Kokousraportti CEN/TC251/WG5-kokouksesta Madridissa 9.-11.5.1996

Yleistä

Euroopan standardoimisjärjestön CEN:n teknillisen komitean TC251 kaikkien työryhmien WG1-WG7 yhteiskokous järjestettiin tällä kertaa Madridissa Espanjassa hotelli Convencionissa. Paikalla oli parhaimmillaan noin 300 henkeä. Osanottajista suuri osa oli mukana jossain työryhmässä, mutta paikalla oli myös muita standardointityöstä kiinnostuneita sekä standardointia rahoittavien EU:n elimien edustajia. Suomalaisia oli mukana noin 15 henkeä.

Yhteiskokous

Yhteiskokouksessa TC251:n työtä sekä kiitettiin että halutiin tehostaa. TC251 on siitä poikkeuksellinen teknillinen komitea, että sillä on määrärahoja maksaa standardiehdotuksia laativien projetiryhmien jäsenille palkkioita. Siksi TC251:llä on paineita saada aikaan tuloksia nopealla aikataululla. Toiminnan tehostamiseksi CEN:n teknilliset komiteat velvoitetaan tekemään "business plan" ja TC251:n johto on jo nopeasti sellaisen tehnytkin ohjeet saatuaan.

Eurooppaan on perustettu uusi elin, ICT Standards Board, jonka tarkoituksena on koordinoida standardointia Euroopassa. Erilaiset organisaatiot (myös TC251) voivat ehdottaa tälle elimelle standardointikohteita Euroopassa ja se tutkittuaan asiaa antaa standardointitehtävän ETSI:lle, CENELEC:lle, CEN:lle tai jollekin konsortiolle. Lisätietoja ITCSB:stä, kuten muustakin kokouksen yleisestä kulusta voi kysellä STAKESista.

Tutoriaalit ja brainstorming-sessiot

Madridin kokouksen tarkoituksena oli myös esitellä eri työryhmien työkohteita muiden työryhmien edustajille. Tätä varten järjestettiin tutoriaaleja, joista seurasin pääosin WG4:n (lääketieteellinen kuvantaminen ja multimedia) esityksiä. Kävi ilmi, että WG5:llä ja WG4:llä on jonkin verran yhtymäkohtia, koska WG5:n biosignaalien tallennusformaatissa on tiettyä tarvetta tallentaa myös kuvia. Tässä kokouksessa ei kuitenkaan päästy yhteistyössä WG4:n kanssa vielä yleistietojen vaihtoa pidemmälle. WG4 on tehnyt yhteistyötä amerikkalaisen ARC/NEMA-ryhmän kanssa ja tuloksena on MEDICOM- standardi lääketieteellisestä kuvantamisesta. Tulosta pidetään onnistuneena ja WG4 oli sitä mieltä, että eurooppalaisten mielipiteitä oli otettu riittävästi huomioon. DICOM/MEDICOMia täydennettään tarpeen mukaan.

WG4:n piirissä on tutkittu multimediastandardeja ja pohdittu, mitkä niistä parhaiten soveltuisivat terveydenhuollon tarpeisiin. Tarkastelu oli keskittynyt seuraaviin kohteisiin: ODA, MHEG, SGML Hytime, HTML, MHS, MIME, MPEG, DICOM, JPEG, EDIFACT, DAVIC, X.400 STEP/IETM ja T.120. Lopputulos oli, ettei mikään näistä vaikuta tässä vaiheessa ehdottomalta suosikilta. TC251:n ei kannata ryhtyä laatimaan ikiomaa terveydenhuollon multimediastandardia aivan puhtaalta pöydältä vaan jokin olemassaolevista standardeista on varmaankin paras valita käyttöön. Vielä ei kuitenkaan ole valinnan aika. Esityksen pitäjän Martin Whitakerin mielestä DAVIC voisi olla lupaava vaihtoehto parin vuoden päästä, jos se vakiinnuttaa asemansa viihteen digitaalisena jakelumenetelmänä. Whitaker lopetti esityksensä arveluun, että lopullista ratkaisua terveydenhuollon multimediassa ei välttämättä ratkaise tekninen soveltuvuus vaan eri vaihtoehtojen hinta.

