Kokousraportti CEN/TC251/JWG-kokouksesta Prahassa 18.-20.10.1999

Yleistä

Euroopan standardoimisjärjestön CEN:n teknillisen komitean TC251 Health Informatics kaikkien työryhmien yhteiskokous järjestettiin Hotelli Don Giovannissa Prahassa 18.-20.10.1999, jota edeltävänä sunnuntaina pienryhmille oli järjestetty kokoustilaa. Paikalla oli noin 70 osallistujaa, joista 17 osallistui WG IV:n osuuteen. Allekirjoittanut oli ainoa osallistuja Suomesta. Vaikka tarkoitus kokouksen järjestämisellä Tsekeissä oli, että paikalliset olisivat päässeet helpommin tutustumaan eurooppalaiseen standardointiin, tässä epäonnistuttiin, koska samaan aikaan Prahassa järjestettiin Internet ja terveydenhuolto -niminen tilaisuus, jonne mahdolliset standardoinnista kiinnostuneet ilmeisesti mielummin hakeutuivat kokouksen kahtena ensimmäisenä päivänä.

Uutisia TC251:stä

TC251:n puheenjohtaja Gunnar Klein (GK) määritteli kokouksen tarkoitukseksi projektiryhmien työn loppuunsaattamisen ja esistandardien standardeiksi muuttamisen vauhdittamisen. GK kertasi TC251:n viime vuosien saavutuksia ja piti niitä huomattavina. GK painotti kuitenkin sitä, että täytyy huolehtia siitä että tuloksia voidaan hyödyntää ja edelleenkehittää. Kokouksessa yritettiin hakea myös suuntaa TC251:n toiminnan suurille linjoille, kun nykyinen työohjelma alkaa olla lopuillaan. Selkeää visiota ei vielä tässä kokouksessa löytynyt. Päähuomion siirtäminen pitkän aikavälin tarpeista enemmän kohti nykyisiä tarpeita oli kuitenkin esillä yleiskeskustelussa.

Melvin Reynolds (MR) ja hieman myös Inger Wejerfeld valmistelevat strategiaraporttia aiheena Health Information Infrastructure. Sen tarkoituksena on käydä läpi olemassaolevat mallit tiedonhallinnalle ja -siirrolle, tunnistaa terveydenhuollon todelliset infrastruktuuritarpeet ja antaa suuntaviivoja alan standardoinnille, jotta tehtäisiin oikeita asioita. Raportin varhaisen raakaversion pohjalta käytiin evästyskeskustelua, joka ei kovin paljon helpottanut raportin laadintaa. Valmiimpi versio pitäisi tulla saataville vuodenvaihteeseen mennessä. MR on avoinna esityksille, miten standardointia tulisi kehittää. Jos esim. Suomesta osattaisiin toimittaa vakuuttavia ja selkeitä esityksiä, jotka kertovat, mitä saumattomien hoitoketjujen toteuttaminen vaatii standardoinnilta, näitä ajatuksia voitaisiin hyvinkin saada mukaan raporttiin.

Uutisia ISO/TC215:ltä

GK:n mukaan alkuinnostus ja hyvä maailmanlaajuisen yhteistyön tunnelma on heikkenemässä ISOn terveydenhuollon tietotekniikan standardointikomiteassa. Monella alueella, joissa standardeja tarvittaisiin, työ on ISOssa tilapäisesti pysähdyksissä ja siksi alueellisella standardointityöllä on edelleen merkitystä, myös valmiiden ehdotusten tuottamiseksi ISOon. Euroopasta tuodut esitykset ovatkin saaneet hyvää vastakaikua. Kuitenkin esimerkiksi viesteissä amerikkalaiset keskittyvät tällä hetkellä HL-7:n kolmosversion valmisteluun eivätkä olleet heinäkuisessa WG 2:n kokouksessa innokkaita tuomaan keskeneräistä työtä ISO-komitean reposteltavaksi.

