä. Kolmannessa ryhmässä Methodology puhetta johti Andrew Hinchley Englannista aiheina menetelmä, jolla terveydenhuollon viestejä määritetään ISOssa ja hierarkisten viestikuvausten muuntaminen XML-muotoon. Alaryhmä 1 työskentelee eri tasolla tietoliikenteessä kuin kaksi muuta eli laitteiden ja osaston tietojärjestelmän välisen tietoliikenteen parissa. Muiden työ kohdistuu osaston tietojärjestelmän ja sairaalan tietojärjestelmän väliseen tietoliikenteeseen ja yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijatahojen väliseen tietoliikenteeseen.

Alaryhmä 1 ehdotti neljää työkohdetta, jotka WG 2 hyväksyi: 1) Point of Care Medical Device Communications IEEE1073.1.1.1 VITAL signs Annex A, IEEE1073:n käyttämä. Pientä teknillistä harmonisointia tarvitaan, mutta ei varsinaisia sisältömuutoksia. 2) Domain information model VITAL-standardista. Täytyy harmonisoida pienin korjauksin pari dokumenttia, ei uutta teknillistä työtä. 3) Standard for Point of Care, Transport profile (Cable connected) Sisältömuutoksia ei tarvita. 4) Point of Care Medical Device Communications IEEE 1073.4.1, IEEE 1073.3.1. Koska esimerkiksi kohta 1 erilleen otettuna ei olisi sellaisenaan yksinään toimiva, tarvittaisiin oikeastaan framework-tyyppinen yleisstandardi, joka kertoisi, miten ylläolevat osat liittyvät toisiinsa. Tällaisen valmistelu ei kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, että siitä haluttaisiin työkohdetta. CEN/TC251/WG IV:n SCP-ECG:stä voitaisiin myös ajatella työkohdetta sen jälkeen, kun AMIA USAssa on saanut sopivaan valmiusasteeseen nykyisen ENV 1064:n päivitystyön. Kohdan 1 ehdotuksesta esitettiin hieman varauksia kunnes sen LOINC-yhteensopimus oli varmistettu. Hieman erikoinen esityksistä on myös se, jossa IEEE:n huonosti käyttöönotettua kaapeliliitäntää ehdotetaan ISO-standardiksi, vaikka tiedossa on, että ehkä jo heinäkuussa 1999 IEEE vahvistaa tälle ratkaisulle rinnakkaisen ratkaisun, jonka pitäisi olla mm. RS232-yhteensopiva, noudattaa IrDA-protokollaa ja jolle on ennustettu laajempaa tukea teollisuudesta. Alaryhmä aikoo tuoda tämänkin ehdotuksen sitten aikanaan ISOon. Bob Kennellyn, IEEE 1073:n puheenjohtajan kanta on, että antaa markkinoiden ratkaista, kumpi IEEE:n kaapeliliityntäehdotuksista voittaa.

Alaryhmä 1 keskusteli myös laboratorioanalysaattorien tietoliikenteen standardoinnin mukaanottamisesta ISO-työhön. Tässä vaiheessa odotetaan CEN/TC251:n projektiryhmän työn tuloksia ja kuulostetaan mitä HL-7:n laboratoriodatan työryhmä saa aikaan. Jälkimmäisestä kyllä mainittiin, että ryhmä on kyllä perustettu, mutta se ei liene vielä edes päättänyt työkohteistaan. HL-7:n edustaja lupasi saattaa Eurooppalaiset yhteyteen tämän ryhmän kanssa. Alaryhmä 1 käytti jonkun verran aikaa keskustellen uusista point-of-care analysaattoreista, jotka muistuttavat enemmän potilasmonitorointilaitteita kuin perinteisiä "eräanalysaattoreita". Keskustelussa tuli esiin ajatus, että VITAL-standardia voitaisiin laajentaa kattamaan nämä point-of-care analysaattorit. Koska alaryhmä 1 koostui niin vahvasti eurooppalaisista, tämä asia voi tulla eteen vielä CEN/TC251/WG IV:ssä.