Työryhmän WG5 oma kokous, yleistä

WG5:n kokouksessa oli paikalla noin 25 henkeä, joista puolen tusinaa oli pääasiassa kiinnostunut kliinisten analysaattorien liitännöistä (CALM) ja loppujen pääkiinnostus kohdistui projektiryhmän PT-021 Vital signs information representation (VITAL) aihepiiriin. Kokouksen puheenjohtajana toimi WG5:n johtaja Christoph Zywietz.

WG5:n uudet projektiryhmät

Tärkeimmän uutisen WG5:n kokoukseen toi TC251:n johtaja Georges de Moor. Hän kertoi, että asiantuntijoiden haku WG5:n työkohteiden Interoperability of medical devices (INTEROP), Clinical analyzer interfaces (CALM) ja Evaluation of physiological analysis software (EPAS) tapahtuu kesäkuun alussa. Tämä merkitsee sitä, että jos näitä työkohteita standardoiviin projektiryhmiin tulee riittävästi päteviä hakijoita, projektiryhmät saavat rahoituksen ja ne perustetaan kesän aikana 1996. Nyt suomalaisten yritysten ja muiden organisaatioiden tulee olla aktiivisia, jos aikovat saada oman edustajansa projektiryhmiin. Parhaiten aktiivisuutta voi osoittaa ottamalla yhteyttä Georges de Mooreen (E-mail: georges.demoor@rug.ac.be) tai TC251:n sihteeriin Georges van Maeleen (E-mail: georges.vanmaele@rug.ac.be) ja ilmoittamalla, että haluaisi saada hakupaperit edellämainittujen projektiryhmien jäseneksi pääsemiseksi. Erityisesti toivotaan alan teollisuuden edustajien yhteydenottoja. Kun projektiryhmä on kerran valittu, siihen ei yleensä pääse tämän jälkeen mukaan. Siksi tätä tilaisuutta ei nyt kannata päästää käsistä.

Projektiryhmän (PT) jäsenen edellyetään osallistuvan aktiivisesti sen kokouksiin, joita on mahdollisesti 4-6 kappaletta vuodessa, ja valmistelevan työtä eteenpäin vieviä dokumentteja. Työ edellyttää kohtalaista alan asiantuntemusta ja jonkun verran aikaa. Jäsenyys projektiryhmässä ei ole tarkoitettu vain työn kehityksen seuraamiseksi (tätä tarkoitusta varten voi osallistua WG5:n kokouksiin) vaan sen eteenpäin viemiseksi. Aktiivinen jäsen pystyy myös ohjaamaan kehitystä haluamaansa suuntaan tiettyyn rajaan asti. PT:n jäsenten matkakulut korvataan jäsenelle maksettavan palkkion muodossa könttäsummaperiaatteella.

Zywietz haluaa INTEROP-ryhmään ainakin muutaman VITAL-ryhmässä mukana olleen, mutta myös uusia jäseniä tulee varmasti mukaan. CALM-ryhmään Zywietz puoltaa tähän asti CALMissa aktiivisesti mukana olleiden jäseniksiottamista ja Hannoverissa keväällä 1994 olleen workshopin osallistujille lähetetään myös hakukaavakeet. Muitakin varmasti pääsee mukaan. EPASin osalta tilanne on aivan avoin. Tätä aihetta ei ole käytännölllisesti katsoen vielä käsitelty WG5:ssä, joten selviä ehdokkaita tähän ryhmään ei ole olemassa. Vaikuttaa ehkä myös siltä, että tämä aihe on kolmesta uudesta mahdollisesti epäkypsin standardoitavaksi. Zywietzin vallassa ei ole projektiryhmien jäsenten valinta, mutta hän voi antaa suosituksia, joita otetaan huomioon. Koska ryhmien jäsenten tulee koostua eri maiden edustajista, suomalaisella tarjokkaalla on hyvä mahdollisuus päästä mukaan. Saksalaisia on usein tarjolla enemmän kuin voidaan ottaa.