WG IV:n kokousosuus

WG IV:n kokouksessa kerrattiin projektiryhmien tilannetta ja pohdittiin uusia työkohteita. Hieman keskusteltiin myös siitä, kuuluisiko laiteliityntäryhmän ryhtyä tekemään ehdotuksia potilastiedon siirrolle tehohoitoympäristöstä sairaalatietojärjestelmän suuntaan. Tässä kohdin täytyy käydä rajanvetoa WG I:n kanssa. WG IV:n uuden työkohde-ehdotuksen nimenä tälle työlle olisi Requirements for conversion applications between VITAL (nykyään tunnetaan myös koodilla prENV 13734) and enterprise level systems.

Kokouselle tuotiin työkohde-esitys nimeltä Use cases to enable interoperability of procedure results applications (UCIRA). Työkohteen esittäjän Nick Brownin (NB) lisäksi se ei saanut vastakaikua ja päätettiin olla tässä vaiheessa viemättä eteenpäin.

PT-34 Multimediaraportointi

Kommenttikierroksella projektiryhmän raportti sai vain pienen määrän kommentteja, joihin on jo pystytty vastaamaan. Valmis raportti luovutetaan marraskuun alussa TC251:lle, jotta se voitaisiin hyväksyä TC251:n joulukuun kokouksessa.

PT-35 Tehohoidon laitteiden yhteentoimivuus (INTERMED)

Projektiryhmä valmisteli esistandardiehdotustaan kokouksen aikana. Suuria muutoksia First Working Documentiin (FWD) ei tehty, koska kukaan projektiryhmän ulkopuolelta ei ollut kommentoinut sitä virallisella lausuntokierroksella. IEEE ottaa tehdyn työn sopiviin kohtiin IEEE 1073-standardiaan, joten yhteistyö Atlannin yli on toiminut hyvin tällä alueella. PT-35:kin pyrkii toimittamaan lopullisen version hyväksyttäväksi joulukuun TC251-kokoukseen numerolla ENV 13735. PT-35 aikoo esitellä esistandardiehdotustaan teollisuudelle Medica-messuilla Saksassa vuonna 2000, jolloin on jo luvassa toteutuksia yhteentoimivista laitteista.

Koska osa aiotusta laajuudesta ei tullut valmiiksi ajoissa liitettäväksi mukaan 13735:een, ehdotettiin uutta rahoittamatonta työkohdetta alueen loppuunsaattamiseksi. Sen nimenä olisi Optional packages for interoperability of medical devices. WG IV puolsi ehdotusta, koska sille löytyi myös tekijöitä.

PT-36 Analyyttisten instrumenttien tietoliikenne (CALM)

CALM-ryhmä piti viimeisen kokouksensa Prahassa viimeistellen lopullista versiota esistandardiehdotuksestaan. Ryhmä työskenteli omassa piirissään lausuntokierrokselta saamiensa kommenttien ja lopullisen versionsa viimeistelyn parissa. Harmittavan vähän tietoa näistä tapahtumista tihkui muulle kokousväelle. Lopullinen versio tuodaan TC251:n joulukuun kokoukseen hyväksyttäväksi esistandardina ENV 13728.

Aiemmin CALM-ryhmä ei ole ollut innostunut työkohteen viennistä ISO-komiteaan, mutta he ovat muuttaneet mielensä. He toivovat, että aihe tuotaisiin Tokion kokousta seuraavaan kokoukseen. MR totesi, että työkohteiden tuominen ISOon on kansallisten standardointielinten tehtävä, joten jonkun maan olisi tehtävä tästä ensin ehdotus.

PT-40 Biosignaalien ja -mittausten tiedostotallennusformaatti (FEF)

Pitkän odotuksen jälkeen FEF-projektiryhmä sai pitää virallisen aloituskokouksensa 17.10. ennen varsinaista kokousta. Järjestäytymisasioiden lisäksi käsiteltiin dokumenttia File exchange format for vital signs version 0.6, johon tehtiin useita parannusesityksiä. Projektiryhmän tarkoituksena on tuottaa väliraportti marraskuun puolivälissä, First Working Document maaliskuussa ja saattaa se RFC-muotoon lausuntokierrokselle toukokuussa. Lopullisen version pitäisi olla valmis marraskuussa 2000.

