Kokousraportti CEN/TC251/JWG-kokouksesta Oslossa 14.-17.5.2000

Yleistä

Euroopan standardoimisjärjestön CEN:n teknillisen komitean TC251 Health Informatics kaikkien työryhmien yhteiskokous järjestettiin Oslon Holmenkollenilla Soria Moria kongressikeskuksessa 14.-17.5.2000. Kokoukseen oli ilmoittautunut 65 osallistujaa. Ilmoittautumiset jakautuivat seuraavasti: WG I: 23, WG II: 21, WG III: 12, WG IV: 11. Osanotto pienentyi edellisestä Tukholman kokouksesta, mutta ei niin dramaattisesti kuin eräillä tahoilla oltiin arveltu.

Uutisia TC251:stä

Yhteistyötä HL7:n kanssa viedään eteenpäin käytännön tasolla. HL7:n entinen vetäjä George Beeler esitteli jälleen HL7 version kolme kehitystyön tilaa ja vastaili kysymyksiin sunnuntaina viiden tunnin ajan. TC251:n edustajia on myös osallistunut HL7:n kokouksiin. TC251:n projektiryhmille 41 ja 42 annettiin tehtäväksi harmonisoida tuotteitaan HL7:n kanssa.

TC251:n pitää valmistella uusi työsuunnitelmansa, mitä varten eri tahoilta toivottiin ehdotuksia eri muodoissa. Puheenjohtaja Gunnar Klein (GK) oli käynyt rakentavia keskusteluja EU:n DG Enterprisen kanssa toiminnan rahoituksesta vuoden 2001 alusta alkaen eEuropen puitteissa, mikäli rahoiukselle löytyy perusteltuja kohteita. Etusijalla ovat potilaiden (tieto)turvallisuuteen liittyvät asiat. GK totesi, että TC251:n standardeja ei tunneta tarpeeksi terveydenhuollossa ja että asian eteen on tehtävä työtä. Oleellisia standardeja puuttuu vielä. GK määritteli tavoitteiksi, että standardeja pitäisi olla olemassa, niiden pitäisi olla validoituja, tunnettuja ja toteutettuja suurten toimijoiden taholta seuraavilla osa-alueilla:

Seuraavia näkökohtia tulisi ottaa huomioon:

Melvin Reynolds (MR) esitteli strategista tarkasteluaan nimeltä Health Information Infrastructure. Työn alkuperäisenä tarkoituksena oli tarkastella, miten HISA ja EHCR voitaisiin nivouttaa toisiinsa, mutta työ on laajentunut yleisempäänkin tarkasteluun. Jos HL7/V3-pohjaiset ratkaisut tulevat jatkossa olemaan valtavirtana, kummankin edellämainitun merkitys lienee kuitenkin vähenemässä. Dokumentin nykyversio on saatavissa MR:ltä ja kommentteja otetaan mielellään vastaan.

Uutisia ISO/TC215:stä

Lontoon maaliskuisen ISO/TC215/WG2:n kokouksen aikana päätettiin viedä eteenpäin kaikkia 1073:n ja WGIV:n dokumentteja dra international standards tyyppisinä. Tämä on pieni muutos aiempaan. Jos niihin ei tule suuria muutosehdotuksia, ne viedään syyskuussa tässä muodossa eteenpäin yhtenä sarjana. MR:n mukaan ISO/TC215/WG2:ssa keskustellaan mukavasti yli valtamerten. ISO on ollut hyvä foorumi saada myös DICOM-yhteisö mukaan keskusteluun. Vaikkei kovin paljoa konkreettista ole saatu aikaan, keskusteulyhteys on ollut tärkeä pitää yllä. Ei ole kuitenkaan aivan varmaa, miten HL7 aikoo lähestyä ISO-standardointia. CEN-HL7-yhteistyö voi kuitenkin johtaa ISOon.

WG IV:n kokousosuus

WG IV:n kokousosuuteen ilmaantui 8-9 osanottajaa. Osa ajasta käytettiin uusien standardointia kaipaavien kohteiden kokoamiseen WG IV:n toimialueella. Niistä muotoillaan esitys TC251:lle, joka ottaa niitä huomioon uutta työsuunnitelmaa laatiessaan. Myös kansallisilta seurantaryhmiltä odotetaan aloitteellisuutta standardointikohteiden esiintuomiseksi TC251:lle.

WG II:n ja WG IV:n välillä ei ole tapahtunut suunniteltua yhteistyötä termistöjen osalta, joten tätä koskeva suunnirteltu yhteinen kokousosuus siirrettiin syksyn seuraavaan kokoukseen.

PT-34 Multimediaraportointi

Raportti on hyväksytty ja toimitettu CEN:n sihteeristölle, mutta sihteeristö ei ole saanut sitä vielä julkaistuksi. Pyydetään TC251:n sihteeristön edistämään asiaa.

