Kokousraportti CEN/TC251/JWG-kokouksesta Berliinissä 16.-18.10.1997

Yhteenveto

Euroopan standardoimisjärjestön CEN:n teknillisen komitean TC251 kaikkien työryhmien yhteinen kokous pidettiin lokakuun puolivälissä Berliinissä. Kokouksen pääaiheeksi muodostui organisoituminen uuden neljän työryhmän (WG) mallin mukaiseksi, työkohteiden kartoitus ja informaation jako. Varsinaiselle standardointityölle ei juurikaan jäänyt aikaa. Uusi WG IV sai tehtävikseen entisten WG5:n ja WG4:n (lääketieteellinen kuvantaminen) tehtävät sekä entisen WG1:n työkohteen Healtc Care Information systems Architecture (HISA) ja entisen WG7:n (toimikortit yms. laitteet) yhteentoimivuusstandardien laatimisen. Työkohteista kliinisten analysaattorien liitynnät (CALM) ja tehohoidon laitteiden yhteentoimivuus (INTERMED) projektiryhmien perustaminen alkaa lokakuun lopussa. Projektiryhmiin mukaan haluavien tulee ottaa viipymättä yhteyttä WG IV:n johtajista lähinnä Christoph Zywietziin (CZ). Projektiryhmiin nimetyille maksetaan matka- ja kopioimis yms. kulut, mutta vain korkeintaan 50 % arvioidusta työajasta. Lopuissa WG IV:n työkohteissa tullaan todennäköisesti soveltamaan CEN Workshop Agreement (CWA) menettelyä, joissa työtä ei rahoiteta.

Yleistä

CEN/TC251:n kaikkien uusien työryhmien WG I, II, III ja IV yhteinen kokous järjestettiin ensimmäisen kerran tällä organisaatiorakenteella Berliinissä Saksassa DIN:n tiloissa. Paikalla oli noin 200 henkeä. TC251:n johtaja Gunnar Klein (GK) asetti kokouksen tavoitteeksi tehdä standardointityötä, tehdä muodollisia päätöksiä, jakaa tietoa TC251:stä ja sen strategiasta sekä evaluoida uutta työryhmärakennetta ja työtapaa. Itse standardointityö jäi kuitenkin kokouksen aikana vähäiseksi, koska uuteen organisaatiomalliin totuttautuminen, työkohteiden valinta ja läpikäynti tuntuivat vievän suurimman osan ajasta.

Uutisia TC251:stä

TC251:n, jonka uusi nimi on Health Informatics, haasteena on markkinoiden standarditarpeen tyydyttäminen nopeammin kuin mitä tähänasti on pystytty. Standardoinnilla on tarkoitus tehostaa terveydenhuoltoa ja parantaa elämän laatua, määritteli GK. Vaikka terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin ISO-komitean perustaminen nyt näyttää todennäköiseltä vuoden 1998 alkupuoliskolla, sen työn hedelmistä päästään ehkä nauttimaan vasta vuosien päästä ja siksi jo meneillään oleva eurooppalainen työ puolustaa GK:n mukaan vielä paikkansa. GK tunnusti kuitenkin, että myös eurooppalaiset alan yritykset pitävät markkinoita globaaleina ja toivovat globaaleja standardeja.

Koska rahoitusta TC251:lle on vähemmän kuin toivottiin (2 MECUa), vapaaehtoisen työn merkitys korostuu. Kokouksessa esiteltiin ISSS eli Information Society Standards System (johtaja John Ketchell), joka on CENin uusi organisaatio, joka tuottaa CEN Workshop Agreementtejä (CWA) niillä eurooppalaisen tietotekniikkastandardien alueilla, joille ETSI ja CENELEC eivät tee standardeja. Kun jokin jonkinlaista standardia vaativa työkohde viedään tämän prosessin kautta läpi, saadaan tulokseksi CWA, joka ei ole yhtä sitova kuin CEN-standardit. Työn kuluessa siitä pyritään tiedottamaan WWW-tekniikalla kaikkia kiinnostuneita osapuolia ja pyritään nopean aikataulun puitteissa saavuttamaan kohtalainen konsensus spesifikaation sisällöstä, joka voi sisältää myös implementaatiota koskevia yksityiskohtia laajemmin kuin CEN-standardit yleensä. Tällä hetkellä ISSS:n säännöt ovat vasta valmisteilla, joten sen tarkka toimintatapa ei vielä ole tiedossa.