Yhteenveto FEF-projektiryhmän dokumentin sisältöä koskevista muutosesityksistä tuotetaan erikseen ja sähköpostitetaan siitä kiinnostuneille. On myös tarkoitus perustaa sähköpostituslista, johon edellisen lisäksi toimitetaan silloin tällöin valmistelun edistymisestä kertovaa tietoa. Tälle listalle pääsee kertomalla halukkuutensa ja sähköpostiosoitteensa allekirjoittaneelle.

Lääketieteellinen kuvantaminen

Kuvantamisen edustajia oli jäljellä enää yksi, Nick Brown (NB), joka aktiivisuudellaan vastasi montaa passiivista ehdotuksillaan. Alistair Morgan, jonka piti tarkistaa TC251:n kuvantamisstandardien viittauksien ajantasaisuus DICOMin viimeisimpiin dokumentteihin, on siirtynyt toisiin tehtäviin eikä voi viedä työtä loppuun.

NB on WG IV:n yhteyshenkilö DICOMiin ja kertoi uutisia DICOM-kokouksesta kesäkuulta 1999. DICOMiin on perustettu kolme uutta työryhmää:

Näistä WG 20:n tarkoituksena on suunnitella DICOMin ja HL-7:n yhteyksiä. Siihen kuuluvat myös paljolti samat ihmiset kuin HL-7 IMSIGiin.

DICOM-standardi aiotaan jatkossa julkaista joka vuoden kolmannella neljänneksellä paperi- ja CD-ROM-versiona.

DICOMin conformance statement -malli ei ole ollut riittävän käyttökelpoinen, koska valmistajat ovat voineet toteuttaa sen niin eri tavoin. CS-dokumenttien tuottamiseen valmistellaan ohjeistoa. Supplementtia 23 Structured reporting käsiteltiin ja tulokseksi saatiin 9.7.1999 julkaistu jäädytetty raakaversio Revision 04b. Loput kokouksen aiheista koskivat lähinnä teknisiä yksityiskohtia.

DICOMin WG 11 (Display) kokoontui 8.9.1999. Supplementti 33 Grayscale presentation state hyväksyttiin äänestyksessä. WG 11 päätti työskennellä työkohteen Hanging protocols parissa ja jättää työkohteen Advanced presentation state vähemmälle. Työkohteesta Interactive collaboration keskusteltiin ja NB epäili, että TC251/PT-34:n raportilla on ollut vaikutusta työkohteen sisältöön.

DICOMin Waveform supplement 30 on edennyt uuteen versioon 2.2 syyskuussa. NB arveli sen tulevan pian äänestysvaiheeseen. Tämän supplementin julkaiseminen DICOM-standardina voi aiheuttaa vaikeuksia PT-40:n työlle. Supplementit 23 ja 30 ovatkin koetinkiviä DICOMin ja ISO/TC215:n suhteille, koska ISO ei haluaisi antaa näillä alueilla ylintä päätösvaltaa DICOMille.

Evaluation of physiological analysis systems (EPAS)

Tästä työkohteesta kerrattiin samat asiat kuin viime kokouksessa Odensessa: Britanniassa asiaa on kehitelty kansallisella rahoituksella, mutta mitään dokumenttia ei ole vielä toimittaa yleiseen jakeluun. Kiinnostuneita pyydettiin ottamaan yhteyttä Paul Woolmaniin, koska ei kuitenkaan ole tarkoitus omia työtä kokonaan briteille. Englannissa työtä tehdään Keith Brittonin vetämänä. Saksassa teollisuus on vastustanut työkohdetta, koska standardin seurauksena joidenkin valmistajien laitteista voisi tulla esiin erityyppisiä suorituskykyongelmia, mikä haittaa myyntiä.