PT-35 Tehohoidon laitteiden yhteentoimivuus (INTERMED)

Projektiryhmän loppuraporttiin piti tehdä vuoden vaihteen jälkeen enää pieniä muutoksia, mutta sen vetäjän Paul Woolmanin muut työkiireet ovat hidastaneet näiden valmistumista. Valmistumiselle alkaa tulla kiire, jos työn tulokset aiotaan saada mukaan ISO-kierrokselle. Muodollisesti nämä keskeneräiset osat kulkevat otsikon Optional packages for interoperability o medical devices alla.

PT-36 Analyyttisten instrumenttien tietoliikenne (CALM)

Koska työkohteet saatiin päätökseen, projektiryhmä luonnollisesti hajosi eikä muistanut huolehtia työnsä edistämisestä ISO-komiteassa. Niinpä pääsi käymään siten, että vaikka työkohteen puolelle saatiin ISOssa viisi maata, maista Belgia ei osannut nimetä edustajaa asiaa edistämään ja työkohde ei päätynyt ISO:n ohjelmaan. MR yrittää saada sitä sinne takaisin sillä perusteella, että Belgiasta löytyy ainakin kaksi henkilöä, joiden nimi voidaan tässä yhteydessä mainita (Francis Cantraine ja Georges de Moor). Nähtäväksi jää, miten käy. Jatkossa samanlaiset ongelmat on pyrittävä välttämään paremmalla tiedotuksella äänestyksien ajankohdista.

CALM-ryhmä teki aikanaan suosituksia oliomallipohjaisesta suunnittelusta analyyttisten instrumenttien tietoliikenteen standardoinnissa. WG IV:n tulisi huolehtia siitä, etteivät suositukset unohdu ja tehdä niistä työkohde-ehdotuksia. Uusi standardisukupolvi tarvittanee jo HL7/V3-liitäntöjä varten. USAssa saattaa olla vuoden sisällä muodostumassa uusi kliinisten analysaattorien valmistajien ryhmittymä IEEE 1073:n ympärille Bob Kennellyn johdolla.

PT-40 Biosignaalien ja -mittausten tiedostotallennusformaatti (FEF)

Projektiryhmä on myöhässä omasta aikataulustaan jäsentensä muiden työkiireiden takia. Oslon kokousta varten oli tuotettu toinen väliraportti, joka on myös julkisesti saatavilla osoitteessa:

http://www.cs.tut.fi/~varri/tc251/pt40/index.html

Toinen raportti poikkeaa monella tavalla ensimmäisestä ja muistuttaa enemmän tulevaa First Working Documentia (FWD). Projektiryhmä on päätynyt ASN.1:n käyttöön formaatin kuvauksessa. Enkoodausmuoto tulee todennäköisimmin olemaan ASN.1:n Basic Encoding Rules (BER) tai yksinkertaisempi Distinguished Encoding Rules (DER). XML on jäämässä syrjään, koska sitä koskevia uusia määrityksiä ilmestyy niin tiheästi, että sitoutuminen johonkin niistä saattaa olla vanhentunut ratkaisu jo ennen loppuraportin valmistumista. Toisessa raportissa (INR2) käytetty malli on lähempänä VITAL-mallia (ENV13734) kuin ensimmäinen väliraportti ja on samalla hieman monimutkaisempi. INR2:sta tuli kokouksessa jonkun verran kommentteja:

Lääketieteellinen kuvantaminen

Joitakin vuosia sitten TC251:n kuvantamisryhmä teki joukon esistandardeja siten, että ne viittasivat kunkin aiheen kohdalla vastaavaan senhetkiseen DICOM-dokumenttiin. Nyt näitä DICOM- dokumentteja on päivitetty, mutta TC251 ei ole päivittänyt viittauksia uusiin dokumentteihin. Jos tämäntyyppisiä esistandardeja halutaan vielä pitää listoilla, aika niiden uudelleenvahvistamiseen alkaa olla käsillä. Tätä pohdittiin ja Alistair Morganille annettiin (taas) asian selvittelytehtävä.

Vielä ajankohtaisempi oli HIS/RIS Modality Interface prENV, joka pitäisi äänestyttää syyskuuhun mennessä. Siinä on kysymys samantyyppisestä viittaavasta esistandardista, jonka käsittely oli vain välillä hautautunut CEN:n sihteeristöön.

Keskusteltiin jälleen DICOMin ja ISO-komitean suhteista. Ei oltu tyytyväisiä siihen, millä tavalla DICOM piti yhteyttä ISOon ja otti sitä huomioon. Samaa tyytymättömyyttä on esiintynyt HL7:ssa. Koska CEN/TC251:llä on nyt hyvät suhteet HL7:ään, on ehkä parempi koittaa vaikuttaa DICOMiin HL7:n kautta. DICOM-komitealaisista osa istuu myös HL7:n kuvantamisen komiteassa. HL7 pyrkii huolehtimaan siitä, että ISOon tulevat vain HL7:n hyväksymät osa DICOMista. Yksi kiistanalaisimmista on DICOMin Supplement 23 Structured Reporting, joka astuu HL7:n varpaille.