Georges de Moor esitti puheenvuorossaan, että WG5:n pitäisi olla enemmän yhteydessä WG1:een koordinaation parantamiseksi. WG8:aan, työryhmien koordinaatioryhmään kutsutaan jäseniä kesäkuussa. De Moor kehotti standardointityössä keskittymään kohteisiin, joissa on jo sovellutuksia. Hänen mukaansa tulee olla avoin jo olemassa oleville de facto standardeille, jotta ei tehtäisi turhaa työtä.

WG5:n ja P1073:n yhteydenpito

VITAL-projektityökohteen ja P1073.2:n välillä on selvää päällekkäisyyttä. P1073:ssa on aloittanut uusi työryhmä, joka keskittyy infuusiopumppuihin. He ottivat tutkittavakseen VITAL:n First Working Documentin (FWD), joka julkistettiin kevättalvella ja löysivät siitä hyväksyttäviä piirteitä. P1073:lla on puolestaan dokumentteja, joita voitaisiin jakaa VITAL:n jäsenille. Koska muodollinen yhteydenpito TC251:n kautta ei toimi käytännössä, epävirallisia kommentteja otetaan mielellään vastaan P1073:ssa.

Vaikka hanke ei P1073:een liitykään, kokousväelle kerrottiin, että USAssa kokoontuu tätä nykyä kuukausittain n. 18 valmistajan ryhmä Open Communication of Medical Devices (Andover). Konsortio on avoin kaikille, jotka täyttävät ehdot, joista yksi on, että on oltava mukana em. kuukausittaisissa 2-3 päiväisissä kokouksissa USA:ssa. Ryhmä tähtää tulosten nopeaan implementaatioon. He haluaisivat myös rakentaa laitteista liitynnän HL7:ään. Aiheesta on olemassa lehdistötiedote, joka löytyy HP:n WWW-palvelimelta.

WG5:n ja EWOS/EG MED -yhteydenpito

EWOS EG/MED:n puheenjohtaja Adrian Stokes on lähestynyt Zywietziä kirjeellä ilmoittaen, että EG MED on aloittanut uuden työkohteen, jossa evaluoidaan WG5:n standardiehdotusten sopivuutta tehohoidon laiteympäristöss. Tätä varten EG MED etsii virallista yhteyshenkilöä toimimaan EG MED:n ja WG5:n välillä. Aiemmin WG5 on ajatellut Melvin Reynoldsia Kontronilta Englannista tähän tehtävään, koska Reynolds on itse ilmoittanut kiinnostuksensa siihen, vaikka Reynolds ei olekaan ollut kovin aktiivinen WG5:ssä viime aikoina. Koska kukaan läsnäolleista WG5:n jäsenistä ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, sovittiin , että vastataan EG MED:lle, että he voivat puolestaan lähettää edustajansa WG5:n kokouksiin ja postituslistalle. Myös dokumenttien välitystä sähköpostilla ja WWW:llä tarjotaan EG MED:lle.

Projektiryhmän PT-021 (VITAL) kokous

PT-021:n kokouksen tärkein aihe oli koodistojen sisällön käsittely. Koska P1073 kehittelee myös vastaavaa koodistoa fysiologisille mittauksille, olioille, atribuuteille jne., olisi tärkeää, että molemmat koodistot saataisiin yhtenäisiksi. Paikalla olikin P1073:n edustaja Jan Wittenber HP:ltä USAsta, joka on P1073:n koodiston pääkehittäjä. Halu koodiston yhdenmukaistamiseen vaikutti molemminpuoliselta ja Zywietzin mielestä kokous oli tältä osin tuloksellinen. Koodisto näyttäisi muodostuvan 16-bittiseksi ja asioille, jotka eivät periaatteessa voi sekaantua keskenään, voidaan käyttää samoja koodeja tulevan laajennusvaran takaamiseksi. Keskustelua käytiin siitä, mitkä asiat tulee liittää koodistoon suoraan ja mitkä varustaa lisäksi attribuutilla, joka täsmentää asian, esimerkiksi annetaanko EEG-signaalille, jota on mitattu kytkennällä A1-Cz oma koodi vai annetaanko EEG-signaalille yleensä tietty koodi ja sen jälkeen on kaksi attribuuttia, joihin koodataan kumpikin elektrodi. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää todennäköisemmältä mutta EKG-mittausten osalta voi käydä päinvastoin.