SCP-ECG (ENV 1064)

AMIAn valmistelema päivitys SCP-ECG:hen oli lausuntokierroksella Euroopassa eikä sitä kommentoitu millään tavalla. Se on taas AMIAn käsissä ja matkalla ISO-komiteaan. Se täytyisi kuitenkin muokata ISO-standardin muotoon, mihin tarvitaan apua. Christop Zywietz (CZ) toivoi, että tätä edistettäisiin WG IV:ssä. Hänen mukaansa HP ja Marquette ovat hyväksyneet standardin. Koska SCP-ECG tehtiin ennen VITALia, se ei ole täysin yhteensopiva sen kanssa. Jos VITALin koodisto tulee standardiksi (ei siis vain esistandardiksi), täytyy CZ:n mukaan muuttaa SCP-ECG:tä.

Application Invokation työkohde

Toukokuussa WG IV:n hyväksymä työkohde, jolla on nimihirviö Descriptive elements for interoperability of Device Data File Formats and Application Invocation, on hyväksytty myös TC251:ssä ja lähtee näin etenemään. Taustana työkohteelle on, että on olemassa erilaisia ja erityyppisiä biosignaali yms. tiedostoja, joita voidaan välittää tietoverkoissa sovellutusten välillä. Standardointitarpeena on määritellä viesti, jolla välitetään vastaanottajalle, minkä ohjelman vastaanottajan tietojärjestelmä tulisi tiedoston saadessaan käynnistää ja millaisilla parametreillä ohjelma käynnistetään. Paul Woolman (PW) kokosi ideoita työkohteen sisällöksi.

Uutisia IEEE 1073:sta

IEEE 1073 kokoontui viimeksi syyskuun 1999 lopulla Hudsonissa. 1073-standardien eri osien tila oli tärkeimpiä aiheita ja niistä tuotiin esille tällä kertaa seuraavat:

Kokoukselle esitettiin ehdotus uudesta liitintyypistä, joka kestäisi tavallisia DB9- ja DB25-liittimiä useampia liityntä- ja irroituskertoja. Näiden liittimien noin 500 liityntää kestävä elinikä ei ole riittävä usein kytkettäville laitteille. Uuden esitellyn liitintyypin arvioitiin kestävän 100 000 kytkentää. Päätöstä asiasta ei vielä tehty vaan odotetaan lisäkommentteja ennen kuin kosketaan osaan 1073.3.2.

Viimeisimmässä kokouksessaan IEEE 1073 keskusteli myös lääkintälaitteiden langattomista liityntätekniikoista. Olemassaolevista vaihtoehdoista tuotiin esiin IEEE 802.11 WLAN standardi, Bluetooth ja IrDA 1.1 standardi. Kussakin on omat hyvät ja huonot puolensa ja käyttökelpoisuus riippuu käyttötarkoituksesta. Aiotaan valmistella kolme skenariota seuraavaa kokousta (tammikuu 2000) varten:

  1. langaton yhteys Device Communication Controllerin (DCC) ja Bedside Communications Controllerin (BCC) välillä samassa huoneessa
  2. potilaskuljetus, jolloin DCC ja BCC liikkuvat
  3. potilas käyttää ambulatorista laitetta, jolloin vain DCC liikkuu

Muut CEN/TC251:n työryhmät Prahan kokousessa

Muita työryhmiä kuin WG IV ei ollut Suomesta kukaan seuramassa, joten niistä saa tietoa aikanaan tietoa vain työryhmien kokouspöytäkirjoista. Prahassa WG I teki kuitenkin 14 päätöslausumaa ja kaksi uutta työkohde-ehdotusta lähinnä David Markwellin (DM) työn pohjalta. Kävi ilmi, että DM:n valmistelemat esistandardiesitykset ovat jo niin käyttökelpoisia, että niitä on sovellettu Englannissa projektissa, jossa yritetään välittää potilastietoja kolmen eri valmistajan perhelääkäreille suunniteleman nyt yhteensopimattoman peruspotilastieto-ohjelmiston välillä. Projektista saatua palautetta käytettiin parantamaan esistandardiesityksiä.