Alaryhmälle esiteltiin pöytäkirjaan vietäväksi pari eurooppalaista työkohdetta. Toinen niistä oli PT-34:n valmistelema raportti multimediaraportoinnista terveydenhuollossa ja toinen biosignaalien ja -mittausten tiedostotallennusformaatin alkamassa oleva projektiryhmätyö.

Kun alaryhmä 1 heinäkuussa tapaa, keskusteluun tulevat IEEE:n uudet tietoliikenteen alatasot, josta edellä jo mainittiin ja CEN/TC251/PT-35:n (Interoperability-projektirymä) ja IEEE 1073.2:n harmonisointi. Painotus voi silloin olla IEEE-puolella, koska Indianapolisiin tuskin tulee yhtä monta eurooppalaista kuin nyt Berliiniin tuli.

Alaryhmä 2 ehdotti, että se tekee inventaarion viestistandardeista (hyväksyttiin) ja aloittaa tämän lisäksi kahta työkohdetta:
1) Framework of communication flows
2) Essential characteristics for health care message flows
Näistä keskusteltiin kovasti ja lopputulos oli, että niitä kannattaa viedä eteenpäin mutta alaryhmän täytyy vielä terävöittää työkohdekuvauksia.

Alaryhmä 3 ehdotti kahta työkohdetta
1) Method for development of messages
2) Mapping hierarcial message descriptions to XML
Nämä saivat positiivisen vastaanoton. Jos ensimmäinen työkohde onnistuu määrittelemään yhtenäisen menetelmän viestien kehittämiseksi Atlantin kummallekin puolelle, on mahdollista, että sen eri puolilla kehiteltävät viestit on helpompi yhdistää, vaikkei päädyttäisikään siihen, että HL-7 versio 3 tulee olemaan sama kuin CEN/TC251:n viestistandardisto. XML on kuuma aihe, joka kiinnostaa monia tahoja. XML-määrityskin voi vuoden sisällä muuttua, joten alaryhmä 3:lla on haastetta edessään. Yhtenä riskinä nähtiin, että EDIFACTin tukijat ottavat Euroopassa XML:n valtaansa pukemalla EDIFACT-viestit XML-muotoon käyttämättä hyödyksi XML:n uusia mahdollisuuksia. Alaryhmään 3 liittyviä mielenkiintoisia www-sivustoja löytyy osoitteista http://www.hl7.org, http://www.clinical-info.co.uk ja http://www.communicationsplanning.ltd.uk/Infopages

Nick Brown kertoi ISO/TC215:n kuvantamisen tilapäisryhmän kokouksesta maaliskuussa 1999. Ryhmä oli kuultuaan eri maiden edustajien mielipiteitä tullut siihen tulokseen, että ISOon ei kannata perustaa omaa WG-tason kuvantamisen työryhmää. Sen sijaan pyrittiin keksimään keinoja, joilla DICOM-standardeja voitaisiin saada ISO-standardeiksi. Lisäksi ehdotettiin DICOMille A-tyypin liaison-statusta ISO-komiteaan nähden. DICOM-komitea lienee lopputulokseen melko tyytyväinen. Thomas Norgal totesi WG 2 -kokouksessa kuitenkin, että multimedia-asioiden tullessa terveydenhuoltoon tulee olemaan pienimuotoisempia lääketieteellisiä kuva-asioita, joita DICOM ei käsittele ja jotka voivat sitten tulla ISOn käsiteltäväksi.

Seuraava WG 2 -kokous pidetään Indianapoliksessa USAssa heinäkuun alussa. Siellä tuskin tapahtuu näillä näkymin mitään niin erikoista, että Suomesta kannattaa lähettää sinne edustusta. Vuonna 1999 pitäisi vielä olla kokous Japanissa. Kalenterihin varattiin 7.-8.2.2000 tätä seuraavalle kokoukselle Lontoossa ja keskusteltiin alustavasti mahdollisuudesta pitää heinäkuussa 2000 kokous Lundissa Ruotsissa.

