Terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin seurantaryhmän perustamisseminaari

Hotelli Seurahuone, Helsinki, 25.10.2007, järjestäjänä SFS

Johdantoa

Suomen Standardoimisliitto SFS ry on päättänyt tehostaa tietotekniikan standardoinnin seurantaa ja informointia Suomessa sijoittamalla alueelle kaksi henkilöä kesällä 2007. IT-alan standardoinnissa toimii noin 25 teknillistä komiteaa ISOn (maailma) ja CENin (Eurooppa) piirissä. Alueella toimii muitakin standardeja laativia organisaatioita, mutta ISOn ja CENin seuranta kuuluu kansallisena standardointielimenä toimivan SFS:n mandaattiin. Terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin seurantaa tehostetaan mm. perustamalla siihen kansallinen seurantaryhmä 25.10.2007. Tilaisuuteen pyrittiin kutsumaan kaikki alasta kiinnostuneet ja seurantaryhmään voivat liittyä jatkossakin kaikki halukkaat. Seurantaryhmä sai viralliseksi lyhenteekseen SR 301. Seurantaryhmän puheenjohtajaksi tuli Teemupekka Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Seuraavassa vedetään yhteen tilaisuuden esiintyjien pääsanomat.

Tilaisuuden avaus

Susanna Vahtila, Suomen Standardoimisliiton SFS ry johtaja

Vahtila kertoi, että osana panostusta tietoyhteiskuntastrategiaan Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt sijoittaa voimavaroja alan standardointiin SFS:n kautta. Aikaisemmin alan standardoinnin vastuutahona oli TIEKE. SFS ei vastoin luuloja ole valtion virasto vaan voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys, jonka jäseninä on teollisuusliittoja ja valtio muutamien ministeriöidensä kautta. SFS:n rooli on jakaa aineistoja, nimittää suomalaiset asiantuntijat ISOn ja CENin työryhmiin, perustaa seurantaryhmiä, seurata ja tiedottaa standardeista ja etsiä uusia asiantuntijoita osallistumaan työhön. Tietoa IT-alan standardoinnista Suomessa löytyy osoitteesta http://www.sfs.fi/IT

ISO-standardeja on noin 16000, työryhmiä vähän alle 3000 ja työn alla on noin 4000 standardia. Kaikkiin työkohteisiin ei kannata osallistua. Kohteiden valinta- ja painotuskriteereinä ovat kohteen merkittävyys Suomen kannalta ja kentän kiinnostus kuhunkin aihealueesen. Jos kiinnostus on huomattavaa, perustetaan myös kansallinen seurantaryhmä. Niihin osallistuminen on kaikille avointa ilman jäsenmaksua. SFS järjestää ryhmälle sihteerin, joka huolehtii materiaalin jakelusta. Seurantaryhmä päättää Suomen kannaotoista kuhunkin standardiluonnokseen ja valitsee edustajat ISOn ja CENin työryhmiin. Seurantaryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja jakelee materiaalia sähköpostilistan kautta.

Vahtila kertoi standardin syntyprosessin eri vaiheineen. Hyödyiksi osallistumisesta hän mainitsi ajan tasalla pysymisen, ennakotiedon tulevista standardeista, mahdollisuuden vaikuttaa standardien sisältöihin ja sen kautta tulevan kilpailuedun, verkostoitumisen muiden alan toimioiden kanssa ja omien tuotteiden sopeuttamisen standardien mukaiseksi helpottuminen.

Suomen tavoitteet terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnissa

Teemupekka Virtanen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Virtanen kertoi vastuualueekseen STM:ssä sähköiset potilasarkistot, innovaatiot, kansainvälisten asioiden seurannan ja standardit. Standardoinnin tarkoituksena on alentaa sekä ostajan että myyjän kustannuksia ja laitteiden ja ohjelmistojen vaihtokelpoisuus. Standardoinnin edellytyksenä on toimialan tietty kypsyys. Toinen edellytys on riittävän monen tahon halu standardointiin.