WG II:sta kuului, että hyväksyttyjä työkohteita kyllä olisi, mutta kun eksperttejä on paikalla niin vähän, että ehkä vain yksi henkilö on kiinnostunut työkohteesta, työkohteet eivät käytännössä etene. Yksi tällainen on DIAGPROC, josta myös WG IV:n NB on ollut kiinnostunut. Koska työryhmän puheenjohtaja Ann Harding oli yllättäen siirtynyt eläkkeelle, varapuheenjohtaja Angelo Rossi Mori johti kokousta. Kokouksessa jaettiin ja käsiteltiin PT-30:n raakaversiota 0.2 FWD:stä System of concepts to support continuity of care.

Turvallisuusryhmä WG III kävi läpi toimikorttiprojektiryhmän PT-37 esistandardiesitystä. Suomalaisten kommentti, että standardi on turha, ei saanut vastakaikua. Alberto Sannan työstämä työkohde SAFE-ID, Safety procedures for identification of patients and related objects edistyi siten, että dokumentti WGIIIN99-032 laitetaan WG III:n www-sivustolle keskusteltavaksi, jotta uusi versio siitä saataisiin Request For Comments (RFC) kierrokselle tammi-helmikuun kokouksen jälkeen. Gilles Trouessinin valmistelema dokumentti työkohteesta FM-HSP/FR, Framework for formal modelling of healthcare security policies kierrätetään kuukauden ajan ja sen jälkeen muotoutunut FWD lähtee 2-3 kuukauden RFC-kierrokselle. WG III käsitteli kahta uutta työkohde-esitystä, jotka se aikoo hyväksyttää joulukuun TC251-kokouksessa: "Risk assessment procedures for healthcare information systems" (Barry Barber) ja "Authorisation manager". Tammikuun kokoukseen GK, Gilles Trouessin ja Tor Olav Götan valmistelevat uuden työkohde-esityksen anonymisoinnista.

Turkulaisten (mm. Jari Forsström) ym. EU-hankkeen tuottamista standarditarpeista käytiin käytävällä lyhyt keskustelu GK:n kanssa. Osa ehdotuksista ei kuulune TC251:n toimialaan, mutta lopuista GK aikoo käydä keskusteluja suoraan Jarin kanssa.

XML-sessio

Kaikille JWG-kokouksen osallistujille tarkoitettu päätöspäivän XML-sessio keräsi parhaimmillaan 28 kuulijaa. Siellä todettiin, että XML task force on TC251:ssä lakkautettu, koska XML:n käyttö on jo tullut niin keskeiseksi osaksi TC251:n toimintaa, ettei erillistä ryhmää enää tarvita. XML määritellään World Wide Web Consortiumissa ja se on tuottanut tähän asti käyttökelpoisia määrityksiä. Document type definitioiden DTD sijaan suositellaan käytettäväksi jatkossa XML Schemaa, kunhan se vahvistetaan. XML:ää on sovellettu jo käytäntöön pienessä mittakaavassa ainakin Englannissa ja Saksassa. Tieke RY isännöi eurooppalaista XML/EDI-projektia, jossa XML:ää sovelletaan elektroniseen kaupankäyntiin ja välitetään tietoa aiheesta eteenpäin, mm. 1.12.1999 pidettävässä tilaisuudessa, josta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.ispo.cec.be./isi/xml-edi_event.htm

Seuraavat kokoukset

CEN/TC251:n kaikkien työryhmien yhteiskokous (JWG) pidetään seuraavan kerran Tukholmassa 31.1.-2.2.2000. Sitä seuraava JWG on sijoitettu Osloon 15.5.-17.5.2000. Vuoden 2000 lokakuun puolivälin kokouksen sijainniksi kaavaillaan Delftiä Hollannissa, jos hollantilaiset pystyvät järjestämään sen. TC251 kokoontuu seuraavan kerran 7.12.1999 hyväksymään useita nyt viimeistelyssä olevia dokumentteja esistandardeiksi.

Alpo Värri
Signaalinkäsittelyn laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu, PL 553, 33101 Tampere, Puh. 03-3652575, Fax. 03-3653857, E-mail: varri@cs.tut.fi.