TC215:n kokousosuus

Teknillinen komitea TC215 kokoontui puheenjohtajansa australialaisen Peter Tresederin (PT) johdolla tekemään päätöksiä. Puheenjohtajan työskentely oli demokraattista ja kaikki kommentit hyvin huomioonottavaa. Tämä johti välillä hieman poukkoilevaan asioiden käsittelyyn, mutta lopputuloksena kuitenkin saatiin aikaiseksi kaikki tarvittavat päätökset.

Alussa kerrattiin neljän työryhmän ja kahden tilapäisryhmän organisaatiorakenne. Kokouksen tarkoituksena oli äänestää, mistä työkohteista työryhmät jatkavat valmistelua virallisiksi työkohde- ehdotuksiksi TC:lle 1.6.1999 mennessä ja tehdä muita yleisluontoisia päätöksiä. TC:lle esiteltiin myös hieman sellaisia työkohteita, joista ei vielä aiota tehdä ehdotusta tässä vaiheessa, jotta TC voisi nähdä, mihin suuntaan työryhmien työ on menossa. Tällä kertaa oltiin poikkeukselisessa tilanteessa sen takia, että työryhmiä on pyydetty ehdottamaan työkohteita jäsenmaiden sijaan. Tällä menettelyllä haluttiin nopeuttaa työn aloitusta.

ISO:n keskussihteeristön edustaja esitteli uudistettua ISO:n standardien valmisteluprosessia, joka tuli uutisena monelle kokoukseen osallistujalle. Tavallisten ISO-standardien rinnalle on mahdollista valmistella Publicly Available Specifiction (PAS) -tyyppisiä standardinomaisia sopimuksia ja teollisuuden technical agreementtejä, kunhan prosessi täyttää tietyt ehdot. Nämä tiedot vaikuttivat jossain määrin työryhmien ajatuksiin siitä, mihin muotoon he haluavat tuotteensa paketoida.

TC käsitteli työryhmien raportit ja hyväksyi ne. Työryhmien scope statementtejä hieman modifioitiin keskustelujen tuloksena. WG 1 ehdotti, että kaikki ne kohteet, joita muut työryhmät eivät katso itselleen kuuluviksi, tulisivat WG 1:lle, mutta tämä kuitenkin kumottiin. WG 3:n osalta suomalaiset kysyivät, mikä on työkohteiden asiakasryhmä ja vastaus oli, että standardoijat itse eikä niinkään terveydenhuolto ja yritykset. Siksi Suomi pidättäytyi äänestämästä WG 3:n kolmen (neljästä) työkohteen kohdalla, mikä pantiin WG 3:ssa merkille. Luettelo TC-kokouksen tekemistä päätöksistä pyritään saattamaan näkyville STAKESin WWW-sivuille.

Mielenkiintoinen osa kokousta oli päättää, perustetanko terveydenhuollon toimikorteille oma työryhmänsä (WG). Yleis- ja käytäväkeskustelujen jälkeen äänestys hyväksyi uuden työryhmän perustamisen äänin 6-4 Suomen äänestäessä perustamisen puolesta. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin saman tien saksalainen Peter Sembrizki, koska vastaehdokkaita ei ilmaantunut. Sihteeristö lähettää kutsun, jolla haetaan asiantuntijoita uuteen työryhmään.

Toisen tilapäisryhmän, joka koski lääketieteellisen kuvantamisen standardointia ISO:n puitteissa, raportti ja ehdotukset hyväksyttiin. Nimettiin kolme yhteyshenkilöä DICOMiin: Nick Brown Englannista, Joel Chabriais Ranskasta, ja Ed Hammond USAsta. DICOM sai myös tyypin A liaison-statuksen ISOssa. Siitä, miten DICOM-dokumentteja tuodaan ISOon käsiteltäväksi ei tehty tarkkoja päätöksiä, koska ISOn uudet mahdollisuudet hyväksyä dokumentteja ovat vielä osallistujille outoja. DICOMin edustaja piti TC-kokouksessa esityksen, jossa hän painotti, että DICOM on avoin kommenteille, kunhan ne tulevat oikeaan aikaan eli uuden dokumentin kommentointivaiheessa. DICOM ei kuitenkaan halua hidastaa omia prosessejaan odottelemalla jonkun muun standardointielimen ratkaisuja. Varsinkin kuvantamiseen liittyvillä reuna-alueilla DICOM toivoi esiintyjän mukaan ehdotuksia muilta suunnilta.