Toisena keskustelunaiheena oli biosignaalien ja muiden mittausten tiedostotallennusformaatti. Tätä on valmisteltu alaryhmässä, jonka jäseniä ovat Thomas Penzel, Günther Hellmann, Kim Nielsen, Alberto Macerata, Lars Gottlieb ja allekirjoittanut. Ensin esiteltiin synnytettävän dokumentin tämänhetkistä versiota 0.3. Se on vielä niin alkuvaiheessaan, että se sai kritiikkiä osakseen ja olisi saattanut olla parempi jättää se kokonaan käsittelemättä tässä vaiheessa. Raporttiin olisi pitänyt liittää Aalborgissa huhtikuun lopulla pidetyn kokouksen tuloksia, mutta kokouksen pöytäkirja ei valmistunut ajoissa. Version 0.3 käsittelyn jälkeen allekirjoittanut esitti ehdotuksen, miten mittaussignaalien tallennus tiedostossa organisoidaan. Formaattia suunnitteleva alaryhmä ymmärsi ja melko pitkälle hyväksyi ehdotuksen, mutta koko projektiryhmälle sitä täytyy vielä selittää. Formaattiehdotuksen olisi syytä saada melko pian lähellä lopullista oleva muotonsa, jotta sitä voitaisiin soveltaa EU:n telematiikkaohjelmaan kuuluvassa European Neurological Network-projektissa.

PT-021:n FWD on nyt ollut arvioitavana jonkin aikaa. Ainoa kommentti, jonka Zywietz on toistaiseksi saanut oli, että ISO-terminologiaa pitäisi käyttää enemmän kuin tähän asti on tehty. Kommenttien vähäisen määrän takia Zywietz kehotti paikallaolleita aktivoimaan kansallisia WG5:n seurantaryhmiä maissaan tältä osin. Suomessa dokumentti on saatavissa elektronisessa muodossa (Microsoft Word 6.0) esim. TTKK:n WWW-palvelimelta osoitteesta seuraamalla standardointiin viittaavia linkkejä.

Lars Lindström esitteli ryhmälle IEEE:n P1394-väylästandarista (Firewire) löytämiään WWW-sivuja. Väylä on riittävän nopea siirtämään digitaalista kuvaa ja ääntä ja se näyttää olevan yleistymässä. Lindströmin WWW-haku tuotti 1400 viittausta. Tällä hetkellä Firewire-kaapelin maksimipituus voi olla 4.5 m, mutta seuraavassa versiossa sen pitäisi olla 25 m. Kokous ei sen kummemmin ottanut kantaa koko asiaan, koska OSI-mallin alempien kerrosten standardointiin PT-021:llä ei ole valtuuksia.

WG5:n CALM-ryhmän kokous

CALM-ryhmästä oli paikalla alle puolentusinaa jäseniä. Määrä on tasaisesti vähentynyt projektiryhmän perustamista odotellessa, koska yliopistoihmisillä ei ole ollut matkarahoja kokouksiin. CALM-ryhmä piti omaa kokoustaan rinnakkaisesti VITAL:n kanssa ja ryhmä raportoi lyhyesti tuloksiaan WG5:lle kokoouksen lopuksi. Projektiryhmän perustaminen otettiin vastaan tyytyväisyydellä. Ryhmä ei ole vielä keskustellut keskuudessaan, kenestä tulisi PT:n vetäjä. Zywietz ehdotti, että CALM-ryhmäläiset voivat lähettää ehdotukisiaan hänelle ja hän tekee niistä yhteenvedon Georges de Moorelle. Jens Gledishin (norjalainen) nimi tuli esille keskustelussa.