TC251 tulee jatkossa työskentelemään uudistetuilla työmuodoilla. TC251-tasolla tehdään hallinnollisia päätöksiä, kuten hyväksytään työohjelma, joka sisältää muodolliset työkohteet (work item, WI), allokoi työkohteet työryhmille (working group, WG), valitsee työryhmien vetäjät (convenors), hyväksyy budjetin TC251:lle annettujen rajoitteiden puitteissa ja hyväksyy laaditut standardiehdotukset muodollista äänestystä varten. Työryhmiä tulee olemaan neljä:

Kaikkien työryhmien yhteinen kokous järjestetään kolme kertaa vuodessa. Näissä huomio on tarkoitus kiinnittää yksittäisiin työtehtäviin (tasks), joita varten on olemassa oma löyhä "työporukkansa" (task force). Työporukka voi koostua yhden tai useamman työryhmän asiantuntijoista ja se vie työtehtäväänsä eteenpäin talkoopohjalla omissa istunnoissaan. Suuri osa työstä pyritään tekemään sähköpostia hyväksi käyttäen. Työryhmien tehtäväksi jää johto, strategioiden valmistelu ja päätöksenteko mutta itse yksityiskohdista keskustelevat työporukat, jotka sitten raportoivat työryhmälle.

Joitain työkohteita varten voidaan edelleen perustaa projektiryhmiä (project team, PT), joiden matka-, kopiointi- ja postituskuluihin varataan 100 % kulut kattava määräraha, mutta työajasta maksetaan tapauskohtaisesti korkeintaan 50 %. Projektiryhmiltä voidaan vaatia aikataulun mukaista standardiehdotusten laadintaa ja niiden työskentely ei paljoa poikkea aiemmasta. Uutta on se, että nyt projektiryhmää perustettaessa TC251:lle esitetään ehdotus koko projektiryhmästä, sen vetäjästä ja työsuunnitelmasta budjetteineen. Näin projektiryhmien perustaminen alkaa muistuttaa enemmän EU:n tutkimushankkeiden hakuprosessia. Projektiryhmien rahoitettujen jäsenten määrä tulee olemaan pienempi. Jäseneksi pääsemiseksi näyttää käytännössä olevan tärkeää päästä jotenkin "sisäpiiriin" mukaan ja luoda henkilösuhteet kyseistä työkohdetta työryhmässä eteenpäinvieviin henkilöihin. Eräs tapa tähän on reipas aktiivinen mukanaolo työryhmän kokouksissa. Kutsu hyväksyttyjen työkohteiden projektiryhmien kokoonpanohdotuksista annetaan lokakuun 1997 lopussa. Projektryhmät aloittanevat työnsä vuoden 1998 tammi-maaliskuussa.

Pieni ryhmä ihmisiä kokoontui pohtimaan, miten standardeista saataisiin paremmin tieto niille, joita ne koskevat. Yksi ehdotus oli, että jokaisen työkohteen suunnitelmaan tulisi kuulua osa, jossa kaavaillaan, miten sitä koskevaa tietoa levitetään. Jokaisessa esistandardissa tulisi olla kaksi yhteenvetoa, toinen teknisen taustan omaaville ja toinen laajemmalle yleisölle. Lisäksi tarvittaisiin jonkinlainen tiekartta, joka kertoisi, miten eri standardit liittyvät toisiinsa. Nähtäväksi jää, edistyykö standardien markkinointityö näitä pohdintoja pidemmälle.