Eri työryhmiltä esitettiin ja hyväksyttiin seuraavat työkohteet. TR tarkoittaa, ett& tavoitteena on raportti eikä standardi.

WG 1:
1. General conceptual model for health information
2. Emergency data set
3. Country identifier mechanism in health care
4. Ownership/guide to access rights
5. Patient identification certification
6. Health information standards inventory (TR)
7. Technical specification of hierarchy of models (TR)

Hyväksyttiin myös päätösehdotus elektronisen potilaskertomuksen kehittämisen moraalisesta tuesta jäsenmaissa.

WG 2:
1. Domain information model for medical devices
2. Point of care medical device communication, nomenclature
3. Point of care medical device communication, Transport profile
4. Point of care medical device communication, physical layer (Suomi pidättäytyi)
5. Method for development of messages
6. Mapping hierarchial message descriptions (TR)

WG 3:
1. Health informatics - Vocabulary on terminological systems (Suomi pid.)
2. Health informatics - Foundation of terminology (Suomi pid.)
3. Health Informatics: Controlled health vocabularies: Vocabulary structure and high-level quality indicators
4. Health informatics: System of semantic links and concepts in Medicine (Suomi pid.)

WG 4:
1. Public key certification infrastructure

Keskusteltiin hieman mallinnustyökalusta. UML tulee käyttöön WG 2:ssa ja WG 1:lläkään ei ollut mitään sitä vastaan. Gunnar Klein muistutti CEN/TC251:n tehneen aiheesta lyhyen tutkimuksen, jonka loppuraportti on kaikkien saatavilla TC251:n WWW-sivuilla.

Etelä-Afrikka toivoi, että työryhmien kokousten aikataulut sovitettaisiin siten, että vähävaraisten maiden olisi helpompi seurata niitä yhdellä kokousedustajallaan. Tätä kannatettiin niiden mahdollisuuksien puitteissa, mitä 4-5-päiväinen WG+TC-kokous voi tarjota. Ehdotettiin ja kannatettiin myös lyhyttä kaikkien työryhmien yhteiskokousta, jossa voitaisiin keskustella päällekkäisistä asioista. Myös tukea sai työryhmäkokoukseen loppuun liitettävä lyhyt tutoriaaliosuus, jossa työryhmässä vieraijat voisivat päästä paremmin perille siitä, mistä ryhmä keskustelee.

Roy Rodgers Englannista esitteli G8-maiden aloitetta terveydenhuollon kansainvälisten esteiden poistamiseksi. Siinä oli standardointia koskevia ehdotuksia. TC aikoo tutustua niihin ja pitää yhteyttä G8:n terveydenhuollon alan edustajaan.

Kehitysmailta oli tullut ehdotus heidän huomioonottamisekseen standardointityössä. USAn edustaja pyysi työryhmiä huomioimaan standardien laadinnassa sen, että niitä olisi mahdollista sopivissa kohdin toteuttaa myös ilman tietokoneita. Sähköpostin ja www:n välityksellä tapahtuvaa osallistumista standardointityöhön pidettiin myös tärkeänä muotona vähemmän kehittyneiden maiden osallistumiselle.

Seuraava ISO/TC215+WG kokous järjestetään Tokiossa Japanissa marraskuun 1999 puolivälissä. Sitä seuraava kokous on Vancouverissa Kanadassa kesäkuun 2000 puolivälissä. Pidettiin vahinkona, ettei Etelä-Amerikasta ollut yhtään kokousedustajaa paikalla ja USA:n edustaja ehdotti, että pyrittäisiin järjestämään edes jokin WG-tason kokous Brasiliassa tai Argentiinassa.

Alpo Värri

Signaalinkäsittelyn laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu, PL 553, 33101 Tampere, Puh. 03-3652575, Fax. 03-3653857, E-mail: varri@cs.tut.fi.