Standardoinnin tavoitteena on saada käyttöön hyviä tuotteita, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet ja joille on vaihtoehtoisia toimittajia. Ostajatahojen olisi uskottava, että standardeihin pohjautuvista ratkaisuista on pidemmän päälle hyötyä, vaikka ne saattaisivat ostovaiheessa maksaa hieman enemmän. Joissain tapauksissa ostajatahon kannattaisi harkita, kannattaisiko omaa toimintamallia hieman muuttaa, jos sitä kautta käyttöön voitaisiin ottaa muualla laajasti käytetty standardin mukainen ratkaisu. Standardeista Suomen on syytä valita ne, joita halutaan käyttää ja joihin halutaan vaikuttaa.

Hieman yksinkertaistaen alan teollisuus on Suomessa jakautunut kahteen leiriin. On pieniä yrityksiä, jotka myyvät pientä tuotevalikoimaansa moniin osiin maailmaa ja jotka noudattavat standardeja ja toisaalta isompia yrityksiä, jotka eivät yhtä hyvin noudata standardeja. Mielellään nähtäisiin, että näitäkin tuotteita voitaisiin myydä myös Suomen ulkopuolelle.

Timo Valli joutui perumaan puheenvuoronsa tilaisuudessa, mutta tervehti läsnäolijoita viestillä, että kansainväliset standardit tulee ottaa huomioon Suomessa, kun tehdään kansallisia standardeja.

Miten standardoinnista hyödytään, myyjänäkökulma

Hannu Puuronen, TietoEnator

TietoEnator toimittaa toiminnanohjausjärjestelmiä julkiselle ja yksityiselle terveydenhuoltosektorille ja sillä on suuri markkinaosuus. Käytössä on useita standardeja, HL7, Dicom, CDA R2, IDC 10, ... ja lisäksi tietosuojaan ja -turvaan liittyviä määrityksiä. Kansallinen terveysprojekti aiheuttaa aktiviteettia mm. PKI-infrastruktuurin, e-reseptin, arkistoinnin ja kansalaisen käyttöliittymän alueilla.

Standardointityötä on tehty paljon. Siitä huolimatta tarvitaan räätälöintiä standardeja käyttöön sovitettaessa. Terveydenhuollon prosessit kuitenkin poikkeavat toisistaan eri organisaatioissa, mikä aiheuttaa versiointitarpeita.

Standardoinnilla on monia mahdollisuuksia. Käsitteitä, sisältöjä, luokituksia ja prosesseja olisi mahdollista standardoida ja saada hyötyjä mm. tietojen laajemmalla hyödynnettävyydellä. Myös potilasturvallisuus voi parantua. Työprosesseista voitaisiin saada mitattavaa tietoa, jota voidaan käyttää arvioinneissa, vertailuissa ja toiminnan kehittämisessä. Ohjelmistojen tuottajan näkökulmasta standardin olemassaolon tuoma määrittelytyön vähentyminen auttaa kohdistamaan enemmän resursseja toiminnallisuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Standardit tuovat järjestelmiin vakautta ja vähentää käyttöympäristön tuen tarvetta.

Kaiken kaikkiaan standardointi on positiivista ja kaikkien etu. 1990-luvulla oli standardointihuumaa, joka ei kuitenkaan jättänyt kovin paljoa hyödyllistä, sovellettavaa jälkeensä. Tällä hetkellä tärkeintä olisi keskittyä standardeihin, jotka turvaavat kansallisen terveyshankkeen onnistumisen. Kuntatalolla Helsingissä järjestetään 10.12.2007 IHE-tilaisuus prosessien standardoinnista, lisätietoja http://www.hl7.fi

Kokemuksia standardointityöstä

Pekka Ruotsalainen, Stakes

Stakesilla oli TIEKEltä mandaatti huolehtia terveydenhuollon tietotekniikan standardointityöstä 2000-luvun alkuun asti. Stakes ja nimenomaan Ruotsalainen käyttivät Suomen ääntä äänestyksissä ja ilmoittivat Suomen kannan standardiehdotuksiin. Tärkeimpänä pidettiin ISO TC215-työtä, koska ISO-äänestyksissä kullakin maalla on yksi ääni, kun taas CEN TC251:n äänestyksissä Suomella on väkilukuun suhteutettu ääniosuus. Tällöin on tarpeen vaikuttaa jo standardien kehittelyvaiheissa kommentoimalla dokumenttien yksityiskohtia, koska työryhmien on käytävä kaikki kommentit huolella läpi.