WG IV:n organisoituminen

Kokouksen alkuvaiheessa entisten työryhmien WG5 (laiteliitynnät) ja WG4 (lääketieteellinen kuvantaminen) yhdistäminen tuntui kummankin aiemman työryhmän jäsenten pääosan mielestä pakkoavioliitolta. Kun uuteen työryhmään tuotiin aiheiksi vielä entisen WG1:n työkohteen Healtc Care Information systems Architecture (HISA) ja entisen WG7:n (toimikortit yms. laitteet) yhteentoimivuusstandardien laatimisen, alku vaikutti sekavalta. Erinäisten erillis- ja yhteisistuntojen jälkeen saatiin kuitenkin kokoon lista työkohteista, joita ehdotetaan TC251:lle WG IV:n tehtäväkenttään kuuluviksi. Paikallaolleista noin 40:stä henkilöstä useimmat ilmoittivat kiinnostuksensa edes yhteen näistä työkohteista ja heidän nimensä liitettiin kyseistä työporukkaa kuvaavalle listalle. Työkohteiksi WG IV:ssä ehdotetaan (sulkeissa työkohteen aiempi vastuullinen työryhmä):

Kustakin edellämainitusta työkohteesta, varsinkin aiemmin TC251:n listoilla aiemmin esiintymättömistä kohteista on tarkoitus laatia kuvaus saman kaavan mukaan. Kukin työporukka miettii työkohteestaan Tämä tulisi toimittaa CZ:lle ja Jörgen Bögholmille lokakuun loppuun mennessä, jotta he voisivat ajaa niitä eteenpäin ja sisällyttää ne WG IV:n tehtäväkuvaukseen.

WG IV:ssä esitettiin kritiikkiä sen johdosta, että työkohteita on paljon, mutta rahoitusta niiden eteenpäinviemiseksi vähän. Koska WG IV kuitenkin pystyi organisoimaan työnsä, Christoph Zywietz saattaa sittenkin hakea WG IV:n vetäjän paikkaa joulukuun jälkeen alkavalle kaudelle. Ongelmana uudessa työtavassa on, että henkilön, joka on kiinnostunut useammasta kuin yhdestä työkohteesta, on vaikea seurata rinnakkaisissa sessioissa tapahtuvaa työtä.

ISSS ja CWA nähtiin WG IV:ssä mahdollisuuksina saada aikaan standardeihin verrattavia määrittelyjä entistä nopeammin, vaikka niillä ei sitten olisikaan niin sitovaa statusta kuin CEN-standardeilla. Kuvantamisryhmä näki näissä menettelytavoissa mahdollisuuden pysyä samassa vauhdissa DICOM-määrittelyjen valmistelun nopeuden kanssa.

Seuraavat kokoukset

Vastaavanlainen kaikkien työryhmien yhteiskokous järjestetään seuraavan kerran 26.-28.1.1998 ja sen jälkeen 25.-27.5.1998. Paikoista ei vielä ole tietoa. TC251 kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa 1997.

Lopuksi

STAKESista ilmoitetaan, että terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin seurannalle varatun matkakassan pohja alkaa olla näkyvissä. On varsin todennäköistä, että vuonna 1998 TC251:n piiriin liittyvissä tilaisuuksissa ei tulla näkemään yhtä monta STAKESin rahoittamaa suomalaista raportoijaa kuin vuonna 1997, ellei suomalaiselta alan teollisuudelta saada tähän sponsoriapua. Niinpä onkin epävarmaa, jatkuuko tämäkään raportointi WG IV:n asioista enää vuonna 1998, vai jääkö tämä raportti viimeiseksi.

Alpo Värri

Signaalinkäsittelyn laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu, PL 553, 33101 Tampere, Puh. 03-3652575, Fax. 03-3653857, E-mail: varri@cs.tut.fi.

Takaisin otsikkosivulle