Keskusteltiin myös hieman siitä, miten voitaiisin HL7:n kautta viedä eteenpäin muiden kuin radiologisten kuvien (esim. tavallisilla digitaalikameralla otettujen dermatologisten kuvien) standardointiasioita. Selkeää toimintasuunnitelmaa ei kuitenkaan syntynyt.

Osastotason ja sairaalatietojärjestelmien yhteenliittäminen

Otsikolla Strategies for harmonisation and integration of device-level and enterprise level systems pohdiskellaan, mitä rajapintamäärittelyjä puuttuu VITALin ja HL7:n välistä ja miten kuilu ylitetään. Osa tästä työstä on koodistojen tarkastelu, osa on viestien tutkiminen. Malleilla kuvataan kahta tasoa, osaston sisäistä ja sairaalan tasoista järjestelmää. Kardiologia ja tehohoito ovat alueita, joissa VITAL hallitsee. Jotta VITAL-ympäristöstä dataa siirtyisi eteenpäin, henkilöstö varmentaa sen ennen lähetystä. Terveyskertomukseen voidaan joutua tallentamaan myös aaltomuotoja ja niiden pitäisi siis ylittää näiden eri ympäristöjen rajapinta. VITAL-LOINC vertailu on yksi tutkittava aihe. Otetaan yhteyttä HL7:ään ja käydään läpi heidän www-sivustonsa koskien versioita 2.4 ja 3.xx. Tuloksena pitäisi tulla ehdotuksia standardointikohteiksi.

Evaluation of physiological analysis systems (EPAS)

Kuten jo kahdessa aikaisemmassakin kokouksessa, todettiin, että EPAS-sisältöistä dokumenttia valmistellaan Britanniassa kansallisella rahoituksella ja että sitä pääsee lukemaan, kun se on saavuttanut riittävän valmiusasteen.

SCP-ECG (ENV 1064)

Christoph Zywietzin (CZ) tehtäväksi annettiin muotoilla AAMIn ehdotusten pohjalta muotoseikkojen osalta CEN:n säännöt täyttävä dokumentti, joka sitten voitaisiin vahvistaa varsinaiseksi standardiksi (EN). CZ:stä ja asiasta ei ole kuulunut mitään vähään aikaan.

Application Invokation työkohde

Paul Woolmanin puuttuessa ja hänen kiireittensä takia asia ei ole edennyt. Keskusteltiin siitä, että pitäisi olla jokin suunnitelma työkohteen eteenpäin viemiseksi, vaikka avainhenkilö puuttuu.

Uutisia IEEE 1073:sta ja VITALista

Entisessä HP:ssa, nykyisessä Agilentissa työskentelvän Jan Wittenbergin (JW) pitäisi antaa viimeiset koodit EKG-mittauksille, jotka on saatu korjattua VITALiin. Koska Agilentia uudelleenjärjestellään, JW:llä ei ole ollut aikaa tähän. Jos hän ei ehdi, joku muu antaa koodit, vaikkeivät ne tällöin olisi aivan parhailla paikoillaan. Muita uutisia 1073:sta ei kerrottukaan.

Uusia standardointi-ideoita

GK:n pyynnöstä käytiin läpi niitä alueita, joille neljän vuoden aikajänteellä voisi olla tarvetta laatia standardeja. Listasta muodostui seuraavanlainen:

Esitettiin myös muita toimia standardoinnin rinnalle

Standardointia ajavat eteenpäin kustannusten alentaminen ja toisaalta hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen. Sen avulla halutaan myös antaa potilaalle enemmän mahdollisuuksia saada itseään koskevaa tietoa.

Muut CEN/TC251 työryhmät Oslon kokouksessa

Allekirjoittaneen lisäksi muita suomalaisia ei ollut Oslossa paikalla seuraamassa kokouksia. Koska sessiot olivat päällekäin, muiden ryhmien toimintaa oli erittäin vaikea seurata. Siksi niistä ei olekaan paljoa kerrottavaa, koska Oslossa ei ollut yhteenvetotilaisuutta, jossa olisi kuultu kaikkien ryhmien tulokset lyhyesti. Virallisen version kokousten kulusta saa aikanaan kokouspöytäkirjoista.

Seuraavat kokoukset

Alpo Värri
Signaalinkäsittelyn laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu, PL 553, 33101 Tampere, Puh. 03-3652575, Fax. 03-3653857, E-mail: varri@cs.tut.fi.