Vaikka HL7-standardit ovat tärkeitä, pelkästään ne eivät ole riittäviä kansallisen terveyshankkeen toteuttamiseksi. Pelkkä standardien kansallistaminen ei myöskään aina riitä, vaan joskus on kansallisen edun nimissä vaikutettava myös standardien sisältöihin. Vaikuttaminen on vastoin oletusta myös mahdollista, sillä asiallisia ja asiantuntemukseen perustuvia kommentteja otetaan huomioon.

Standardointityöhön osallistuminen on pitkäjänteistä. ISO- standardin valmistuminen kestää kolme vuotta aloitteesta valmiiksi standardiksi. Valmiille, toisten alan standardointiorganisaatioiden tuotteille ISO:n hyväksynnän saaminen kestää vain vuoden. Yrityksen on syytä valita, minkä standardien seurantaan/vaikuttamiseen se keskityy. Jos haluaa tehdä vientituotteita, on jollain tasolla seurattava asioita. Osallistumalla standardointiin myös oppii erilaisia asioita, sillä osa standardeja laativista asiantuntijoista on alan huippuosaajia.

ISO TC 215 Health Informatics ja CEN TC 251 Health Informatics, seurantaryhmämallin esittely ja seurantaryhmän perustaminen

Hillevi Vuori, SFS, seurantaryhmän sihteeri

SFS:n tehtävänä on seurata ISO TC 215- ja CEN TC 251-työtä. Terveydenhuollon tietotekniikkaan liittyy kuitenkin myös muita kuin terveydenhuoltospesifisiä tietotekniikkastandardeja.

Vuori kertasi alussa Vahtilan esille tuomia tehtäviä standardoinnin seurantaryhmille ja täydensi yksityiskohtia. Seurantaryhmän jäsen pääsee halutessaan käsiksi valmisteilla oleviin standardeihin SFS:n extranetin kautta. Dokumentteja saa kuitenkin käyttää vain standardointityöhön eikä jaella ulkopuolisille. Seurantaryhmän jäsen voi itse valita osallistumisensa tason käytettävissään olevien aika- ja raharesurssien mukaan. Voi esimerkiksi vain osalistua aineistojen vastaanottoon, mutta toisessa ääripäässä on mahdollista osallistua kansainvälisiin standardointikokouksiin Suomen nimeänä delegaattina. Koska matkakulut tulee maksaa itse, tuskin koskaan tulee tilannetta, että Suomelle kuuluva osallistujakiintiö tulisi täyteen ja osallistumista olisi tarpeen rajoittaa. Jatkossa seurantaryhmän olisi tarkoitus myös järjestää kokouksia, joissa voidaan laatia yhteisiä kommentteja CENin tai ISOn suunnasta tulleisiin dokumentteihin. Seurantatyö lähtee heti käyntiin siten, että halukkaat voivat ottaa kantaa juuri nyt 25.10.2007 avoinna oleviin standardidokumentteihin.

Virtanen totesi, että on syytä muodostaa alatyöryhmiä ISO TC 215:n ja CEN TC 251 työryhmien mukaan. Alaseurantaryhmiä ei saatu vielä tässä kokouksessa perustettua kaikille työryhmille, koska ryhmänvetäjiksi ei ilmoittautunut vapaaehtoisia. Tietoturva-alueen ryhmien vetäjäksi tuli Pekka Ruotsalainen, laiteliityntöjen Alpo Värri Tampereelta ja tietomallien ryhmien vetäjäksi Jari Parrasmaa Kuopiosta. Seurantaryhmän seuraava kokous on tarkoitus pitää 17.1.2007 klo 13-15 jossain Helsingin keskustassa.

CEN/TC251/WGIV & ISO/TC215/WG7 seurannan pääsivulle

Alpo Värri