Madridissa CALM-ryhmä keskusteli uusista skenarioista, joissa standardia sovelletaan, näytteiden ja tulosten atribuuteista ja kuormitus- ja työlistojen määrittelyistä. Ryhmä tutki myös projektiryhmän PT-008 ja PT-004 ja ASTM:n dokumentteja. Heitä kehotettiin myös tutustumaan PT-025:n raporttiin, joka on jatkoa PT-008:n työlle.

WG5:n seuraavat kokoukset

Seuraava WG5:n kokous pidetään Erlangenissa lokakuun 10.-12. 1996. Kokousta valmistelevat Thomas Norgall ja Günther Hellmann. PT-021 aloittaa kokouksensa joklo 10:00 ja itse WG5 klo 14:00. Tämän jälkeen WG5 kokoontuu tammikuun 23.-26. päivänä 1997. Paikaksi harkittiin Tessalonikia Kreikassa, koska paikalla sattui olemaan yksi henkilö sieltä.

PT-021 kokoontuu seuraavaksi Pariisissa 27.-29.6.1996 Pariisissa alkaen klo 14:00. Medica-messujen (20.-23.11.1996) yhteydessä muutama saksalainen PT:n jäsen puhuu iltapäivän sessiossa 22.11. VITAL-ryhmän standardista. PT-021 pitää loppuraporttia valmistelevan kokouksen hannoverissa 12.-14.12.1996. Arveltiin, että CALM- projektiryhmä voisi pitää aloituskokouksensa syyskuussa jo ennen WG5:n lokakuista kokousta. INTEROP-ryhmän avauskokousta Zywietz ei halunnut kiirehtä samalla tavalla, koska sen työ riippuu osittain PT-021:n työn valmistumisesta.

Suomen edustajien tilannearviointikokous

Paikalla olleet suomalaiset kokousosallistujat pitivät lyhyen kokouksen, jossa käsiteltiin eri työryhmien tilannetta kansallisesta näkökulmasta katsoen. WG1:n työtä pidettiin tärkeimpänä. STAKES pyrkii olemaan aktiivisin ryhmien WG1, WG2, WG3 ja WG6 osalla. Muiden ryhmien kohdalla pyritään lähinnä seuraamaan tilannetta, tiedottamaan siitä Suomessa ja jätetään muu aktiviteetti alan suomalaisen teollisuuden omalle vastuulle.

Kokouksessa käsiteltiin myös Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämän työryhmän vastavalmistunutta raporttia "Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia". Työryhmä oli kaavaillut raportissaan, miten tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka tulee vaikuttamaan STM:n toimialalla. Se sisältää myös joukon ehdotuksia, mihin pitäisi tulevaisuudessa sijoittaa varoja tällä sektorilla, joten se lienee mielenkiintoista luettavaa myös yrityksille, jotka suunnitelevat myyvänsä tietotekniikkaa tällä alueella 3-10 vuoden tähtäimellä. Osa toimenpide-ehdotuksista on sellaisia, että ministeriö voi olla aktiivinen niiden edistämiseksi, mutta osan toteutus on yritysten kontolla. Tarkoitus olisi, että samalla syntyisi vientikelpoista osaamista. Tämä vaatii myös koulutuspanoksen tehostamista kaikilla tasoilla. Työryhmämuistiota (1995:27, ISBN 952-00-0144-1) myy STM:n Sosiaali- ja terveyspalveluosasto hintaan 78 mk. Lyhennelmä työryhmämuistiosta toimitetaan myöhemmin myös STAKESin WWW-palvelimelle Tarkempi pöytäkirja tästä suomalaisten sisäisestä kokouksesta on saatavissa Matti Ojalalta STAKESista.

Alpo Värri

Signaalinkäsittelyn laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu, PL 553, 33101 Tampere, Puh. 03-3652575, Fax. 03-3653857, E-mail: varri@cs.tut.fi.

Takaisin otsikkosivulle